Ih­mis­ten luon­to­suh­teen ar­vi­oin­nis­sa kult­tuu­ri­maan­tie­teen ja luon­non­maan­tie­teen var­hai­sin poh­ja on am­moi­sis­sa läh­tö­koh­dis­saan lä­hes sa­man­lai­nen. Ny­kyi­set tar­kem­mat ar­ke­o­lo­gi­set kai­vaus­tut­ki­muk­set ovat pal­jas­ta­neet van­ho­ja va­el­lus-, met­säs­tys- ja kaup­pa­tei­tä sekä asui­na­lu­ei­ta jo vil­liin­ty­neik­si kas­va­neis­sa met­sis­sä, vii­da­kois­sa, ki­vi­sil­lä mui­nais­ran­noil­la tai aa­vi­koil­la.

Tut­ki­jat ja ai­van ta­val­li­set ret­kei­li­jät voi­vat luon­to­äi­din hel­mas­sa kul­kies­saan löy­tää jois­sain pai­koin jat­ku­vas­ti li­sää merk­ke­jä ai­em­mis­ta asuin­pai­kois­ta ker­ros­tu­mi­neen. Mei­tä lä­hel­lä ole­via van­him­pia esi­merk­ke­jä löy­tyy pit­kin Poh­jo­laa ai­van Jää­me­ren ran­noil­le saak­ka.

Yk­sit­täi­siä esi­ne­löy­tö­jä on eri ai­ka­kau­sil­ta teh­ty Poh­jo­las­sa pal­jon, ja mo­net rau­ta­kau­den ka­le­va­la­ko­rum­me­kin jat­ka­vat upeut­taan uu­sit­tui­na mal­lei­na. Luon­to ker­ros­tu­mi­neen on hyvä maa­pal­lon ajal­li­sen ja eko­lo­gi­sen ke­hi­tyk­sen tie­to­pank­ki ja his­to­ri­an­kir­ja.

Va­paa, ra­ken­ta­ma­ton luon­to on mie­len­kiin­toi­nen ja ar­vo­kas tut­ki­mus­koh­de kun­kin alu­een ke­hit­ty­mi­ses­tä ja muu­tok­sis­ta. Maam­me 19 luon­non­puis­toa ovat Met­sä­hal­li­tuk­sen hoi­dos­sa. Ne on pe­rus­tet­tu tie­teel­li­siin tar­koi­tuk­siin tut­ki­mus­ta ja luon­non­suo­je­lua var­ten. Ne säi­ly­te­tään laa­jem­pi­na luon­non­ti­lai­si­na ver­tai­lu­a­loi­na, jois­sa muu­tok­sia voi­daan seu­ra­ta tar­kem­min muun luon­to­ym­pä­ris­tön kans­sa.

Niis­sä kul­ke­mi­nen on yleen­sä lu­van­va­rai­ses­ti sal­lit­tua vain tut­ki­joil­le. Jois­sa­kin luon­non­puis­tois­sa on ret­kei­li­jöil­le va­el­lus­reit­te­jä nuo­ti­o­paik­koi­neen. Nii­den po­luil­ta ei kui­ten­kaan saa poi­ke­ta.

Poh­jois­mais­sa on upei­ta kan­sal­lis­puis­to­ja, jois­sa ret­keil­tä­es­sä eten­kin su­ven ai­kaan saa unoh­tu­mat­to­mia elä­myk­siä ja pal­jon tie­to­ja luon­to­ym­pä­ris­töis­tä. Olem­me kul­ke­neet niis­sä mo­nis­sa per­heem­me kans­sa eri vuo­de­nai­koi­na. Meil­lä on ol­lut pit­kä­ai­kai­set etap­pi­paik­kam­me Jää­me­ren tun­tu­mas­sa Nor­jan Va­ran­gin nie­mi­maal­la ja La­pin tun­tu­rien lä­hei­syy­des­sä Enon­te­ki­öl­lä.

Hal­ki vuo­si­kym­men­ten olem­me vuo­sit­tain vie­rail­leet Koil­lis­maal­la Ou­lan­gan, Syöt­teen ja Rii­si­tun­tu­rin kan­sal­lis­puis­tois­sa sekä Ro­ku­an kan­sal­lis­puis­tos­sa ja Hos­san alu­eel­la, mikä nyt on nuo­rin Suo­men kan­sal­lis­puis­tois­ta. Ha­lu­am­me pa­la­ta yhä uu­des­taan nii­den tar­jo­a­mien luon­no­nih­mei­den pa­riin.

