Ilmoitusasiat
| Päivitetty
Kuusamolainen Ella Ervasti lähti lukion jälkeen vapaaehtoisesti asepalvelukseen. Se antaa hänelle johtajakoulutusta sekä aikaa miettiä tulevaisuutta.
Petri Markkanen
Kuusamolainen Ella Ervasti lähti lukion jälkeen vapaaehtoisesti asepalvelukseen. Se antaa hänelle johtajakoulutusta sekä aikaa miettiä tulevaisuutta.
Petri Markkanen
Välivuosi tarjoaa monelle hengähdystauon opiskelun jälkeen. Se voi myös olla pettymyksen sanelema pakko, jos opiskelupaikkaa ei yrityksestä huolimatta tullut.
Kuusamolainen Ella Ervasti lähti lukion jälkeen vapaaehtoisena asepalvelukseen Sodankylän jääkäriprikaatiin. Varsinaisesta hengähdystauosta ei hänen tapauksessaan kuitenkaan voida puhua, sillä aliupseerikoulussa päntätään kirjoja kuten lukiossa konsanaan ja maastossa vietetään roppakaupalla hikisiä tunteja. Ervastille asepalvelus heti lukion perään oli itsestäänselvyys.
– Olen halunnut mennä armeijaan pienestä pitäen ja lukion jälkeen tämä oli kiinnostava vaihtoehto, kun en ollut ihan varma mitä lähtisin opiskelemaan, Ervasti kertoo.
Vapaaehtoinen asepalvelus antaa Ervastille kaivattua lisäaikaa tulevaisuuden pohdintaan.
Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Roosa Pajunen kertoo, että välivuosi voi olla tarpeellinen ja perusteltu, jos se on toivottu. Syitä sen pitämiseen voivat esimerkiksi olla työkokemuksen hankkiminen, lisäaikaa oman suunnan miettimiseen, tai kuten Ervastin tapauksessa, asepalvelukseen meneminen.
Välivuosien pitäjien määrä on kasvussa ja syitä on monia. Viime vuonna julkaistun Nuorten tulevaisuusraportti 2018 -tutkimuksen mukaan melkein 30 prosenttia lukiolaisista suunnitteli sellaista lukion jälkeen. Tutkimuksen toteutti T-Media Oy ja siihen osallistui 11 335 nuorta lukioista, ammatillisista oppilaitoksista ja yläkouluista.
Kuusamon lukion opinnonohjaaja Krista Berg kertoo, että välivuosien pitäjien määrä on todellakin kasvanut ja se johtuu suurimmaksi osaksi siitä, että opiskelijat eivät pääse haluamiinsa koulupaikkoihin.
– Opiskelijat eivät enää uskalla hakea opiskelemaan ihan mitä tahansa, sillä he pelkäävät menettävänsä ensikertalaiskiintiönsä.
Ensikertalaiskiintiö on vuonna 2016 tullut lakimuutos, jonka myötä osa yhteishaun opiskelupaikoista varataan ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Muutoksella haluttiin vauhdittaa lukiosta ja ammatillisesta koulutuksesta hakevien mahdollisuuksia, mutta siinä näyttää Bergin mukaan käyneen toisin.
– Tämä aiheuttaa sitä, että opiskelijat eivät enää hae varapaikkoihin, vaan juuri niihin, mihin haluavat.
Tämä voi taas johtaa siihen, että moni joutuu pakollakin välivuodelle, kun opiskelupaikka ei sattunutkaan omalle kohdalle.
Suunnitelmallista välivuositrendiä Berg ei kuitenkaan ole omissa ohjattavissaan huomannut.
– Täällä on vain muutama opiskelija, jotka lähtevät suorilta välivuodelle.
He, jotka jäävät suunnitelmallisesti välivuodelle, ovat Bergin mukaan usein haastavimpiin opinahjoihin, kuten lääketieteelliseen tai kauppaoppilaitokseen, hakevia.
– Monesti heillä on ammatti jo tiedossa, mutta pääsykokeisiin pitäisi lukea täysillä jo kirjoitusten aikana. He kokevat, että on helpompaa ottaa välivuosi pääsykokeisiin panostaakseen.
