Einari Väyrynen on seurannut työkseen jo parikymmentä vuotta hanhien merkintäpyyntien yhteydessä hanhikannan kehitystä. Väyrynen on havainnut tänä aikana kannan pienentyneen koko ajan.

–Joutsenkannan kasvun myötä lisää reviirialueita tarvitseva tämä Suomen kansallislintu ajaa pesimälammeltaan tai -suoltaan metsähanhet pois juuri silloin, kun hanhet ovat sulkasadossa ja lentokyvyttömiä, Väyrynen sanoo.

Väyrysen mukaan joutsenpareja on jo lähes 10000 kun koko ajan laskevan metsähanhien kannaksi on laskettu noin 1500 paria.

–Joutsenkanta on lisääntynyt viime vuosina 11 prosenttia vuodessa.

–Joutsen ja metsähanhi eivät sovi samalle reviirille. Jos joku havaitsee molemmat linnut samalla reviirillä, ottakaa siitä valokuva ja lähettäkää minulle, Einari Väyrynen sanoo.

–Turvallisilta alueilta karkotetut metsähanhet ovat helppo saalis pedoille, Väyrynen toteaa.

Pitäisikö laulujoutsenkantaa alkaa jotenkin säätelemään?

–Vaikea kysymys. Viranomaisilla mahtaa kyllä olla korkea kynnys lähteä kantaa säätelemään, Väyrynen toteaa.

Väyrysen mukaan joutsenkannan kasvaessa, jossakin vaiheessa hänen mukaan ajaudutaan tilanteeseen, että luonto itse sääteleekin joutsenkantaa kun sairaudet iskevät lintuihin.

Joutsenpareja poikasineen on nyt liikkeellä kun linnut alkavat hiljalleen kokoontua yhteen muuttomatkaa varten. Keskiviikkoiltana Rovaniementien varressa noin 20 kilometriä Posion keskustasta joutsenperhe tepasteli harvemmin nähdyssä paikassa maantien pientareella. Viiden poikasensa kanssa liikkeellä ollut joutsenpari oli ilmeisemmin matkalla läheiselle lammelle.

Väyrysen mukaan, vaikka laulujoutsen onkin Suomen kansallislintu, se on hänen mukaan yliarvostettu, eikä ansaitsisi kansallislinnun arvonimeä. Väyrynen itse jos saisi valita, nimeäisi Suomen kansallislinnuksi kuukkelin tai hömötiaisen.

–Laulujoutsen on pakolainen, kun se on talvet pois Suomesta. Suomen kansallislintuna pitäisi olla sellainen lintu, joka elää Suomessa kesät ja talvet, Ilmari Väyrynen sanoo.

Taivalkosken riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Kalevi Hirvonen toivoo, että laulujoutsenten ja metsähanhikannan suhteesta saataisiin lisää tutkittua tietoa.

–Tosiasia on, että laulujoutsenkanta on voimakkaasti kasvanut viimeisten kymmenen vuoden aikana ja metsähanhikanta puolestaan on huomattavasti pienentynyt, Hirvonen sanoo.

–Laulujoutsen pesii lähes joka suolla, ja kyllä sieltä metsähanhi joutuu poikueineen väistymään jos samalla reviirillä sattuu olemaan, Hirvonen toteaa.

Hirvosen mukaan joutsen on suomalaisille niin pyhä asia, että sen säätelyä on vaikeata toteuttaa.

–Kun joutsenkanta kasvaa liian suureksi, niin sitten alkaa taudit jylläämään, joka sekään ei ole hyvä asia, Hirvonen pohtii.

Posion riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Pertti Ahola on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimusassistentti Einari Väyrysen kanssa samaa mieltä joutsenen uhasta metsähanhille.

–Laulujoutsenkanta on noussut reippaasti. Pesimisaikana joutsen ei suvaitse metsähanhea samalle suolle, Pertti Ahola sanoo.

–Metsästäjiltä olen kuullut, että laulujoutsen on rikkonut pesintävaiheessa olevan metsähanhenmunat. Itse en ole sellaista nähnyt, mutta niin metsästäjät väittävät, Ahola kertoo.

–Hanhikanta on Posiolla romahtanut. Aiemmin monilla soilla ympäri Posiota oli metsähanhen pesiä, mutta tänään niitä on enää harvoilla soilla, Pertti Ahola sanoo.