Viime viikonloppuna Rovaniemellä Takkinen pisteli aidatun ratakierroksen uusiksi ennätyslukemikseen 59.21, mikä jää enää 27 sadasosaa Jukka Makkosen vuonna 1988 juoksemasta Kuusamon Erä-Veikkojen seuraennätyksestä.

Edellisen kerran Takkinen oli parantanut ennätystään torstaina, jolloin Kempeleen piirinmestaruuskisoissa syntyi aika 1.01.38.

–Piirinmestaruuskisoissa aitominen kulki hyvin, mutta muuten olin vielä vähän tökkyrässä. Rovaniemen kisa ei ollut edes aitomista vaan juoksu meni sipsuttelemiseksi. Siellä auttoi paljon, kun Jyväskylän Kenttäurheilijoiden Janne Kämä oli kirittämässä, 18-vuotias Takkinen kertaa.

Takkinen muistaa innostuneensa aitajuoksusta muutama vuosi sitten. Ensimmäiset kilpailut eivät sujuneet aivan ongelmitta.

–Muistan kuinka nuorempana kompuroin viimeiselle aidalle 60 metrin kilpailussa. Innostuin aitomisesta entistä enemmän 15-vuotiaana, kun siirryttiin pidemmille matkoille.

Heti ensimmäisissä SM-kisoissa tuli vastoinkäymisiä 200 metrin aidoissa, kun kaaduin ja meni solisluu poikki, Takkinen muistelee.

Takkisen tämän kesän päätavoite on asetettu elokuun puoliväliin, jolloin Ylivieskassa kilpaillaan 19-vuotiaiden SM-mitaleista. Viikkoa aikaisemmin ohjelmassa ovat Kalevan Kisat Kajaanissa, jonne Takkinen lähtee, mikäli onnistuu aitomaan A-luokan tulosrajan 57.50 alle ennen ensi viikon keskiviikkoa.

–19-vuotiaissa Suomen kärki juoksee suunnilleen 54-55 sekuntiin. Itselläni on tavoitteena päästä oman ikäluokan SM-kisoissa kymmenen parhaan joukkoon. 17-vuotiaissa olin yhdeksäs 300 metrin aidoissa ja sitä sijoitusta olisi tarkoitus parantaa, Takkinen pohtii.

Tuleville kausille Takkinen ei ole vielä asettanut suurempia tavoitteita.

–Menen eteenpäin vuosi kerrallaan niin kauan kuin innostusta löytyy. Toistaiseksi sitä on riittänyt.

Tänään Takkinen yrittää parantaa ennätystään kotikentällään, kun Kuusamossa mitellään piirikunnallisisissa yleisurheilukilpailuissa.

Lauantaiksi urheilija suuntaa Ruotsin Bodeniin, jossa nuorukainen ottaa mittaa pohjoismaalaisista kilpakumppaneistaan kalottimaaottelussa.

–Piirikunnallisiin ladataan niin paljon kuin lähtee. Kalottiotteluun lähden tekemään perussuoritusta, kuten yleensäkin isompiin kilpailuun. En ota sinne mitään tulostavoitetta. Isojen kisojen tunnelma tekee jo sen, että siellä saattaa kulkea yllättävänkin hyvin.