Ei-toivotut välivuodet huolettavat niin Pajusta kuin Bergiäkin. Opiskelijoiden jaksaminen on koetuksella monella osa-alueella.
– Opiskelijoita mietityttää kovasti, että pitäisikö pitää välivuosi, kun ei jaksaisi opiskella lukion jälkeen heti korkeakouluopintoja, Pajunen kertoo esimerkin ei-toivotusta välivuodesta.
Berg on huolissaan pakollisista välivuosista, joihin päädytään, kun opiskelupaikkaa ei ole tullut yrityksestä huolimatta.
– Sellainen on aina kriisi ja se voi olla isokin. Varsinkin kun puhutaan toisesta ja kolmannesta vuodesta välivuodesta, niin ne ovat monelle pahoja paikkoja, Berg toteaa.
Bergin mukaan yhteiskunta ei varsinaisesti kannusta välivuosien pitämiseen, päin vastoin. Tänä päivänä halutaan, että opiskelijat etenisivät nopeasti jatko-opintoihin tai työuralle. Ei-toivottu välivuosi olisi Bergin mukaan hyvä käyttää hyödyksi jollain tavalla, ihan jaksamisenkin takia.
– Olisi tärkeää, että nuorella olisi jotain, esimerkiksi töitä, vapaaehtoistoimintaa tai ohjattua toimintaa. Pääasia olisi, ettei jäätäisi vain kotiin, Berg toteaa.
Ella Ervasti ei ole vielä käyttänyt omaa ensikertalaiskiintiötään eikä asepalveluksessa ole ollut mahdollisuuksia lyödä lukkoon opinto- tai urasuunnitelmia.
– Haluan hoitaa asepalveluksen kunnialla loppuun eikä palveluksessa ollessa olisi aikaa tai energiaa lukea pääsykoemateriaaleja, Ervasti toteaa.
Opinnonohjaaja Krista Berg kannustaisi armeijaankin lähteviä hakemaan opiskelupaikkaa, sillä se antaisi pohjaa tulevaisuudelle.
– Suosittelen aina, että kannattaa hakea, jotta armeijan jälkeen on koulupaikka tiedossa.
Vaikka opiskeluhaku ei ole päällä, ei Ervasti kuitenkaan tipahda armeijan jälkeen tyhjän päälle, sillä hän otti työstään vapaata juuri asepalvelusta varten. Työpaikan säilyminen antaa varmuutta ja samalla tulevaisuutta voi hieman jo aprikoida.
– Tavoitteeni on, että että olen armeijan jälkeen ainakin hetken töissä, jotta voin muuttaa omilleni. Samalla voin miettiä, että mitä sitä tekisi, Ervasti päättää.
KOMMENTTI
Lähetämme tuoreimmat uutiset sähköpostiisi viidesti viikossa ma-pe
LISÄÄ AIHEESTA
Lisää aiheesta muualla
Tuoreimmat uutiset
MIELIPIDE
LUETUIMMAT
TUOREIMMAT
LUE PAIKALLISIA UUTISIA
© Koillissanomat - Rekisteriseloste
POWERED BY ANYGRAAF
Ilmoitusasiat
Kuusamolainen Ella Ervasti lähti lukion jälkeen vapaaehtoisesti asepalvelukseen. Se antaa hänelle johtajakoulutusta sekä aikaa miettiä tulevaisuutta.
Petri Markkanen
Päivitetty
Kuusamolainen Ella Ervasti lähti lukion jälkeen vapaaehtoisesti asepalvelukseen. Se antaa hänelle johtajakoulutusta sekä aikaa miettiä tulevaisuutta.
Petri Markkanen
Välivuosi tarjoaa monelle hengähdystauon opiskelun jälkeen. Se voi myös olla pettymyksen sanelema pakko, jos opiskelupaikkaa ei yrityksestä huolimatta tullut.