Maa­ham­me on vuo­sien saa­tos­sa pe­rus­tet­tu 40 kan­sal­lis­puis­toa, ja li­sää ha­lut­tai­siin pe­rus­taa ku­ten Po­si­ol­le kaa­vail­tu Ko­rou­o­man kan­sal­lis­puis­to. Koil­lis­maal­la on li­säk­si kii­tet­tä­väs­ti suo­jel­tui­na alu­ei­na myös eri­lai­sia luon­non- ja aar­ni­met­siä ja mo­nia to­del­la hie­no­ja mai­se­ma­ko­ko­nai­suuk­sia. Täl­lai­sia ovat Kyl­mä­luo­man alue Tai­val­kos­kel­la ja Hir­si­nie­mi Po­si­on Li­vo­jär­vel­lä.

Kan­sal­lis­puis­tois­sa tai nii­den lä­hei­syy­des­sä on hy­vin va­rus­tet­tu­ja luon­to­kes­kuk­sia, jois­ta saa asi­an­tun­te­vaa opas­tus­ta ja kart­to­ja. Kan­sal­lis­puis­tois­sam­me ret­kei­ly on vii­me ai­koi­na saa­vut­ta­nut suu­ren suo­si­on. Nii­den to­del­li­nen mer­ki­tys on al­ka­nut kiin­nos­taa enem­män luon­to­mat­kaa­jien li­säk­si myös suur­ta ylei­söä ja kau­pun­ki­vä­es­tö­äm­me sekä ul­ko­mai­sia tu­ris­te­jam­me.

Luon­non­puis­tois­sa ja kan­sal­lis­puis­tois­sa teh­ty tut­ki­mus­työ an­taa jat­ku­vas­ti tie­toa sii­tä, mi­ten ym­pä­ris­töm­me kes­to­ky­ky muut­tuu. Mi­ten glo­baa­li­nen ko­tim­me on kel­vol­li­nen kai­ken­lai­sil­le ar­vok­kail­le elä­män­muo­doil­le, myös luon­non kier­to­ku­lus­sa elin­tär­keil­le pie­ne­li­öil­le ja nä­ky­mät­tö­mil­le mik­ro­beil­le­kin? Ne an­ta­vat sa­mal­la tie­toa maa­pal­lom­me mo­ni­muo­toi­suut­ta tu­ho­a­vis­ta te­ki­jöis­tä, ol­koon ne sit­ten ih­mis­ten tai mui­den eli­ö­la­jien tai luon­non­ka­tast­ro­fien tai luon­no­nil­mi­öi­den ai­heut­ta­mia.

Mo­nis­sa mais­sa on alet­tu tie­dos­taa yhä pa­rem­min met­sien laa­ja-alai­nen mer­ki­tys ja en­nen kaik­kea nii­den oi­kea hoi­to il­mas­ton­muu­tok­sen­kin kan­nal­ta. Met­sien hoi­to ei kui­ten­kaan sai­si yk­si­puo­li­ses­ti ol­la laa­jo­jen ja ru­mien avo­hak­kui­den lei­maa­maa.

Hie­no­va­rai­sem­pi har­ven­nus- tai auk­ko­hak­kuu oli­si pa­rem­pi vaih­to­eh­to myös puus­ton nor­maa­lin uu­siu­tu­mi­sen kan­nal­ta ja sa­mal­la met­sien eri bi­o­toop­pien mo­ni­muo­toi­suu­den säi­ly­mi­sen eli­neh­to.

Mo­nil­la ke­hi­tys- ja ra­ken­ta­mis­hank­keil­la voi ol­la ta­voit­tee­na saa­da vä­es­töl­le työ­tä. Kiih­ke­äs­sä, jos­kus yl­ti­ö­päi­sek­si riis­täy­ty­nees­sä maa-alu­ei­den ra­ken­ta­mi­ses­sa ja soi­den kui­vaa­mi­ses­sa tu­li­si näh­dä ai­na kau­as­kan­toi­ses­ti ns. ”nok­kaa pi­dem­mäl­le” laa­jem­mat luon­toon ja ra­ken­net­tuun ym­pä­ris­töön koh­dis­tu­vat hai­tal­li­set ker­ran­nais­vai­ku­tuk­set.

