etusivu

uutiset

Koillismaa

Kulttuuri

Liikenne

Perjantai

mielipide

Toimitukselta

Kolumnit

Meille soitettiin

Lukijan kuvat ja videot

Lukijalta-palsta

urheilu

Tapahtumat

Yhteystiedot

Yhteystiedot

Palaute

Lähetä kuva, video tai juttuvinkki

Ilmoitusasiat

Mediamyynti

Jätä rivi-ilmoitus

Tilausasiat

Tilaa Koillissanomat

Kestotilaajan edut

Osoitemuutokset

Omat tiedot

Näköislehti

Koillismaa

Näkökulma: Nykyisyyden ja tulevaisuuden luon­to­la­bo­ra­to­riot

Marjatta Kaikkonen
6.2.2019

| Päivitetty

5.2.2019
FAKTA

Ih­mis­ten luon­to­suh­teen ar­vi­oin­nis­sa kult­tuu­ri­maan­tie­teen ja luon­non­maan­tie­teen var­hai­sin poh­ja on am­moi­sis­sa läh­tö­koh­dis­saan lä­hes sa­man­lai­nen. Ny­kyi­set tar­kem­mat ar­ke­o­lo­gi­set kai­vaus­tut­ki­muk­set ovat pal­jas­ta­neet van­ho­ja va­el­lus-, met­säs­tys- ja kaup­pa­tei­tä sekä asui­na­lu­ei­ta jo vil­liin­ty­neik­si kas­va­neis­sa met­sis­sä, vii­da­kois­sa, ki­vi­sil­lä mui­nais­ran­noil­la tai aa­vi­koil­la.

Tut­ki­jat ja ai­van ta­val­li­set ret­kei­li­jät voi­vat luon­to­äi­din hel­mas­sa kul­kies­saan löy­tää jois­sain pai­koin jat­ku­vas­ti li­sää merk­ke­jä ai­em­mis­ta asuin­pai­kois­ta ker­ros­tu­mi­neen. Mei­tä lä­hel­lä ole­via van­him­pia esi­merk­ke­jä löy­tyy pit­kin Poh­jo­laa ai­van Jää­me­ren ran­noil­le saak­ka.

Yk­sit­täi­siä esi­ne­löy­tö­jä on eri ai­ka­kau­sil­ta teh­ty Poh­jo­las­sa pal­jon, ja mo­net rau­ta­kau­den ka­le­va­la­ko­rum­me­kin jat­ka­vat upeut­taan uu­sit­tui­na mal­lei­na. Luon­to ker­ros­tu­mi­neen on hyvä maa­pal­lon ajal­li­sen ja eko­lo­gi­sen ke­hi­tyk­sen tie­to­pank­ki ja his­to­ri­an­kir­ja.

Va­paa, ra­ken­ta­ma­ton luon­to on mie­len­kiin­toi­nen ja ar­vo­kas tut­ki­mus­koh­de kun­kin alu­een ke­hit­ty­mi­ses­tä ja muu­tok­sis­ta. Maam­me 19 luon­non­puis­toa ovat Met­sä­hal­li­tuk­sen hoi­dos­sa. Ne on pe­rus­tet­tu tie­teel­li­siin tar­koi­tuk­siin tut­ki­mus­ta ja luon­non­suo­je­lua var­ten. Ne säi­ly­te­tään laa­jem­pi­na luon­non­ti­lai­si­na ver­tai­lu­a­loi­na, jois­sa muu­tok­sia voi­daan seu­ra­ta tar­kem­min muun luon­to­ym­pä­ris­tön kans­sa.

Niis­sä kul­ke­mi­nen on yleen­sä lu­van­va­rai­ses­ti sal­lit­tua vain tut­ki­joil­le. Jois­sa­kin luon­non­puis­tois­sa on ret­kei­li­jöil­le va­el­lus­reit­te­jä nuo­ti­o­paik­koi­neen. Nii­den po­luil­ta ei kui­ten­kaan saa poi­ke­ta.

Poh­jois­mais­sa on upei­ta kan­sal­lis­puis­to­ja, jois­sa ret­keil­tä­es­sä eten­kin su­ven ai­kaan saa unoh­tu­mat­to­mia elä­myk­siä ja pal­jon tie­to­ja luon­to­ym­pä­ris­töis­tä. Olem­me kul­ke­neet niis­sä mo­nis­sa per­heem­me kans­sa eri vuo­de­nai­koi­na. Meil­lä on ol­lut pit­kä­ai­kai­set etap­pi­paik­kam­me Jää­me­ren tun­tu­mas­sa Nor­jan Va­ran­gin nie­mi­maal­la ja La­pin tun­tu­rien lä­hei­syy­des­sä Enon­te­ki­öl­lä.

Hal­ki vuo­si­kym­men­ten olem­me vuo­sit­tain vie­rail­leet Koil­lis­maal­la Ou­lan­gan, Syöt­teen ja Rii­si­tun­tu­rin kan­sal­lis­puis­tois­sa sekä Ro­ku­an kan­sal­lis­puis­tos­sa ja Hos­san alu­eel­la, mikä nyt on nuo­rin Suo­men kan­sal­lis­puis­tois­ta. Ha­lu­am­me pa­la­ta yhä uu­des­taan nii­den tar­jo­a­mien luon­no­nih­mei­den pa­riin.

Maa­ham­me on vuo­sien saa­tos­sa pe­rus­tet­tu 40 kan­sal­lis­puis­toa, ja li­sää ha­lut­tai­siin pe­rus­taa ku­ten Po­si­ol­le kaa­vail­tu Ko­rou­o­man kan­sal­lis­puis­to. Koil­lis­maal­la on li­säk­si kii­tet­tä­väs­ti suo­jel­tui­na alu­ei­na myös eri­lai­sia luon­non- ja aar­ni­met­siä ja mo­nia to­del­la hie­no­ja mai­se­ma­ko­ko­nai­suuk­sia. Täl­lai­sia ovat Kyl­mä­luo­man alue Tai­val­kos­kel­la ja Hir­si­nie­mi Po­si­on Li­vo­jär­vel­lä.

Kan­sal­lis­puis­tois­sa tai nii­den lä­hei­syy­des­sä on hy­vin va­rus­tet­tu­ja luon­to­kes­kuk­sia, jois­ta saa asi­an­tun­te­vaa opas­tus­ta ja kart­to­ja. Kan­sal­lis­puis­tois­sam­me ret­kei­ly on vii­me ai­koi­na saa­vut­ta­nut suu­ren suo­si­on. Nii­den to­del­li­nen mer­ki­tys on al­ka­nut kiin­nos­taa enem­män luon­to­mat­kaa­jien li­säk­si myös suur­ta ylei­söä ja kau­pun­ki­vä­es­tö­äm­me sekä ul­ko­mai­sia tu­ris­te­jam­me.

Luon­non­puis­tois­sa ja kan­sal­lis­puis­tois­sa teh­ty tut­ki­mus­työ an­taa jat­ku­vas­ti tie­toa sii­tä, mi­ten ym­pä­ris­töm­me kes­to­ky­ky muut­tuu. Mi­ten glo­baa­li­nen ko­tim­me on kel­vol­li­nen kai­ken­lai­sil­le ar­vok­kail­le elä­män­muo­doil­le, myös luon­non kier­to­ku­lus­sa elin­tär­keil­le pie­ne­li­öil­le ja nä­ky­mät­tö­mil­le mik­ro­beil­le­kin? Ne an­ta­vat sa­mal­la tie­toa maa­pal­lom­me mo­ni­muo­toi­suut­ta tu­ho­a­vis­ta te­ki­jöis­tä, ol­koon ne sit­ten ih­mis­ten tai mui­den eli­ö­la­jien tai luon­non­ka­tast­ro­fien tai luon­no­nil­mi­öi­den ai­heut­ta­mia.

Mo­nis­sa mais­sa on alet­tu tie­dos­taa yhä pa­rem­min met­sien laa­ja-alai­nen mer­ki­tys ja en­nen kaik­kea nii­den oi­kea hoi­to il­mas­ton­muu­tok­sen­kin kan­nal­ta. Met­sien hoi­to ei kui­ten­kaan sai­si yk­si­puo­li­ses­ti ol­la laa­jo­jen ja ru­mien avo­hak­kui­den lei­maa­maa.

Hie­no­va­rai­sem­pi har­ven­nus- tai auk­ko­hak­kuu oli­si pa­rem­pi vaih­to­eh­to myös puus­ton nor­maa­lin uu­siu­tu­mi­sen kan­nal­ta ja sa­mal­la met­sien eri bi­o­toop­pien mo­ni­muo­toi­suu­den säi­ly­mi­sen eli­neh­to.