Kuusamolainen Ella Ervasti lähti lukion jälkeen vapaaehtoisena asepalvelukseen Sodankylän jääkäriprikaatiin. Varsinaisesta hengähdystauosta ei hänen tapauksessaan kuitenkaan voida puhua, sillä aliupseerikoulussa päntätään kirjoja kuten lukiossa konsanaan ja maastossa vietetään roppakaupalla hikisiä tunteja. Ervastille asepalvelus heti lukion perään oli itsestäänselvyys.
– Olen halunnut mennä armeijaan pienestä pitäen ja lukion jälkeen tämä oli kiinnostava vaihtoehto, kun en ollut ihan varma mitä lähtisin opiskelemaan, Ervasti kertoo.
Vapaaehtoinen asepalvelus antaa Ervastille kaivattua lisäaikaa tulevaisuuden pohdintaan.
Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Roosa Pajunen kertoo, että välivuosi voi olla tarpeellinen ja perusteltu, jos se on toivottu. Syitä sen pitämiseen voivat esimerkiksi olla työkokemuksen hankkiminen, lisäaikaa oman suunnan miettimiseen, tai kuten Ervastin tapauksessa, asepalvelukseen meneminen.
Välivuosien pitäjien määrä on kasvussa ja syitä on monia. Viime vuonna julkaistun Nuorten tulevaisuusraportti 2018 -tutkimuksen mukaan melkein 30 prosenttia lukiolaisista suunnitteli sellaista lukion jälkeen. Tutkimuksen toteutti T-Media Oy ja siihen osallistui 11 335 nuorta lukioista, ammatillisista oppilaitoksista ja yläkouluista.
Kuusamon lukion opinnonohjaaja Krista Berg kertoo, että välivuosien pitäjien määrä on todellakin kasvanut ja se johtuu suurimmaksi osaksi siitä, että opiskelijat eivät pääse haluamiinsa koulupaikkoihin.
– Opiskelijat eivät enää uskalla hakea opiskelemaan ihan mitä tahansa, sillä he pelkäävät menettävänsä ensikertalaiskiintiönsä.
Ensikertalaiskiintiö on vuonna 2016 tullut lakimuutos, jonka myötä osa yhteishaun opiskelupaikoista varataan ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Muutoksella haluttiin vauhdittaa lukiosta ja ammatillisesta koulutuksesta hakevien mahdollisuuksia, mutta siinä näyttää Bergin mukaan käyneen toisin.
– Tämä aiheuttaa sitä, että opiskelijat eivät enää hae varapaikkoihin, vaan juuri niihin, mihin haluavat.
Tämä voi taas johtaa siihen, että moni joutuu pakollakin välivuodelle, kun opiskelupaikka ei sattunutkaan omalle kohdalle.
Suunnitelmallista välivuositrendiä Berg ei kuitenkaan ole omissa ohjattavissaan huomannut.
– Täällä on vain muutama opiskelija, jotka lähtevät suorilta välivuodelle.
He, jotka jäävät suunnitelmallisesti välivuodelle, ovat Bergin mukaan usein haastavimpiin opinahjoihin, kuten lääketieteelliseen tai kauppaoppilaitokseen, hakevia.
– Monesti heillä on ammatti jo tiedossa, mutta pääsykokeisiin pitäisi lukea täysillä jo kirjoitusten aikana. He kokevat, että on helpompaa ottaa välivuosi pääsykokeisiin panostaakseen.
Ei-toivotut välivuodet huolettavat niin Pajusta kuin Bergiäkin. Opiskelijoiden jaksaminen on koetuksella monella osa-alueella.
– Opiskelijoita mietityttää kovasti, että pitäisikö pitää välivuosi, kun ei jaksaisi opiskella lukion jälkeen heti korkeakouluopintoja, Pajunen kertoo esimerkin ei-toivotusta välivuodesta.
Berg on huolissaan pakollisista välivuosista, joihin päädytään, kun opiskelupaikkaa ei ole tullut yrityksestä huolimatta.
– Sellainen on aina kriisi ja se voi olla isokin. Varsinkin kun puhutaan toisesta ja kolmannesta vuodesta välivuodesta, niin ne ovat monelle pahoja paikkoja, Berg toteaa.
