Min­na Cant­hin syn­ty­mäs­tä tu­lee en­si ke­vää­nä ku­lu­neek­si 175 vuot­ta. Canth on­kin koh­ta kaik­ki­al­la: juh­lis­sa ja pu­heis­sa sekä näy­tel­mis­sä ja kir­jois­sa.

Esi­mer­kik­si Ro­va­nie­men Te­at­te­ri - La­pin Alu­e­te­at­te­rin suu­ren näyt­tä­mön syk­sy 2018 käyn­nis­tyy suo­ma­laisk­las­si­kol­la. Näyt­tä­möl­le val­mis­tuu 21. syys­kuu­ta en­si-il­taan­sa Min­na Cant­hin Pa­pin per­he.

Tä­nään puo­les­taan jul­kais­tiin kuu­sa­mo­lai­sen kir­jai­li­ja Min­na Ry­ti­sa­lon Rou­va C . (Gum­me­rus) Ro­maa­ni on se­koi­tus var­mo­ja fak­to­ja, kek­sit­ty­jä asi­oi­ta sekä asi­oi­ta, jot­ka oli­si voi­neet ta­pah­tua. Ro­maa­ni liik­kuu Cant­hin var­hais­vuo­sis­sa, jois­ta on vä­hän do­ku­ment­te­ja.

Ry­ti­sa­lo ker­too (Ka­le­va 9.9.2018) 9-vuo­ti­aan poi­kan­sa ih­me­tel­leen mi­ten Ry­ti­sa­lo on voi­nut va­ras­taa kir­jaan­sa oi­ke­an ih­mi­sen sie­lun ja elä­män? Esi­kois­ro­maa­ni Lem­pi­hän ker­toi täy­sin kek­si­tys­tä ih­mi­ses­tä.

– Se­li­tin po­jal­le­ni, et­ten ole va­ras­ta­nut sie­lua, Rou­va C. ei ole tot­ta vaan mi­nun ku­vi­tel­maa­ni.

Vah­vo­jen nais­ten ta­ri­nat kieh­to­vat Ry­ti­sa­loa.

– Min­na Cant­hin elä­mään mah­tui suu­ria mul­lis­tuk­sia, roh­kei­ta va­lin­to­ja sekä su­rua ja me­ne­tys­tä. Mi­nua kiin­nos­taa, mil­lai­ses­ta herk­kyy­des­tä vah­vuus kum­pu­aa. Ha­lu­sin tuo­da fik­ti­on kei­noin nä­ky­vil­le, mi­ten se kas­vaa sil­le an­ne­tus­sa ti­las­sa ja mi­ten uh­ma vaa­tii vie­lä enem­män.

– Vaik­ka ro­maa­nin ku­vaa­ma ai­ka on his­to­ri­aa, ovat sen tee­mat edel­leen ajan­koh­tai­sia: per­he-elä­män ja tai­tei­li­juu­den yh­teen­so­vit­ta­mi­nen, nai­sen paik­ka, pu­hu­mat­ta­kaan tyt­tö­jen oi­keuk­sis­ta ja it­se­mää­rää­mis­val­las­ta, Ry­ti­sa­lo taus­toit­taa.

Ry­ti­sa­lon kir­ja on myös avi­o­liit­to­ro­maa­ni, rak­kaus­ta­ri­na ja ys­tä­vyy­den ku­vaus. Sa­mal­la se on voi­ma­kas kau­no­kir­jal­li­nen pu­heen­vuo­ro tyt­tö­jen ja nais­ten oi­keuk­sien puo­les­ta. Ro­maa­ni näyt­tää, mil­lai­sis­ta sil­muis­ta puh­ke­aa se Min­na Canth, jon­ka me tun­nem­me: esi­ku­va, tais­te­li­ja, pat­sas.

Min­na Ry­ti­sa­lo teki kau­no­kir­jal­li­sen lä­pi­mur­ron jo pal­ki­tul­la esi­kois­ro­maa­nil­laan Lem­pi (2016), joka nou­si il­mes­ty­mis­vuon­naan best­sel­ler­lis­tal­le sen ai­no­a­na esi­kois­te­ok­se­na. Ro­maa­ni on jul­kais­tu myös sak­sak­si, nor­jak­si ja liet­tu­ak­si.