Mo­nil­la ke­hi­tys- ja ra­ken­ta­mis­hank­keil­la voi ol­la ta­voit­tee­na saa­da vä­es­töl­le työ­tä. Kiih­ke­äs­sä, jos­kus yl­ti­ö­päi­sek­si riis­täy­ty­nees­sä maa-alu­ei­den ra­ken­ta­mi­ses­sa ja soi­den kui­vaa­mi­ses­sa tu­li­si näh­dä ai­na kau­as­kan­toi­ses­ti ns. ”nok­kaa pi­dem­mäl­le” laa­jem­mat luon­toon ja ra­ken­net­tuun ym­pä­ris­töön koh­dis­tu­vat hai­tal­li­set ker­ran­nais­vai­ku­tuk­set.

Tut­ki­mus­toi­min­nan avuk­si tar­vit­tai­siin enem­män ym­pä­ris­tö­a­lo­jen tut­ki­joi­ta. Maa­pal­lon eri ym­pä­ris­tö­ko­ko­nai­suuk­sien toi­min­nan yh­teis­vai­ku­tus­ten tut­ki­mi­nen edel­lyt­tää laa­ja-alais­ta mo­ni­tie­teis­tä asi­an­tun­ti­juut­ta ja asi­oi­den hah­mot­ta­mis­ta ja ym­mär­tä­mis­tä. Sa­mal­la löy­det­täi­siin us­kot­ta­vam­pia, te­hok­kaam­pia ja kat­ta­vam­pia tut­ki­mus­tu­lok­sia luon­non­suo­je­lun pe­rus­tak­si. Sa­mal­la osat­tai­siin toi­mia luon­non säi­lyt­tä­mi­sek­si kaik­kien eli­öi­den ja si­ten ih­mis­su­vun­kin hy­vän tu­le­vai­suu­den kan­nal­ta.

Tut­ki­mus­ten avul­la osa­taan huo­leh­tia en­tis­tä tie­toi­sem­min luon­non ge­o­di­ver­si­tee­tis­tä ja bi­o­di­ver­si­tee­tis­tä eli mo­ni­muo­toi­suu­des­ta maa­pal­lon kivi-, vesi- ja il­ma­ke­his­sä. Po­liit­ti­nen toi­min­ta ma­ni­pu­loin­neis­saan ja il­luu­si­ois­saan sai­si kään­tää ih­mis­ten ja eten­kin ta­lou­del­lis­ten päät­tä­jien huo­mi­on jär­ke­viin la­ki­sää­tei­siin toi­men­pi­tei­siin.

Sel­lai­siin, joil­la on vä­li­tön vai­ku­tus ym­pä­ris­tö­hyö­ty­jen to­del­li­seen saa­vut­ta­mi­seen ter­veem­pien luon­to­ar­vo­jen ni­mis­sä. Hy­vän toi­min­nan vai­ku­tuk­set nä­kyi­si­vät var­mas­ti no­pe­as­ti myös kaik­kien hy­väk­sy­mäs­sä luon­non­suo­je­lus­sa.

Kir­joi­tin ai­ka­naan sa­no­ma­leh­tiin Ou­lan­gan puo­lus­tus -ar­tik­ke­lei­ta, jois­sa otin kan­taa sil­loi­sen Neu­vos­to­lii­ton suun­nit­te­le­maan Paa­na­jär­ven pump­pu­voi­ma­la­hank­kee­seen. Sil­lä oli­si kuu­lem­ma ol­lut mer­ki­tys­tä Kar­ja­laan suun­ni­tel­lun ato­mi­voi­ma­lan sää­tö­e­ner­gi­an saan­nis­sa. On­nek­sem­me sen ra­ken­ta­mi­nen on ai­na­kin tois­tai­sek­si ”jäis­sä”. Pump­pu­voi­ma­lan ra­ken­ta­mi­nen pi­lai­si tut­ki­joi­den mu­kaan lo­pul­li­ses­ti ai­nut­ker­tais­ta hie­noa luon­to­ym­pä­ris­tö­äm­me Suo­men puo­lel­la, ja ran­to­jen eroo­sio nä­kyi­si ai­na Kit­kan ran­noil­la saak­ka ja var­muu­del­la myös itä­ra­jam­me ta­ka­na.

Laa­jem­pien bi­o­lo­gis­ten, bi­o­ge­og­raa­fis­ten ja ge­o­lo­gis­ten muu­tok­sien ja tu­ho­jen kir­joa oli­si sit­ten ikä­väm­pi tut­kia! Itä­ra­jan ta­kai­nen ny­kyi­nen Paa­na­jär­ven kan­sal­lis­puis­to on hie­no vie­rai­lu- ja tut­ki­mus­koh­de jat­ku­mo­na Ou­lan­gan kan­sal­lis­puis­ton mai­se­mil­le ja si­pe­ri­aa­ni­sel­le eli­ö­maa­il­mal­le.

Mo­nis­sa mais­sa on va­li­tet­ta­vas­ti ”viis vei­sat­tu” luon­to­ar­vo­jen puo­les­ta eten­kään nii­den joh­ta­jien ta­hol­ta. Sii­tä olem­me saa­neet lu­kea uu­ti­sis­ta mm. USA:n luon­non­suo­je­lun vas­tai­sis­ta mie­li­pi­teis­tä ja myös Ete­lä-Ame­ri­kas­sa Ama­zo­nin alu­ei­den vai­ku­tus­pii­ris­sä ole­vien sa­de­met­sien hak­kuis­ta. Mi­kä­li luon­non ja ym­pä­ris­tön vaa­li­mi­nen ei läh­de ke­hit­ty­mään no­pe­am­min oi­ke­aan suun­taan, saat­taa ai­doin­ta luon­toa ol­la enää jon­kin ajan pääs­tä vain muu­ta­mien vas­tuul­lis­ten mai­den suo­je­lu­a­lu­eil­la.

Niil­lä­kään ei ole pi­tem­män pääl­le mi­tään mer­ki­tys­tä tut­ki­mus­ten ja vir­kis­täy­ty­mi­sen kan­nal­ta, kun nii­den mai­se­mat peit­ty­vät muu­al­ta tu­le­viin luon­toa tu­ho­a­viin saas­tei­siin. Esi­merk­ke­jä löy­tyy vaik­ka­pa itäi­sen naa­pu­ri­maam­me Kuo­lan nie­mi­maal­ta, mis­sä tun­tu­ri­koi­vi­kot ja -var­vi­kot ovat tu­hou­tu­neet hei­dän omas­ta kai­vos­toi­min­nas­ta pe­räi­sin ole­van tuh­kan ja saas­tei­den vuok­si. Erä­mais­ta on tul­lut kum­mi­tus­mai­se­mia.

Toi­voa so­pii, et­tä jär­ki voit­tai­si oi­keis­sa mit­ta­suh­teis­sa ja ti­lan­ne­ta­jui­ses­ti luon­non­suo­je­lus­sa toi­mies­sam­me niin maal­la, ve­sil­lä kuin il­mas­sa­kin!

Suo­je­lu­a­lu­eil­la on sa­mal­la laa­ja-alai­nen tie­toi­suut­ta laa­jen­ta­va mer­ki­tys ih­mis­mie­len ai­neel­li­ses­sa ja hen­ki­ses­sä va­lis­ta­mi­ses­sa sekä vir­kis­tä­mi­ses­sä­kin. Nii­den al­ku­pe­räi­nen luon­to puh­taim­mil­laan vii­toit­taa ter­veen elä­män yl­lä­pi­tä­mi­seen maa­pal­lol­lam­me.

Teks­ti: Mar­jat­ta Kaik­ko­nen
Va­lo­ku­vat: Pert­ti Kaik­ko­nen

 

Eme­ri­ta­leh­to­ri Mar­jat­ta Kaik­ko­sel­la on pit­kä­ai­kai­nen ko­ke­mus ym­pä­ris­tö­kas­vat­ta­ja­na Ou­lun yli­o­pis­ton nor­maa­li­kou­lul­la.

Ou­lun yli­o­pis­ton ge­o­fy­sii­kan eme­ri­tusp­ro­fes­so­ri Pert­ti Kaik­ko­nen on va­lo­ku­van­nut pal­jon työ­e­lä­mäs­sään luon­non­tut­ki­ja­na ja har­ras­ta­nut va­lo­ku­vaus­ta hal­ki vuo­si­kym­men­ten.

KOMMENTTI

Tilaa Koillissanomien ilmainen uutiskirje

Lähetämme tuoreimmat uutiset sähköpostiisi viidesti viikossa ma-pe

Jaa sivu:

LISÄÄ AIHEESTA

Lisää aiheesta muualla

Lue uusin Ruka News!