Bergin mukaan yhteiskunta ei varsinaisesti kannusta välivuosien pitämiseen, päin vastoin. Tänä päivänä halutaan, että opiskelijat etenisivät nopeasti jatko-opintoihin tai työuralle. Ei-toivottu välivuosi olisi Bergin mukaan hyvä käyttää hyödyksi jollain tavalla, ihan jaksamisenkin takia.
– Olisi tärkeää, että nuorella olisi jotain, esimerkiksi töitä, vapaaehtoistoimintaa tai ohjattua toimintaa. Pääasia olisi, ettei jäätäisi vain kotiin, Berg toteaa.
Ella Ervasti ei ole vielä käyttänyt omaa ensikertalaiskiintiötään eikä asepalveluksessa ole ollut mahdollisuuksia lyödä lukkoon opinto- tai urasuunnitelmia.
– Haluan hoitaa asepalveluksen kunnialla loppuun eikä palveluksessa ollessa olisi aikaa tai energiaa lukea pääsykoemateriaaleja, Ervasti toteaa.
Opinnonohjaaja Krista Berg kannustaisi armeijaankin lähteviä hakemaan opiskelupaikkaa, sillä se antaisi pohjaa tulevaisuudelle.
– Suosittelen aina, että kannattaa hakea, jotta armeijan jälkeen on koulupaikka tiedossa.
Vaikka opiskeluhaku ei ole päällä, ei Ervasti kuitenkaan tipahda armeijan jälkeen tyhjän päälle, sillä hän otti työstään vapaata juuri asepalvelusta varten. Työpaikan säilyminen antaa varmuutta ja samalla tulevaisuutta voi hieman jo aprikoida.
– Tavoitteeni on, että että olen armeijan jälkeen ainakin hetken töissä, jotta voin muuttaa omilleni. Samalla voin miettiä, että mitä sitä tekisi, Ervasti päättää.
KOMMENTTI
Lähetämme tuoreimmat uutiset sähköpostiisi viidesti viikossa ma-pe
Lisää aiheesta muualla
Tuoreimmat uutiset
LUETUIMMAT
TUOREIMMAT
UUTISET
KULTTUURI
LIIKENNE
URHEILU
Pölkky Kuusamo ei saanut OrPoa kuriin lauantai-illan kamppailussa. Hakkuri Trine Kjelstrup ( numero 5 ) kuului joukkueen onnistujiin.
Janne Kaikkonen
Adeja Lambert oli Pölkky Kuusamon paras pisteiden tekijä Hämeenlinnassa maanantai-iltana pelatussa ottelussa.
Mikko Halvari
Kuusamolainen lumilautailutähti Enni Rukajärvi kävi aikanaan lukion Vuokatissa. Jatkossa lumilautailijat voivat opiskella Kuusamon lukiossa. Arkistokuvassa Rukajärvi Kuusamon lukion pihalla noin kahdeksan vuotta sitten, helmikuussa 2011.
MIKKO HALVARI
MIELIPIDE
LISÄÄ AIHEESTA
Koillismaa
Kulttuuri
Liikenne
Perjantai
toimitukselta
Lukijakuvat ja -videot
Lukijalta-palsta
Mediamyynti
Jätä rivi-ilmoitus
Uusi tilaus & hinnasto
Kestotilaajan edut
Osoitemuutokset
Omat tiedot
Tilausehdot
Yhteystiedot
Lähetä palautetta
Lähetä kuva, video, kirjoitus tai juttuvinkki
Kuusamolainen Ella Ervasti lähti lukion jälkeen vapaaehtoisesti asepalvelukseen. Se antaa hänelle johtajakoulutusta sekä aikaa miettiä tulevaisuutta.
Petri Markkanen
Päivitetty
Kuusamolainen Ella Ervasti lähti lukion jälkeen vapaaehtoisesti asepalvelukseen. Se antaa hänelle johtajakoulutusta sekä aikaa miettiä tulevaisuutta.
Petri Markkanen
Välivuosi tarjoaa monelle hengähdystauon opiskelun jälkeen. Se voi myös olla pettymyksen sanelema pakko, jos opiskelupaikkaa ei yrityksestä huolimatta tullut.
