–Jos puhdistamo pysyy nykyisellä paikallaan, jälkivalutuskenttää ei voida toteuttaa. Käsittääkseni jälkivalutuskenttä olisi puhdistusprosessin kannalta hyvin oleellinen, Haataja sanoo.

Jälkivalutuskentän merkitys nousee esille myös ympäristölupaviranomaisen päätöksessä, johon yksi asian ratkaisijoista, ympäristöneuvos Simo Perkkiö, jätti eriävän mielipiteen.

–Käytännössä Torankijärveen ja sitä kautta Kuusamojärveen tuleva ravinnekuormitus olisi suurempi kuin hakemuksessa arvioitu, koska jälkikäsittelykentän rakentamiselle Kuusamon keskustaajaman läheisyyteen ei ole tiedossa oikeudellisia edellytyksiä, Perkkiö kirjoittaa.

Maunujärven suunnan sulkenut jätevesipäätös syntyi äänestyksen jälkeen äänin 2-1. Perkkiö oli Kuusamon Energia- ja Vesiosuuskunnan hakemuksen hyväksymisen kannalla.

Taajaman länsipuolella 6-7 kilometrin päässä sijaitseva Mäntyselkä oli ympäristönvaikutusten arvioinnissa esillä yhtenä puhdistamon ja jälkikäsittelykentän sijoituspaikkana, josta puhdistetut jätevedet johdettaisiin Torankijärveen.

Evon toimitusjohtaja Keijo Pesosen mukaan Perkkiö viittaa ”oikeudellisilla edellytyksillä” Mäntyselän alueen maanomistusoloihin.

–Evo ei omista alueella maata. Alue on yksityisten omistuksessa, ja maanomistus on pirstoutunut pieniin palasiin.

–En osaa sanoa, kehitetäänkö puhdistamoa tällä nykyisellä tontilla Torangissa vai jossain muualla. Mikä on järkevin ja paras ratkaisu, se selvitetään ja tehdään ratkaisut siltä pohjalta, Pesonen sanoo.

Kirkonkylän kalastuskunta ei ole vielä käsitellyt Evon jätevesipäätöstä hallinnossaan. Kalastuskunta voi halutessaan valittaa päätöksestä. Vilho Haataja ei lähde ennakoimaan hoitokunnan tulevaan päätöstä.

–Kokonaisuudessaan pienestä asiasta on tehty jättisuuri asia. Maailmalla on isoja kaupunkeja, joiden vedet pystytään puhdistamaan. Henkilökohtaisesti uskon, että nykytekniikalla ja jälkivalutuskenttien jälkeen puhdistetut jätevedet eivät ole uhka vesistölle. Torankijärvessä uhkana voivat olla vanhat jäämät.

Enemmistön, ympäristöneuvos Jukka Sihvomaan ja Mikko Keräsen, mukaan ”Torankijärven ja Kuusamojärven vedenlaatua voidaan nykytilassakin parantaa (...)”. Toimenpiteinä mainitaan ilmastus, tehokalastus sekä vesikasvien niitto.

Perkkiö toteaa lausunnossaan, että ”Kuusamojärven Kirkkolahti-Haaposelkä alueen tilan arvioidaan huonontuvan tyydyttävään tilaan jos nykykäytännön mukainen kuormitus jatkuu.

Vesihoitosuunnitelman mukaan näiden vesien tavoitetilan saavuttaminen edellyttää lisätoimenpiteitä.”