Tuoreimmat uutiset

Koillismaa14.2. 18:45

8 000 kuusamolaista ilman sähköä

Pudasjärveläinen Paavo Ahonen ottaa teoksillaan kantaa väistyvien kulttuurien puolesta.

Pudasjärveläinen Paavo Ahonen ottaa teoksillaan kantaa väistyvien kulttuurien puolesta.

Mikko Halvari

Kulttuuri13.2. 18:00

Cowboykin itkee kantaa-ottavasti – Paavo Ahosen näyttelyssä länkkäritkin itkevät

Peugeot 508 on linjakas keskiluokan perhesedan, joss aon myös isomman auton ominaisuuksia.

Peugeot 508 on linjakas keskiluokan perhesedan, joss aon myös isomman auton ominaisuuksia.

Risto Pikkupeura

Liikenne11.2. 19:00

Upouusi tyylikäs Peugeot

Koillismaa11.2. 13:10

Näköislehti uudistui maanantaina - käy testaamassa ja kerro kommenttisi!

MIELIPIDE

KOLUMNIT

Tuomo Törmäsen kolumni: Yhteinen historiamme luo tietä tule­vai­suu­teen

14.2.2019

Rauno Riekin kolumni: Vanhus­ten­hoidon laiminlyönnit ovat seurausta vääristä arvoista

13.2.2019

LUETUIMMAT

TUOREIMMAT

Vastaanotto tökki - viiden erän kamppailusta Pölkky Kuusamolle luu käteen

16.2. 21:45

Toimittajalta: Makus­te­le­mi­siesa elikkä lorruo valluu

15.2. 05:00
21:45

Vastaanotto tökki - viiden erän kamppailusta Pölkky Kuusamolle luu käteen

5:00

Toimittajalta: Makus­te­le­mi­siesa elikkä lorruo valluu

18:45

8 000 kuusamolaista ilman sähköä

14:00

Lukijalta: Vaaliteemana aina ajankohtainen talous

10:00

Tuomo Törmäsen kolumni: Yhteinen historiamme luo tietä tule­vai­suu­teen

LUE PAIKALLISIA UUTISIA

Iijokiseutu

Koillissanomat

Oulu-lehti

Rantalakeus

Siikajokilaakso

© Koillissanomat - Rekisteriseloste

POWERED BY ANYGRAAF

etusivu

uutiset

Koillismaa

Kulttuuri

Liikenne

Perjantai

mielipide

Toimitukselta

Kolumnit

Meille soitettiin

Lukijan kuvat ja videot

Lukijalta-palsta

urheilu

Tapahtumat

Yhteystiedot

Yhteystiedot

Palaute

Lähetä kuva, video tai juttuvinkki

Ilmoitusasiat

Mediamyynti

Jätä rivi-ilmoitus

Tilausasiat

Tilaa Koillissanomat

Kestotilaajan edut

Osoitemuutokset

Omat tiedot

Näköislehti

Koillismaa

Näkökulma: Nykyisyyden ja tulevaisuuden luon­to­la­bo­ra­to­riot

Marjatta Kaikkonen
6.2.2019

Päivitetty

5.2.2019
FAKTA

Ih­mis­ten luon­to­suh­teen ar­vi­oin­nis­sa kult­tuu­ri­maan­tie­teen ja luon­non­maan­tie­teen var­hai­sin poh­ja on am­moi­sis­sa läh­tö­koh­dis­saan lä­hes sa­man­lai­nen. Ny­kyi­set tar­kem­mat ar­ke­o­lo­gi­set kai­vaus­tut­ki­muk­set ovat pal­jas­ta­neet van­ho­ja va­el­lus-, met­säs­tys- ja kaup­pa­tei­tä sekä asui­na­lu­ei­ta jo vil­liin­ty­neik­si kas­va­neis­sa met­sis­sä, vii­da­kois­sa, ki­vi­sil­lä mui­nais­ran­noil­la tai aa­vi­koil­la.

Tut­ki­jat ja ai­van ta­val­li­set ret­kei­li­jät voi­vat luon­to­äi­din hel­mas­sa kul­kies­saan löy­tää jois­sain pai­koin jat­ku­vas­ti li­sää merk­ke­jä ai­em­mis­ta asuin­pai­kois­ta ker­ros­tu­mi­neen. Mei­tä lä­hel­lä ole­via van­him­pia esi­merk­ke­jä löy­tyy pit­kin Poh­jo­laa ai­van Jää­me­ren ran­noil­le saak­ka.

Yk­sit­täi­siä esi­ne­löy­tö­jä on eri ai­ka­kau­sil­ta teh­ty Poh­jo­las­sa pal­jon, ja mo­net rau­ta­kau­den ka­le­va­la­ko­rum­me­kin jat­ka­vat upeut­taan uu­sit­tui­na mal­lei­na. Luon­to ker­ros­tu­mi­neen on hyvä maa­pal­lon ajal­li­sen ja eko­lo­gi­sen ke­hi­tyk­sen tie­to­pank­ki ja his­to­ri­an­kir­ja.

Va­paa, ra­ken­ta­ma­ton luon­to on mie­len­kiin­toi­nen ja ar­vo­kas tut­ki­mus­koh­de kun­kin alu­een ke­hit­ty­mi­ses­tä ja muu­tok­sis­ta. Maam­me 19 luon­non­puis­toa ovat Met­sä­hal­li­tuk­sen hoi­dos­sa. Ne on pe­rus­tet­tu tie­teel­li­siin tar­koi­tuk­siin tut­ki­mus­ta ja luon­non­suo­je­lua var­ten. Ne säi­ly­te­tään laa­jem­pi­na luon­non­ti­lai­si­na ver­tai­lu­a­loi­na, jois­sa muu­tok­sia voi­daan seu­ra­ta tar­kem­min muun luon­to­ym­pä­ris­tön kans­sa.

Niis­sä kul­ke­mi­nen on yleen­sä lu­van­va­rai­ses­ti sal­lit­tua vain tut­ki­joil­le. Jois­sa­kin luon­non­puis­tois­sa on ret­kei­li­jöil­le va­el­lus­reit­te­jä nuo­ti­o­paik­koi­neen. Nii­den po­luil­ta ei kui­ten­kaan saa poi­ke­ta.

Poh­jois­mais­sa on upei­ta kan­sal­lis­puis­to­ja, jois­sa ret­keil­tä­es­sä eten­kin su­ven ai­kaan saa unoh­tu­mat­to­mia elä­myk­siä ja pal­jon tie­to­ja luon­to­ym­pä­ris­töis­tä. Olem­me kul­ke­neet niis­sä mo­nis­sa per­heem­me kans­sa eri vuo­de­nai­koi­na. Meil­lä on ol­lut pit­kä­ai­kai­set etap­pi­paik­kam­me Jää­me­ren tun­tu­mas­sa Nor­jan Va­ran­gin nie­mi­maal­la ja La­pin tun­tu­rien lä­hei­syy­des­sä Enon­te­ki­öl­lä.

Hal­ki vuo­si­kym­men­ten olem­me vuo­sit­tain vie­rail­leet Koil­lis­maal­la Ou­lan­gan, Syöt­teen ja Rii­si­tun­tu­rin kan­sal­lis­puis­tois­sa sekä Ro­ku­an kan­sal­lis­puis­tos­sa ja Hos­san alu­eel­la, mikä nyt on nuo­rin Suo­men kan­sal­lis­puis­tois­ta. Ha­lu­am­me pa­la­ta yhä uu­des­taan nii­den tar­jo­a­mien luon­no­nih­mei­den pa­riin.

Maa­ham­me on vuo­sien saa­tos­sa pe­rus­tet­tu 40 kan­sal­lis­puis­toa, ja li­sää ha­lut­tai­siin pe­rus­taa ku­ten Po­si­ol­le kaa­vail­tu Ko­rou­o­man kan­sal­lis­puis­to. Koil­lis­maal­la on li­säk­si kii­tet­tä­väs­ti suo­jel­tui­na alu­ei­na myös eri­lai­sia luon­non- ja aar­ni­met­siä ja mo­nia to­del­la hie­no­ja mai­se­ma­ko­ko­nai­suuk­sia. Täl­lai­sia ovat Kyl­mä­luo­man alue Tai­val­kos­kel­la ja Hir­si­nie­mi Po­si­on Li­vo­jär­vel­lä.