Kuusamolainen Ella Ervasti lähti lukion jälkeen vapaaehtoisena asepalvelukseen Sodankylän jääkäriprikaatiin. Varsinaisesta hengähdystauosta ei hänen tapauksessaan kuitenkaan voida puhua, sillä aliupseerikoulussa päntätään kirjoja kuten lukiossa konsanaan ja maastossa vietetään roppakaupalla hikisiä tunteja. Ervastille asepalvelus heti lukion perään oli itsestäänselvyys.
– Olen halunnut mennä armeijaan pienestä pitäen ja lukion jälkeen tämä oli kiinnostava vaihtoehto, kun en ollut ihan varma mitä lähtisin opiskelemaan, Ervasti kertoo.
Vapaaehtoinen asepalvelus antaa Ervastille kaivattua lisäaikaa tulevaisuuden pohdintaan.
Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Roosa Pajunen kertoo, että välivuosi voi olla tarpeellinen ja perusteltu, jos se on toivottu. Syitä sen pitämiseen voivat esimerkiksi olla työkokemuksen hankkiminen, lisäaikaa oman suunnan miettimiseen, tai kuten Ervastin tapauksessa, asepalvelukseen meneminen.
Välivuosien pitäjien määrä on kasvussa ja syitä on monia. Viime vuonna julkaistun Nuorten tulevaisuusraportti 2018 -tutkimuksen mukaan melkein 30 prosenttia lukiolaisista suunnitteli sellaista lukion jälkeen. Tutkimuksen toteutti T-Media Oy ja siihen osallistui 11 335 nuorta lukioista, ammatillisista oppilaitoksista ja yläkouluista.
Kuusamon lukion opinnonohjaaja Krista Berg kertoo, että välivuosien pitäjien määrä on todellakin kasvanut ja se johtuu suurimmaksi osaksi siitä, että opiskelijat eivät pääse haluamiinsa koulupaikkoihin.
– Opiskelijat eivät enää uskalla hakea opiskelemaan ihan mitä tahansa, sillä he pelkäävät menettävänsä ensikertalaiskiintiönsä.
Ensikertalaiskiintiö on vuonna 2016 tullut lakimuutos, jonka myötä osa yhteishaun opiskelupaikoista varataan ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Muutoksella haluttiin vauhdittaa lukiosta ja ammatillisesta koulutuksesta hakevien mahdollisuuksia, mutta siinä näyttää Bergin mukaan käyneen toisin.
– Tämä aiheuttaa sitä, että opiskelijat eivät enää hae varapaikkoihin, vaan juuri niihin, mihin haluavat.
Tämä voi taas johtaa siihen, että moni joutuu pakollakin välivuodelle, kun opiskelupaikka ei sattunutkaan omalle kohdalle.
Suunnitelmallista välivuositrendiä Berg ei kuitenkaan ole omissa ohjattavissaan huomannut.
– Täällä on vain muutama opiskelija, jotka lähtevät suorilta välivuodelle.
He, jotka jäävät suunnitelmallisesti välivuodelle, ovat Bergin mukaan usein haastavimpiin opinahjoihin, kuten lääketieteelliseen tai kauppaoppilaitokseen, hakevia.
– Monesti heillä on ammatti jo tiedossa, mutta pääsykokeisiin pitäisi lukea täysillä jo kirjoitusten aikana. He kokevat, että on helpompaa ottaa välivuosi pääsykokeisiin panostaakseen.
Ei-toivotut välivuodet huolettavat niin Pajusta kuin Bergiäkin. Opiskelijoiden jaksaminen on koetuksella monella osa-alueella.
– Opiskelijoita mietityttää kovasti, että pitäisikö pitää välivuosi, kun ei jaksaisi opiskella lukion jälkeen heti korkeakouluopintoja, Pajunen kertoo esimerkin ei-toivotusta välivuodesta.
Berg on huolissaan pakollisista välivuosista, joihin päädytään, kun opiskelupaikkaa ei ole tullut yrityksestä huolimatta.
– Sellainen on aina kriisi ja se voi olla isokin. Varsinkin kun puhutaan toisesta ja kolmannesta vuodesta välivuodesta, niin ne ovat monelle pahoja paikkoja, Berg toteaa.
