Uusi pohjoinen

20.01. 05:00

Ihmiskunnan toimeliaisuuden painopiste siirtyy kohti pohjoista. Näin ennustaa paljon huomiota saanut kirja ”Uusi Pohjoinen – maailma vuonna 2050”. Kirjan on kirjoittanut maantieteen professori ja ilmastonmuutoksen geofysikaalisten vaikutusten tutkija Laurence C. Smith.

Smithin kirjan päähuomio on, että elinolot huononevat maapallon lämpimillä alueilla ja pohjoisemmat leveysasteet muuttuvat houkuttelevammiksi. Smithin mukaan maailmaa muokkaa seuraavien vuosikymmenten aikana neljä suurta tekijää: ilmastonmuutos, väestönkasvu, talouden globalisaatio ja luonnonvarojen kysyntä.

Smith tarkastelee kirjassaan Pohjoismaita, Venäjää, Kanadaa ja Yhdysvaltain pohjoisosia yhtenäisenä alueena (NORC-maat)

Hän huomauttaa, että Venäjää lukuunottamatta kahdeksan NORC-maata kuuluvat hyvinvointiyhteiskuntien eliittiin. Maailman mittakaavassa maat ovat erittäin yritysystävällisiä, globalisoituneita ja lainkuuliaisia maita. NORC-mailla on keskenään rauhalliset naapuruussuhteet.

Vuonna 2050 maailmassa on yhdeksän miljardia ihmistä, pulaa vedestä, helleaaltoja ja tulvivia rannikoita. Jos ilmastonmuutoksella on voittajansa, ne löytyvät pohjoisesta. Suomi ja muut pohjoiset maat kylpevät vedessä, ovat harvaan asuttuja, omistavat suuret luonnonvarat ja ovat lämpimämpiä kuin ennen. Myös pohjoisen Jäämeren laivaväylien ennakoidaan aukeavan.

Lukuisista maailmanlopunmaakareista poiketen Smith uskoo, että pohjoisen alueiden merkityksen kasvu voi tapahtua rauhanomaisesti. Ylipäänsä Smith on maltillisen toiveikas. Kirjan sivuilta on silti luettavissa tumma sivujuonteensa vaikkapa ilmaston lämpenemisen ja ikiroudan sulamisen yhteisvaikutuksesta.

Smith ennakoi Suomen väestönkasvun pysyvän alhaisena. Hän arvioi, että suomalaiset pitävät mieluiten rajansa suhteellisen suljettuina, vaikka se tietäisi pienempää talouskasvua ja vain hidasta väkiluvun lisäystä. Smithin arvion mukaan Suomi ei houkuttele siirtolaisia, koska maallamme ei ole keskitettyä siirtolaisten työhönottoa, kuten esimerkiksi Kanadassa, ja suomen kieli on tunnetusti vaikea.

Smith itse panostaa eläkesijoitussalkussaan Kanadaan. Maan väkiluvun on arvioitu kasvavan vuoteen 2050 mennessä liki kolmanneksella pääosin siirtolaisuuden ansiosta. Kanada haalii osaajia maahan kaikkialta maailmasta, mikä tekee maasta voittajan.

Kirjan myötä jää pohtimaan aluepolitiikkaa, josta on tullut lähes kirosana, rahanhaaskausta. Olisiko Pohjois-Suomen infrastruktuuriin kuitenkin syytä panostaa? Esimerkiksi rautatie Jäämerelle voi olla asia, josta tulevat sukupolvet meitä kiittävät.

Samoin jää pohtimaan Suomen maatalouden tulevaisuutta. Jos nämä leveysasteet ovat maailman ruoka-aitta tulevaisuudessa, ei maataloutta kannattaisi nyt ajaa liian ahtaalle näillä seuduin.

Petri Karjalainen

Valitettavasti tapahtui virhe. Yritä myöhemmin uudelleen tai palaa etusivulle.

KESKUSTELUSSA

    Valitettavasti tapahtui virhe. Yritä myöhemmin uudelleen tai palaa etusivulle.

LUKIJOIDEN KUVAT
Liitä mukaan pieni tarina, mitä kuvassa tapahtuu. Koillissanomat voi julkaista kuvan lehdessä.

KATSO KAIKKI KUVAT

TAPIO
    Tapio