Kan­sal­lis­puis­tois­sa tai nii­den lä­hei­syy­des­sä on hy­vin va­rus­tet­tu­ja luon­to­kes­kuk­sia, jois­ta saa asi­an­tun­te­vaa opas­tus­ta ja kart­to­ja. Kan­sal­lis­puis­tois­sam­me ret­kei­ly on vii­me ai­koi­na saa­vut­ta­nut suu­ren suo­si­on. Nii­den to­del­li­nen mer­ki­tys on al­ka­nut kiin­nos­taa enem­män luon­to­mat­kaa­jien li­säk­si myös suur­ta ylei­söä ja kau­pun­ki­vä­es­tö­äm­me sekä ul­ko­mai­sia tu­ris­te­jam­me.

Luon­non­puis­tois­sa ja kan­sal­lis­puis­tois­sa teh­ty tut­ki­mus­työ an­taa jat­ku­vas­ti tie­toa sii­tä, mi­ten ym­pä­ris­töm­me kes­to­ky­ky muut­tuu. Mi­ten glo­baa­li­nen ko­tim­me on kel­vol­li­nen kai­ken­lai­sil­le ar­vok­kail­le elä­män­muo­doil­le, myös luon­non kier­to­ku­lus­sa elin­tär­keil­le pie­ne­li­öil­le ja nä­ky­mät­tö­mil­le mik­ro­beil­le­kin? Ne an­ta­vat sa­mal­la tie­toa maa­pal­lom­me mo­ni­muo­toi­suut­ta tu­ho­a­vis­ta te­ki­jöis­tä, ol­koon ne sit­ten ih­mis­ten tai mui­den eli­ö­la­jien tai luon­non­ka­tast­ro­fien tai luon­no­nil­mi­öi­den ai­heut­ta­mia.

Mo­nis­sa mais­sa on alet­tu tie­dos­taa yhä pa­rem­min met­sien laa­ja-alai­nen mer­ki­tys ja en­nen kaik­kea nii­den oi­kea hoi­to il­mas­ton­muu­tok­sen­kin kan­nal­ta. Met­sien hoi­to ei kui­ten­kaan sai­si yk­si­puo­li­ses­ti ol­la laa­jo­jen ja ru­mien avo­hak­kui­den lei­maa­maa.

Hie­no­va­rai­sem­pi har­ven­nus- tai auk­ko­hak­kuu oli­si pa­rem­pi vaih­to­eh­to myös puus­ton nor­maa­lin uu­siu­tu­mi­sen kan­nal­ta ja sa­mal­la met­sien eri bi­o­toop­pien mo­ni­muo­toi­suu­den säi­ly­mi­sen eli­neh­to.

Mo­nil­la ke­hi­tys- ja ra­ken­ta­mis­hank­keil­la voi ol­la ta­voit­tee­na saa­da vä­es­töl­le työ­tä. Kiih­ke­äs­sä, jos­kus yl­ti­ö­päi­sek­si riis­täy­ty­nees­sä maa-alu­ei­den ra­ken­ta­mi­ses­sa ja soi­den kui­vaa­mi­ses­sa tu­li­si näh­dä ai­na kau­as­kan­toi­ses­ti ns. ”nok­kaa pi­dem­mäl­le” laa­jem­mat luon­toon ja ra­ken­net­tuun ym­pä­ris­töön koh­dis­tu­vat hai­tal­li­set ker­ran­nais­vai­ku­tuk­set.

Tut­ki­mus­toi­min­nan avuk­si tar­vit­tai­siin enem­män ym­pä­ris­tö­a­lo­jen tut­ki­joi­ta. Maa­pal­lon eri ym­pä­ris­tö­ko­ko­nai­suuk­sien toi­min­nan yh­teis­vai­ku­tus­ten tut­ki­mi­nen edel­lyt­tää laa­ja-alais­ta mo­ni­tie­teis­tä asi­an­tun­ti­juut­ta ja asi­oi­den hah­mot­ta­mis­ta ja ym­mär­tä­mis­tä. Sa­mal­la löy­det­täi­siin us­kot­ta­vam­pia, te­hok­kaam­pia ja kat­ta­vam­pia tut­ki­mus­tu­lok­sia luon­non­suo­je­lun pe­rus­tak­si. Sa­mal­la osat­tai­siin toi­mia luon­non säi­lyt­tä­mi­sek­si kaik­kien eli­öi­den ja si­ten ih­mis­su­vun­kin hy­vän tu­le­vai­suu­den kan­nal­ta.

Tut­ki­mus­ten avul­la osa­taan huo­leh­tia en­tis­tä tie­toi­sem­min luon­non ge­o­di­ver­si­tee­tis­tä ja bi­o­di­ver­si­tee­tis­tä eli mo­ni­muo­toi­suu­des­ta maa­pal­lon kivi-, vesi- ja il­ma­ke­his­sä. Po­liit­ti­nen toi­min­ta ma­ni­pu­loin­neis­saan ja il­luu­si­ois­saan sai­si kään­tää ih­mis­ten ja eten­kin ta­lou­del­lis­ten päät­tä­jien huo­mi­on jär­ke­viin la­ki­sää­tei­siin toi­men­pi­tei­siin.

Sel­lai­siin, joil­la on vä­li­tön vai­ku­tus ym­pä­ris­tö­hyö­ty­jen to­del­li­seen saa­vut­ta­mi­seen ter­veem­pien luon­to­ar­vo­jen ni­mis­sä. Hy­vän toi­min­nan vai­ku­tuk­set nä­kyi­si­vät var­mas­ti no­pe­as­ti myös kaik­kien hy­väk­sy­mäs­sä luon­non­suo­je­lus­sa.

Kir­joi­tin ai­ka­naan sa­no­ma­leh­tiin Ou­lan­gan puo­lus­tus -ar­tik­ke­lei­ta, jois­sa otin kan­taa sil­loi­sen Neu­vos­to­lii­ton suun­nit­te­le­maan Paa­na­jär­ven pump­pu­voi­ma­la­hank­kee­seen. Sil­lä oli­si kuu­lem­ma ol­lut mer­ki­tys­tä Kar­ja­laan suun­ni­tel­lun ato­mi­voi­ma­lan sää­tö­e­ner­gi­an saan­nis­sa. On­nek­sem­me sen ra­ken­ta­mi­nen on ai­na­kin tois­tai­sek­si ”jäis­sä”. Pump­pu­voi­ma­lan ra­ken­ta­mi­nen pi­lai­si tut­ki­joi­den mu­kaan lo­pul­li­ses­ti ai­nut­ker­tais­ta hie­noa luon­to­ym­pä­ris­tö­äm­me Suo­men puo­lel­la, ja ran­to­jen eroo­sio nä­kyi­si ai­na Kit­kan ran­noil­la saak­ka ja var­muu­del­la myös itä­ra­jam­me ta­ka­na.

Laa­jem­pien bi­o­lo­gis­ten, bi­o­ge­og­raa­fis­ten ja ge­o­lo­gis­ten muu­tok­sien ja tu­ho­jen kir­joa oli­si sit­ten ikä­väm­pi tut­kia! Itä­ra­jan ta­kai­nen ny­kyi­nen Paa­na­jär­ven kan­sal­lis­puis­to on hie­no vie­rai­lu- ja tut­ki­mus­koh­de jat­ku­mo­na Ou­lan­gan kan­sal­lis­puis­ton mai­se­mil­le ja si­pe­ri­aa­ni­sel­le eli­ö­maa­il­mal­le.

Mo­nis­sa mais­sa on va­li­tet­ta­vas­ti ”viis vei­sat­tu” luon­to­ar­vo­jen puo­les­ta eten­kään nii­den joh­ta­jien ta­hol­ta. Sii­tä olem­me saa­neet lu­kea uu­ti­sis­ta mm. USA:n luon­non­suo­je­lun vas­tai­sis­ta mie­li­pi­teis­tä ja myös Ete­lä-Ame­ri­kas­sa Ama­zo­nin alu­ei­den vai­ku­tus­pii­ris­sä ole­vien sa­de­met­sien hak­kuis­ta. Mi­kä­li luon­non ja ym­pä­ris­tön vaa­li­mi­nen ei läh­de ke­hit­ty­mään no­pe­am­min oi­ke­aan suun­taan, saat­taa ai­doin­ta luon­toa ol­la enää jon­kin ajan pääs­tä vain muu­ta­mien vas­tuul­lis­ten mai­den suo­je­lu­a­lu­eil­la.

Niil­lä­kään ei ole pi­tem­män pääl­le mi­tään mer­ki­tys­tä tut­ki­mus­ten ja vir­kis­täy­ty­mi­sen kan­nal­ta, kun nii­den mai­se­mat peit­ty­vät muu­al­ta tu­le­viin luon­toa tu­ho­a­viin saas­tei­siin. Esi­merk­ke­jä löy­tyy vaik­ka­pa itäi­sen naa­pu­ri­maam­me Kuo­lan nie­mi­maal­ta, mis­sä tun­tu­ri­koi­vi­kot ja -var­vi­kot ovat tu­hou­tu­neet hei­dän omas­ta kai­vos­toi­min­nas­ta pe­räi­sin ole­van tuh­kan ja saas­tei­den vuok­si. Erä­mais­ta on tul­lut kum­mi­tus­mai­se­mia.