Bergin mukaan yhteiskunta ei varsinaisesti kannusta välivuosien pitämiseen, päin vastoin. Tänä päivänä halutaan, että opiskelijat etenisivät nopeasti jatko-opintoihin tai työuralle. Ei-toivottu välivuosi olisi Bergin mukaan hyvä käyttää hyödyksi jollain tavalla, ihan jaksamisenkin takia.
– Olisi tärkeää, että nuorella olisi jotain, esimerkiksi töitä, vapaaehtoistoimintaa tai ohjattua toimintaa. Pääasia olisi, ettei jäätäisi vain kotiin, Berg toteaa.
Ella Ervasti ei ole vielä käyttänyt omaa ensikertalaiskiintiötään eikä asepalveluksessa ole ollut mahdollisuuksia lyödä lukkoon opinto- tai urasuunnitelmia.
– Haluan hoitaa asepalveluksen kunnialla loppuun eikä palveluksessa ollessa olisi aikaa tai energiaa lukea pääsykoemateriaaleja, Ervasti toteaa.
Opinnonohjaaja Krista Berg kannustaisi armeijaankin lähteviä hakemaan opiskelupaikkaa, sillä se antaisi pohjaa tulevaisuudelle.
– Suosittelen aina, että kannattaa hakea, jotta armeijan jälkeen on koulupaikka tiedossa.
Vaikka opiskeluhaku ei ole päällä, ei Ervasti kuitenkaan tipahda armeijan jälkeen tyhjän päälle, sillä hän otti työstään vapaata juuri asepalvelusta varten. Työpaikan säilyminen antaa varmuutta ja samalla tulevaisuutta voi hieman jo aprikoida.
– Tavoitteeni on, että että olen armeijan jälkeen ainakin hetken töissä, jotta voin muuttaa omilleni. Samalla voin miettiä, että mitä sitä tekisi, Ervasti päättää.
KOMMENTTI
Lähetämme tuoreimmat uutiset sähköpostiisi viidesti viikossa ma-pe
Lisää aiheesta muualla
Tuoreimmat uutiset
Pudasjärveläinen Paavo Ahonen ottaa teoksillaan kantaa väistyvien kulttuurien puolesta.
Mikko Halvari
Peugeot 508 on linjakas keskiluokan perhesedan, joss aon myös isomman auton ominaisuuksia.
Risto Pikkupeura
Pietarinkirkko.
Liikkujan apteekki -kampanjan kanssa pääsee tutustumaan muun muassa liikuntakeskuksen kuntosaliin ja yhteisille kävelylenkeille.
Pirjo Natunen
LUETUIMMAT
TUOREIMMAT
UUTISET
KULTTUURI
LIIKENNE
URHEILU
Pölkky Kuusamo ei saanut OrPoa kuriin lauantai-illan kamppailussa. Hakkuri Trine Kjelstrup ( numero 5 ) kuului joukkueen onnistujiin.
Janne Kaikkonen
Adeja Lambert oli Pölkky Kuusamon paras pisteiden tekijä Hämeenlinnassa maanantai-iltana pelatussa ottelussa.
Mikko Halvari
Kuusamolainen lumilautailutähti Enni Rukajärvi kävi aikanaan lukion Vuokatissa. Jatkossa lumilautailijat voivat opiskella Kuusamon lukiossa. Arkistokuvassa Rukajärvi Kuusamon lukion pihalla noin kahdeksan vuotta sitten, helmikuussa 2011.
MIKKO HALVARI
MIELIPIDE
LISÄÄ AIHEESTA
Koillismaa
Kulttuuri
Liikenne
Perjantai
toimitukselta
Lukijakuvat ja -videot
Lukijalta-palsta
Mediamyynti
Jätä rivi-ilmoitus
Uusi tilaus & hinnasto
Kestotilaajan edut
Osoitemuutokset
Omat tiedot
Tilausehdot
Yhteystiedot
Lähetä palautetta
Lähetä kuva, video, kirjoitus tai juttuvinkki
LUE PAIKALLISIA UUTISIA
© Koillissanomat - Rekisteriseloste
POWERED BY ANYGRAAF