Toi­voa so­pii, et­tä jär­ki voit­tai­si oi­keis­sa mit­ta­suh­teis­sa ja ti­lan­ne­ta­jui­ses­ti luon­non­suo­je­lus­sa toi­mies­sam­me niin maal­la, ve­sil­lä kuin il­mas­sa­kin!

Suo­je­lu­a­lu­eil­la on sa­mal­la laa­ja-alai­nen tie­toi­suut­ta laa­jen­ta­va mer­ki­tys ih­mis­mie­len ai­neel­li­ses­sa ja hen­ki­ses­sä va­lis­ta­mi­ses­sa sekä vir­kis­tä­mi­ses­sä­kin. Nii­den al­ku­pe­räi­nen luon­to puh­taim­mil­laan vii­toit­taa ter­veen elä­män yl­lä­pi­tä­mi­seen maa­pal­lol­lam­me.

Teks­ti: Mar­jat­ta Kaik­ko­nen
Va­lo­ku­vat: Pert­ti Kaik­ko­nen

 

Eme­ri­ta­leh­to­ri Mar­jat­ta Kaik­ko­sel­la on pit­kä­ai­kai­nen ko­ke­mus ym­pä­ris­tö­kas­vat­ta­ja­na Ou­lun yli­o­pis­ton nor­maa­li­kou­lul­la.

Ou­lun yli­o­pis­ton ge­o­fy­sii­kan eme­ri­tusp­ro­fes­so­ri Pert­ti Kaik­ko­nen on va­lo­ku­van­nut pal­jon työ­e­lä­mäs­sään luon­non­tut­ki­ja­na ja har­ras­ta­nut va­lo­ku­vaus­ta hal­ki vuo­si­kym­men­ten.

KOMMENTTI

Tilaa Koillissanomien ilmainen uutiskirje

Lähetämme tuoreimmat uutiset sähköpostiisi viidesti viikossa ma-pe

Jaa sivu:

Lisää aiheesta muualla

Tuoreimmat uutiset

Koillismaa14.2. 18:45

8 000 kuusamolaista ilman sähköä

Pudasjärveläinen Paavo Ahonen ottaa teoksillaan kantaa väistyvien kulttuurien puolesta.

Pudasjärveläinen Paavo Ahonen ottaa teoksillaan kantaa väistyvien kulttuurien puolesta.

Mikko Halvari

Kulttuuri13.2. 18:00

Cowboykin itkee kantaa-ottavasti – Paavo Ahosen näyttelyssä länkkäritkin itkevät

Peugeot 508 on linjakas keskiluokan perhesedan, joss aon myös isomman auton ominaisuuksia.

Peugeot 508 on linjakas keskiluokan perhesedan, joss aon myös isomman auton ominaisuuksia.

Risto Pikkupeura

Liikenne11.2. 19:00

Upouusi tyylikäs Peugeot

Koillismaa11.2. 13:10

Näköislehti uudistui maanantaina - käy testaamassa ja kerro kommenttisi!

LUETUIMMAT

TUOREIMMAT

Vastaanotto tökki - viiden erän kamppailusta Pölkky Kuusamolle luu käteen

16.2. 21:45

Toimittajalta: Makus­te­le­mi­siesa elikkä lorruo valluu

15.2. 05:00
21:45

Vastaanotto tökki - viiden erän kamppailusta Pölkky Kuusamolle luu käteen

5:00

Toimittajalta: Makus­te­le­mi­siesa elikkä lorruo valluu

18:45

8 000 kuusamolaista ilman sähköä

14:00

Lukijalta: Vaaliteemana aina ajankohtainen talous

10:00

Tuomo Törmäsen kolumni: Yhteinen historiamme luo tietä tule­vai­suu­teen

Lue uusin Ruka News!

UUTISET

KULTTUURI

Cowboykin itkee kantaa-ottavasti – Paavo Ahosen näyttelyssä länkkäritkin itkevät

13.2.2019

Lainavinkki: Pikku Siperia

9.2.2019

LIIKENNE

Upouusi tyylikäs Peugeot

11.2.2019

Parikymmentä pakkasastetta vie puolet auton akun tehosta – jäätynyttä akkua ei kannata elvyttää

29.1.2019

PERJANTAI

Muik­ku­laa­tikko: 18169 vuotta aikaa viedä matot pesuun

14.12.2018

Kun olo tuntuu juurettomalta kipaise kuusikkoon

2.12.2018

URHEILU

Pölkky Kuusamo ei saanut OrPoa kuriin lauantai-illan kamppailussa. Hakkuri Trine Kjelstrup ( numero 5 ) kuului joukkueen onnistujiin.

Pölkky Kuusamo ei saanut OrPoa kuriin lauantai-illan kamppailussa. Hakkuri Trine Kjelstrup ( numero 5 ) kuului joukkueen onnistujiin.

Janne Kaikkonen

Vastaanotto tökki - viiden erän kamppailusta Pölkky Kuusamolle luu käteen

16.2.2019
Adeja Lambert oli Pölkky Kuusamon paras pisteiden tekijä Hämeenlinnassa maanantai-iltana pelatussa ottelussa.

Adeja Lambert oli Pölkky Kuusamon paras pisteiden tekijä Hämeenlinnassa maanantai-iltana pelatussa ottelussa.

Mikko Halvari

Pölkky Kuusamo taisteli pisteen Hämeen­lin­nasta

11.2.2019
Kuusamolainen lumilautailutähti Enni Rukajärvi kävi aikanaan lukion Vuokatissa. Jatkossa lumilautailijat voivat opiskella Kuusamon lukiossa. Arkistokuvassa Rukajärvi Kuusamon lukion pihalla noin kahdeksan vuotta sitten, helmikuussa 2011.

Kuusamolainen lumilautailutähti Enni Rukajärvi kävi aikanaan lukion Vuokatissa. Jatkossa lumilautailijat voivat opiskella Kuusamon lukiossa. Arkistokuvassa Rukajärvi Kuusamon lukion pihalla noin kahdeksan vuotta sitten, helmikuussa 2011.

MIKKO HALVARI

Lumi­lau­ta­lukio siirtyy Vuokatista Rukalle

8.2.2019

MIELIPIDE

KOLUMNIT

Tuomo Törmäsen kolumni: Yhteinen historiamme luo tietä tule­vai­suu­teen

14.2.2019

Rauno Riekin kolumni: Vanhus­ten­hoidon laiminlyönnit ovat seurausta vääristä arvoista

13.2.2019
Koillissanomat

LISÄÄ AIHEESTA

ETSITKÖ JOTAIN?

© Koillissanomat - Rekisteriseloste

POWERED BY ANYGRAAF

UUTISET

Koillismaa

Kulttuuri

Liikenne

Perjantai

MIELIPIDE

toimitukselta

Lukijakuvat ja -videot

Lukijalta-palsta

URHEILU

TEEMAT

ILMOITUSASIAT

Mediamyynti

Jätä rivi-ilmoitus

TILAUSASIAT

Uusi tilaus & hinnasto

Kestotilaajan edut

Osoitemuutokset

Omat tiedot

Tilausehdot

YHTEYSTIEDOT

Yhteystiedot

Lähetä palautetta

Lähetä kuva, video, kirjoitus tai juttuvinkki

TILAAJILLE

Kirjaudu sisään

Näköislehti

Arkisto

sunnuntai 17.2.2019
  • Asiakaspalvelu
  • Ilmoitusasiat
    • Mediamyynti
    • Jätä rivi-ilmoitus
  • Tilausasiat
    • Tilaa Koillissanomat
    • Kestotilaajan edut
    • Osoitemuutokset
    • Omat tiedot
  • Yhteystiedot
    • Lähetä palautetta
    • Lähetä kuva, video, kirjoitus tai juttuvinkki
Näköislehti

Mediamyynti

Jätä rivi-ilmoitus

Uusi tilaus & hinnasto

Osoitemuutokset

Omat tiedot

Ilmoitukset

Toimitus

Jakelupäivystys

Tilaajapalvelu

Lähetä palautetta

Lähetä kuva, video tai juttuvinkki

Soita ja kiitä

etusivu

uutiset

mielipide

urheilu

Tapahtumat

Koillismaa

Kulttuuri

Liikenne

Perjantai

Koillismaa14.2. 18:45

8 000 kuusamolaista ilman sähköä

Pudasjärveläinen Paavo Ahonen ottaa teoksillaan kantaa väistyvien kulttuurien puolesta.

Pudasjärveläinen Paavo Ahonen ottaa teoksillaan kantaa väistyvien kulttuurien puolesta.

Mikko Halvari

Kulttuuri13.2. 18:00

Cowboykin itkee kantaa-ottavasti – Paavo Ahosen näyttelyssä länkkäritkin itkevät

Peugeot 508 on linjakas keskiluokan perhesedan, joss aon myös isomman auton ominaisuuksia.

Peugeot 508 on linjakas keskiluokan perhesedan, joss aon myös isomman auton ominaisuuksia.

Risto Pikkupeura

Liikenne11.2. 19:00

Upouusi tyylikäs Peugeot

Perjantai14.12. 09:00

Muik­ku­laa­tikko: 18169 vuotta aikaa viedä matot pesuun

Toimitukselta

Kolumnit

Meille soitettiin

Lukijan kuvat ja videot

Lukijalta-palsta

Mikko Halvari

Toimittajalta15.2. 05:00

Toimittajalta: Makus­te­le­mi­siesa elikkä lorruo valluu

Mikko halvari

Kolumnit14.2. 10:00

Tuomo Törmäsen kolumni: Yhteinen historiamme luo tietä tule­vai­suu­teen

Meille soitettiin13.2. 05:00

Soitot: Vihainen tuijotus ei auta kaupan kassalla

Lukijalta14.2. 14:00

Lukijalta: Vaaliteemana aina ajankohtainen talous

Koillismaa

Näkökulma: Nykyisyyden ja tulevaisuuden luon­to­la­bo­ra­to­riot

Marjatta Kaikkonen
6.2.2019

Päivitetty

5.2.2019
FAKTA

Ih­mis­ten luon­to­suh­teen ar­vi­oin­nis­sa kult­tuu­ri­maan­tie­teen ja luon­non­maan­tie­teen var­hai­sin poh­ja on am­moi­sis­sa läh­tö­koh­dis­saan lä­hes sa­man­lai­nen. Ny­kyi­set tar­kem­mat ar­ke­o­lo­gi­set kai­vaus­tut­ki­muk­set ovat pal­jas­ta­neet van­ho­ja va­el­lus-, met­säs­tys- ja kaup­pa­tei­tä sekä asui­na­lu­ei­ta jo vil­liin­ty­neik­si kas­va­neis­sa met­sis­sä, vii­da­kois­sa, ki­vi­sil­lä mui­nais­ran­noil­la tai aa­vi­koil­la.

Tut­ki­jat ja ai­van ta­val­li­set ret­kei­li­jät voi­vat luon­to­äi­din hel­mas­sa kul­kies­saan löy­tää jois­sain pai­koin jat­ku­vas­ti li­sää merk­ke­jä ai­em­mis­ta asuin­pai­kois­ta ker­ros­tu­mi­neen. Mei­tä lä­hel­lä ole­via van­him­pia esi­merk­ke­jä löy­tyy pit­kin Poh­jo­laa ai­van Jää­me­ren ran­noil­le saak­ka.

Yk­sit­täi­siä esi­ne­löy­tö­jä on eri ai­ka­kau­sil­ta teh­ty Poh­jo­las­sa pal­jon, ja mo­net rau­ta­kau­den ka­le­va­la­ko­rum­me­kin jat­ka­vat upeut­taan uu­sit­tui­na mal­lei­na. Luon­to ker­ros­tu­mi­neen on hyvä maa­pal­lon ajal­li­sen ja eko­lo­gi­sen ke­hi­tyk­sen tie­to­pank­ki ja his­to­ri­an­kir­ja.

Va­paa, ra­ken­ta­ma­ton luon­to on mie­len­kiin­toi­nen ja ar­vo­kas tut­ki­mus­koh­de kun­kin alu­een ke­hit­ty­mi­ses­tä ja muu­tok­sis­ta. Maam­me 19 luon­non­puis­toa ovat Met­sä­hal­li­tuk­sen hoi­dos­sa. Ne on pe­rus­tet­tu tie­teel­li­siin tar­koi­tuk­siin tut­ki­mus­ta ja luon­non­suo­je­lua var­ten. Ne säi­ly­te­tään laa­jem­pi­na luon­non­ti­lai­si­na ver­tai­lu­a­loi­na, jois­sa muu­tok­sia voi­daan seu­ra­ta tar­kem­min muun luon­to­ym­pä­ris­tön kans­sa.

Niis­sä kul­ke­mi­nen on yleen­sä lu­van­va­rai­ses­ti sal­lit­tua vain tut­ki­joil­le. Jois­sa­kin luon­non­puis­tois­sa on ret­kei­li­jöil­le va­el­lus­reit­te­jä nuo­ti­o­paik­koi­neen. Nii­den po­luil­ta ei kui­ten­kaan saa poi­ke­ta.

Poh­jois­mais­sa on upei­ta kan­sal­lis­puis­to­ja, jois­sa ret­keil­tä­es­sä eten­kin su­ven ai­kaan saa unoh­tu­mat­to­mia elä­myk­siä ja pal­jon tie­to­ja luon­to­ym­pä­ris­töis­tä. Olem­me kul­ke­neet niis­sä mo­nis­sa per­heem­me kans­sa eri vuo­de­nai­koi­na. Meil­lä on ol­lut pit­kä­ai­kai­set etap­pi­paik­kam­me Jää­me­ren tun­tu­mas­sa Nor­jan Va­ran­gin nie­mi­maal­la ja La­pin tun­tu­rien lä­hei­syy­des­sä Enon­te­ki­öl­lä.

Hal­ki vuo­si­kym­men­ten olem­me vuo­sit­tain vie­rail­leet Koil­lis­maal­la Ou­lan­gan, Syöt­teen ja Rii­si­tun­tu­rin kan­sal­lis­puis­tois­sa sekä Ro­ku­an kan­sal­lis­puis­tos­sa ja Hos­san alu­eel­la, mikä nyt on nuo­rin Suo­men kan­sal­lis­puis­tois­ta. Ha­lu­am­me pa­la­ta yhä uu­des­taan nii­den tar­jo­a­mien luon­no­nih­mei­den pa­riin.

Maa­ham­me on vuo­sien saa­tos­sa pe­rus­tet­tu 40 kan­sal­lis­puis­toa, ja li­sää ha­lut­tai­siin pe­rus­taa ku­ten Po­si­ol­le kaa­vail­tu Ko­rou­o­man kan­sal­lis­puis­to. Koil­lis­maal­la on li­säk­si kii­tet­tä­väs­ti suo­jel­tui­na alu­ei­na myös eri­lai­sia luon­non- ja aar­ni­met­siä ja mo­nia to­del­la hie­no­ja mai­se­ma­ko­ko­nai­suuk­sia. Täl­lai­sia ovat Kyl­mä­luo­man alue Tai­val­kos­kel­la ja Hir­si­nie­mi Po­si­on Li­vo­jär­vel­lä.

Kan­sal­lis­puis­tois­sa tai nii­den lä­hei­syy­des­sä on hy­vin va­rus­tet­tu­ja luon­to­kes­kuk­sia, jois­ta saa asi­an­tun­te­vaa opas­tus­ta ja kart­to­ja. Kan­sal­lis­puis­tois­sam­me ret­kei­ly on vii­me ai­koi­na saa­vut­ta­nut suu­ren suo­si­on. Nii­den to­del­li­nen mer­ki­tys on al­ka­nut kiin­nos­taa enem­män luon­to­mat­kaa­jien li­säk­si myös suur­ta ylei­söä ja kau­pun­ki­vä­es­tö­äm­me sekä ul­ko­mai­sia tu­ris­te­jam­me.

Luon­non­puis­tois­sa ja kan­sal­lis­puis­tois­sa teh­ty tut­ki­mus­työ an­taa jat­ku­vas­ti tie­toa sii­tä, mi­ten ym­pä­ris­töm­me kes­to­ky­ky muut­tuu. Mi­ten glo­baa­li­nen ko­tim­me on kel­vol­li­nen kai­ken­lai­sil­le ar­vok­kail­le elä­män­muo­doil­le, myös luon­non kier­to­ku­lus­sa elin­tär­keil­le pie­ne­li­öil­le ja nä­ky­mät­tö­mil­le mik­ro­beil­le­kin? Ne an­ta­vat sa­mal­la tie­toa maa­pal­lom­me mo­ni­muo­toi­suut­ta tu­ho­a­vis­ta te­ki­jöis­tä, ol­koon ne sit­ten ih­mis­ten tai mui­den eli­ö­la­jien tai luon­non­ka­tast­ro­fien tai luon­no­nil­mi­öi­den ai­heut­ta­mia.

Mo­nis­sa mais­sa on alet­tu tie­dos­taa yhä pa­rem­min met­sien laa­ja-alai­nen mer­ki­tys ja en­nen kaik­kea nii­den oi­kea hoi­to il­mas­ton­muu­tok­sen­kin kan­nal­ta. Met­sien hoi­to ei kui­ten­kaan sai­si yk­si­puo­li­ses­ti ol­la laa­jo­jen ja ru­mien avo­hak­kui­den lei­maa­maa.

Hie­no­va­rai­sem­pi har­ven­nus- tai auk­ko­hak­kuu oli­si pa­rem­pi vaih­to­eh­to myös puus­ton nor­maa­lin uu­siu­tu­mi­sen kan­nal­ta ja sa­mal­la met­sien eri bi­o­toop­pien mo­ni­muo­toi­suu­den säi­ly­mi­sen eli­neh­to.

Mo­nil­la ke­hi­tys- ja ra­ken­ta­mis­hank­keil­la voi ol­la ta­voit­tee­na saa­da vä­es­töl­le työ­tä. Kiih­ke­äs­sä, jos­kus yl­ti­ö­päi­sek­si riis­täy­ty­nees­sä maa-alu­ei­den ra­ken­ta­mi­ses­sa ja soi­den kui­vaa­mi­ses­sa tu­li­si näh­dä ai­na kau­as­kan­toi­ses­ti ns. ”nok­kaa pi­dem­mäl­le” laa­jem­mat luon­toon ja ra­ken­net­tuun ym­pä­ris­töön koh­dis­tu­vat hai­tal­li­set ker­ran­nais­vai­ku­tuk­set.

Tut­ki­mus­toi­min­nan avuk­si tar­vit­tai­siin enem­män ym­pä­ris­tö­a­lo­jen tut­ki­joi­ta. Maa­pal­lon eri ym­pä­ris­tö­ko­ko­nai­suuk­sien toi­min­nan yh­teis­vai­ku­tus­ten tut­ki­mi­nen edel­lyt­tää laa­ja-alais­ta mo­ni­tie­teis­tä asi­an­tun­ti­juut­ta ja asi­oi­den hah­mot­ta­mis­ta ja ym­mär­tä­mis­tä. Sa­mal­la löy­det­täi­siin us­kot­ta­vam­pia, te­hok­kaam­pia ja kat­ta­vam­pia tut­ki­mus­tu­lok­sia luon­non­suo­je­lun pe­rus­tak­si. Sa­mal­la osat­tai­siin toi­mia luon­non säi­lyt­tä­mi­sek­si kaik­kien eli­öi­den ja si­ten ih­mis­su­vun­kin hy­vän tu­le­vai­suu­den kan­nal­ta.

Tut­ki­mus­ten avul­la osa­taan huo­leh­tia en­tis­tä tie­toi­sem­min luon­non ge­o­di­ver­si­tee­tis­tä ja bi­o­di­ver­si­tee­tis­tä eli mo­ni­muo­toi­suu­des­ta maa­pal­lon kivi-, vesi- ja il­ma­ke­his­sä. Po­liit­ti­nen toi­min­ta ma­ni­pu­loin­neis­saan ja il­luu­si­ois­saan sai­si kään­tää ih­mis­ten ja eten­kin ta­lou­del­lis­ten päät­tä­jien huo­mi­on jär­ke­viin la­ki­sää­tei­siin toi­men­pi­tei­siin.

Sel­lai­siin, joil­la on vä­li­tön vai­ku­tus ym­pä­ris­tö­hyö­ty­jen to­del­li­seen saa­vut­ta­mi­seen ter­veem­pien luon­to­ar­vo­jen ni­mis­sä. Hy­vän toi­min­nan vai­ku­tuk­set nä­kyi­si­vät var­mas­ti no­pe­as­ti myös kaik­kien hy­väk­sy­mäs­sä luon­non­suo­je­lus­sa.

Kir­joi­tin ai­ka­naan sa­no­ma­leh­tiin Ou­lan­gan puo­lus­tus -ar­tik­ke­lei­ta, jois­sa otin kan­taa sil­loi­sen Neu­vos­to­lii­ton suun­nit­te­le­maan Paa­na­jär­ven pump­pu­voi­ma­la­hank­kee­seen. Sil­lä oli­si kuu­lem­ma ol­lut mer­ki­tys­tä Kar­ja­laan suun­ni­tel­lun ato­mi­voi­ma­lan sää­tö­e­ner­gi­an saan­nis­sa. On­nek­sem­me sen ra­ken­ta­mi­nen on ai­na­kin tois­tai­sek­si ”jäis­sä”. Pump­pu­voi­ma­lan ra­ken­ta­mi­nen pi­lai­si tut­ki­joi­den mu­kaan lo­pul­li­ses­ti ai­nut­ker­tais­ta hie­noa luon­to­ym­pä­ris­tö­äm­me Suo­men puo­lel­la, ja ran­to­jen eroo­sio nä­kyi­si ai­na Kit­kan ran­noil­la saak­ka ja var­muu­del­la myös itä­ra­jam­me ta­ka­na.

Laa­jem­pien bi­o­lo­gis­ten, bi­o­ge­og­raa­fis­ten ja ge­o­lo­gis­ten muu­tok­sien ja tu­ho­jen kir­joa oli­si sit­ten ikä­väm­pi tut­kia! Itä­ra­jan ta­kai­nen ny­kyi­nen Paa­na­jär­ven kan­sal­lis­puis­to on hie­no vie­rai­lu- ja tut­ki­mus­koh­de jat­ku­mo­na Ou­lan­gan kan­sal­lis­puis­ton mai­se­mil­le ja si­pe­ri­aa­ni­sel­le eli­ö­maa­il­mal­le.

Mo­nis­sa mais­sa on va­li­tet­ta­vas­ti ”viis vei­sat­tu” luon­to­ar­vo­jen puo­les­ta eten­kään nii­den joh­ta­jien ta­hol­ta. Sii­tä olem­me saa­neet lu­kea uu­ti­sis­ta mm. USA:n luon­non­suo­je­lun vas­tai­sis­ta mie­li­pi­teis­tä ja myös Ete­lä-Ame­ri­kas­sa Ama­zo­nin alu­ei­den vai­ku­tus­pii­ris­sä ole­vien sa­de­met­sien hak­kuis­ta. Mi­kä­li luon­non ja ym­pä­ris­tön vaa­li­mi­nen ei läh­de ke­hit­ty­mään no­pe­am­min oi­ke­aan suun­taan, saat­taa ai­doin­ta luon­toa ol­la enää jon­kin ajan pääs­tä vain muu­ta­mien vas­tuul­lis­ten mai­den suo­je­lu­a­lu­eil­la.

Niil­lä­kään ei ole pi­tem­män pääl­le mi­tään mer­ki­tys­tä tut­ki­mus­ten ja vir­kis­täy­ty­mi­sen kan­nal­ta, kun nii­den mai­se­mat peit­ty­vät muu­al­ta tu­le­viin luon­toa tu­ho­a­viin saas­tei­siin. Esi­merk­ke­jä löy­tyy vaik­ka­pa itäi­sen naa­pu­ri­maam­me Kuo­lan nie­mi­maal­ta, mis­sä tun­tu­ri­koi­vi­kot ja -var­vi­kot ovat tu­hou­tu­neet hei­dän omas­ta kai­vos­toi­min­nas­ta pe­räi­sin ole­van tuh­kan ja saas­tei­den vuok­si. Erä­mais­ta on tul­lut kum­mi­tus­mai­se­mia.

Toi­voa so­pii, et­tä jär­ki voit­tai­si oi­keis­sa mit­ta­suh­teis­sa ja ti­lan­ne­ta­jui­ses­ti luon­non­suo­je­lus­sa toi­mies­sam­me niin maal­la, ve­sil­lä kuin il­mas­sa­kin!

Suo­je­lu­a­lu­eil­la on sa­mal­la laa­ja-alai­nen tie­toi­suut­ta laa­jen­ta­va mer­ki­tys ih­mis­mie­len ai­neel­li­ses­sa ja hen­ki­ses­sä va­lis­ta­mi­ses­sa sekä vir­kis­tä­mi­ses­sä­kin. Nii­den al­ku­pe­räi­nen luon­to puh­taim­mil­laan vii­toit­taa ter­veen elä­män yl­lä­pi­tä­mi­seen maa­pal­lol­lam­me.

Teks­ti: Mar­jat­ta Kaik­ko­nen
Va­lo­ku­vat: Pert­ti Kaik­ko­nen

 

Eme­ri­ta­leh­to­ri Mar­jat­ta Kaik­ko­sel­la on pit­kä­ai­kai­nen ko­ke­mus ym­pä­ris­tö­kas­vat­ta­ja­na Ou­lun yli­o­pis­ton nor­maa­li­kou­lul­la.

Ou­lun yli­o­pis­ton ge­o­fy­sii­kan eme­ri­tusp­ro­fes­so­ri Pert­ti Kaik­ko­nen on va­lo­ku­van­nut pal­jon työ­e­lä­mäs­sään luon­non­tut­ki­ja­na ja har­ras­ta­nut va­lo­ku­vaus­ta hal­ki vuo­si­kym­men­ten.

KOMMENTTI

Tilaa Koillissanomien ilmainen uutiskirje

Lähetämme tuoreimmat uutiset sähköpostiisi viidesti viikossa ma-pe

Lisää aiheesta muualla

Tuoreimmat uutiset

Koillismaa14.2. 18:45

8 000 kuusamolaista ilman sähköä

Pudasjärveläinen Paavo Ahonen ottaa teoksillaan kantaa väistyvien kulttuurien puolesta.

Pudasjärveläinen Paavo Ahonen ottaa teoksillaan kantaa väistyvien kulttuurien puolesta.

Mikko Halvari

Kulttuuri13.2. 18:00

Cowboykin itkee kantaa-ottavasti – Paavo Ahosen näyttelyssä länkkäritkin itkevät

Peugeot 508 on linjakas keskiluokan perhesedan, joss aon myös isomman auton ominaisuuksia.

Peugeot 508 on linjakas keskiluokan perhesedan, joss aon myös isomman auton ominaisuuksia.

Risto Pikkupeura

Liikenne11.2. 19:00

Upouusi tyylikäs Peugeot

Koillismaa11.2. 13:10

Näköislehti uudistui maanantaina - käy testaamassa ja kerro kommenttisi!

Pietarinkirkko.

Pietarinkirkko.

Koillismaa11.2. 10:00

Matka ikuiseen kaupunkiin - Posion lukiolaiset tutustuivat Roomaan

Liikkujan apteekki -kampanjan kanssa pääsee tutustumaan muun muassa liikuntakeskuksen kuntosaliin ja yhteisille kävelylenkeille.

Liikkujan apteekki -kampanjan kanssa pääsee tutustumaan muun muassa liikuntakeskuksen kuntosaliin ja yhteisille kävelylenkeille.

Pirjo Natunen

Koillismaa11.2. 05:00

Ilman reseptiä ja ilmaiseksi – apteekki neuvoo ja paimentaa terveys­lii­kunnan pariin

LUETUIMMAT

TUOREIMMAT

Vastaanotto tökki - viiden erän kamppailusta Pölkky Kuusamolle luu käteen

16.2. 21:45

Toimittajalta: Makus­te­le­mi­siesa elikkä lorruo valluu

15.2. 05:00
21:45

Vastaanotto tökki - viiden erän kamppailusta Pölkky Kuusamolle luu käteen

5:00

Toimittajalta: Makus­te­le­mi­siesa elikkä lorruo valluu

18:45

8 000 kuusamolaista ilman sähköä

14:00

Lukijalta: Vaaliteemana aina ajankohtainen talous

10:00

Tuomo Törmäsen kolumni: Yhteinen historiamme luo tietä tule­vai­suu­teen

Lue uusin Ruka News!

UUTISET

KULTTUURI

Cowboykin itkee kantaa-ottavasti – Paavo Ahosen näyttelyssä länkkäritkin itkevät

13.2.2019

Lainavinkki: Pikku Siperia

9.2.2019

LIIKENNE

Upouusi tyylikäs Peugeot

11.2.2019

Parikymmentä pakkasastetta vie puolet auton akun tehosta – jäätynyttä akkua ei kannata elvyttää

29.1.2019

PERJANTAI

Muik­ku­laa­tikko: 18169 vuotta aikaa viedä matot pesuun

14.12.2018

Kun olo tuntuu juurettomalta kipaise kuusikkoon

2.12.2018

URHEILU

Pölkky Kuusamo ei saanut OrPoa kuriin lauantai-illan kamppailussa. Hakkuri Trine Kjelstrup ( numero 5 ) kuului joukkueen onnistujiin.

Pölkky Kuusamo ei saanut OrPoa kuriin lauantai-illan kamppailussa. Hakkuri Trine Kjelstrup ( numero 5 ) kuului joukkueen onnistujiin.

Janne Kaikkonen

Vastaanotto tökki - viiden erän kamppailusta Pölkky Kuusamolle luu käteen

16.2.2019
Adeja Lambert oli Pölkky Kuusamon paras pisteiden tekijä Hämeenlinnassa maanantai-iltana pelatussa ottelussa.

Adeja Lambert oli Pölkky Kuusamon paras pisteiden tekijä Hämeenlinnassa maanantai-iltana pelatussa ottelussa.

Mikko Halvari

Pölkky Kuusamo taisteli pisteen Hämeen­lin­nasta

11.2.2019
Kuusamolainen lumilautailutähti Enni Rukajärvi kävi aikanaan lukion Vuokatissa. Jatkossa lumilautailijat voivat opiskella Kuusamon lukiossa. Arkistokuvassa Rukajärvi Kuusamon lukion pihalla noin kahdeksan vuotta sitten, helmikuussa 2011.

Kuusamolainen lumilautailutähti Enni Rukajärvi kävi aikanaan lukion Vuokatissa. Jatkossa lumilautailijat voivat opiskella Kuusamon lukiossa. Arkistokuvassa Rukajärvi Kuusamon lukion pihalla noin kahdeksan vuotta sitten, helmikuussa 2011.

MIKKO HALVARI

Lumi­lau­ta­lukio siirtyy Vuokatista Rukalle

8.2.2019

MIELIPIDE

KOLUMNIT

Tuomo Törmäsen kolumni: Yhteinen historiamme luo tietä tule­vai­suu­teen

14.2.2019

Rauno Riekin kolumni: Vanhus­ten­hoidon laiminlyönnit ovat seurausta vääristä arvoista

13.2.2019
Koillissanomat

LISÄÄ AIHEESTA

ETSITKÖ JOTAIN?

UUTISET

Koillismaa

Kulttuuri

Liikenne

Perjantai

MIELIPIDE

toimitukselta

Lukijakuvat ja -videot

Lukijalta-palsta

URHEILU

ILMOITUSASIAT

Mediamyynti

Jätä rivi-ilmoitus

TILAUSASIAT

Uusi tilaus & hinnasto

Kestotilaajan edut

Osoitemuutokset

Omat tiedot

Tilausehdot

YHTEYSTIEDOT

Yhteystiedot

Lähetä palautetta

Lähetä kuva, video, kirjoitus tai juttuvinkki

TILAAJILLE

Näköislehti

Arkisto

LUE PAIKALLISIA UUTISIA

Iijokiseutu

Koillissanomat

Oulu-lehti

Rantalakeus

Siikajokilaakso

© Koillissanomat - Rekisteriseloste

POWERED BY ANYGRAAF

etusivu

uutiset

mielipide

urheilu

tapahtumat

Koillismaa

Kulttuuri

Liikenne

Perjantai

Koillismaa14.2. 18:45

8 000 kuusamolaista ilman sähköä

Pudasjärveläinen Paavo Ahonen ottaa teoksillaan kantaa väistyvien kulttuurien puolesta.

Pudasjärveläinen Paavo Ahonen ottaa teoksillaan kantaa väistyvien kulttuurien puolesta.

Mikko Halvari

Kulttuuri13.2. 18:00

Cowboykin itkee kantaa-ottavasti – Paavo Ahosen näyttelyssä länkkäritkin itkevät

Peugeot 508 on linjakas keskiluokan perhesedan, joss aon myös isomman auton ominaisuuksia.

Peugeot 508 on linjakas keskiluokan perhesedan, joss aon myös isomman auton ominaisuuksia.

Risto Pikkupeura

Liikenne11.2. 19:00

Upouusi tyylikäs Peugeot

Perjantai14.12. 09:00

Muik­ku­laa­tikko: 18169 vuotta aikaa viedä matot pesuun

Toimitukselta

Kolumnit

Meille soitettiin

Lukijan kuvat ja videot

Lukijalta-palsta

Mikko Halvari

Toimittajalta15.2. 05:00

Toimittajalta: Makus­te­le­mi­siesa elikkä lorruo valluu

Mikko halvari

Kolumnit14.2. 10:00

Tuomo Törmäsen kolumni: Yhteinen historiamme luo tietä tule­vai­suu­teen

Meille soitettiin13.2. 05:00

Soitot: Vihainen tuijotus ei auta kaupan kassalla

Lukijalta14.2. 14:00

Lukijalta: Vaaliteemana aina ajankohtainen talous