Tut­ki­mus­toi­min­nan avuk­si tar­vit­tai­siin enem­män ym­pä­ris­tö­a­lo­jen tut­ki­joi­ta. Maa­pal­lon eri ym­pä­ris­tö­ko­ko­nai­suuk­sien toi­min­nan yh­teis­vai­ku­tus­ten tut­ki­mi­nen edel­lyt­tää laa­ja-alais­ta mo­ni­tie­teis­tä asi­an­tun­ti­juut­ta ja asi­oi­den hah­mot­ta­mis­ta ja ym­mär­tä­mis­tä. Sa­mal­la löy­det­täi­siin us­kot­ta­vam­pia, te­hok­kaam­pia ja kat­ta­vam­pia tut­ki­mus­tu­lok­sia luon­non­suo­je­lun pe­rus­tak­si. Sa­mal­la osat­tai­siin toi­mia luon­non säi­lyt­tä­mi­sek­si kaik­kien eli­öi­den ja si­ten ih­mis­su­vun­kin hy­vän tu­le­vai­suu­den kan­nal­ta.

Tut­ki­mus­ten avul­la osa­taan huo­leh­tia en­tis­tä tie­toi­sem­min luon­non ge­o­di­ver­si­tee­tis­tä ja bi­o­di­ver­si­tee­tis­tä eli mo­ni­muo­toi­suu­des­ta maa­pal­lon kivi-, vesi- ja il­ma­ke­his­sä. Po­liit­ti­nen toi­min­ta ma­ni­pu­loin­neis­saan ja il­luu­si­ois­saan sai­si kään­tää ih­mis­ten ja eten­kin ta­lou­del­lis­ten päät­tä­jien huo­mi­on jär­ke­viin la­ki­sää­tei­siin toi­men­pi­tei­siin.

Sel­lai­siin, joil­la on vä­li­tön vai­ku­tus ym­pä­ris­tö­hyö­ty­jen to­del­li­seen saa­vut­ta­mi­seen ter­veem­pien luon­to­ar­vo­jen ni­mis­sä. Hy­vän toi­min­nan vai­ku­tuk­set nä­kyi­si­vät var­mas­ti no­pe­as­ti myös kaik­kien hy­väk­sy­mäs­sä luon­non­suo­je­lus­sa.

Kir­joi­tin ai­ka­naan sa­no­ma­leh­tiin Ou­lan­gan puo­lus­tus -ar­tik­ke­lei­ta, jois­sa otin kan­taa sil­loi­sen Neu­vos­to­lii­ton suun­nit­te­le­maan Paa­na­jär­ven pump­pu­voi­ma­la­hank­kee­seen. Sil­lä oli­si kuu­lem­ma ol­lut mer­ki­tys­tä Kar­ja­laan suun­ni­tel­lun ato­mi­voi­ma­lan sää­tö­e­ner­gi­an saan­nis­sa. On­nek­sem­me sen ra­ken­ta­mi­nen on ai­na­kin tois­tai­sek­si ”jäis­sä”. Pump­pu­voi­ma­lan ra­ken­ta­mi­nen pi­lai­si tut­ki­joi­den mu­kaan lo­pul­li­ses­ti ai­nut­ker­tais­ta hie­noa luon­to­ym­pä­ris­tö­äm­me Suo­men puo­lel­la, ja ran­to­jen eroo­sio nä­kyi­si ai­na Kit­kan ran­noil­la saak­ka ja var­muu­del­la myös itä­ra­jam­me ta­ka­na.

Laa­jem­pien bi­o­lo­gis­ten, bi­o­ge­og­raa­fis­ten ja ge­o­lo­gis­ten muu­tok­sien ja tu­ho­jen kir­joa oli­si sit­ten ikä­väm­pi tut­kia! Itä­ra­jan ta­kai­nen ny­kyi­nen Paa­na­jär­ven kan­sal­lis­puis­to on hie­no vie­rai­lu- ja tut­ki­mus­koh­de jat­ku­mo­na Ou­lan­gan kan­sal­lis­puis­ton mai­se­mil­le ja si­pe­ri­aa­ni­sel­le eli­ö­maa­il­mal­le.

Mo­nis­sa mais­sa on va­li­tet­ta­vas­ti ”viis vei­sat­tu” luon­to­ar­vo­jen puo­les­ta eten­kään nii­den joh­ta­jien ta­hol­ta. Sii­tä olem­me saa­neet lu­kea uu­ti­sis­ta mm. USA:n luon­non­suo­je­lun vas­tai­sis­ta mie­li­pi­teis­tä ja myös Ete­lä-Ame­ri­kas­sa Ama­zo­nin alu­ei­den vai­ku­tus­pii­ris­sä ole­vien sa­de­met­sien hak­kuis­ta. Mi­kä­li luon­non ja ym­pä­ris­tön vaa­li­mi­nen ei läh­de ke­hit­ty­mään no­pe­am­min oi­ke­aan suun­taan, saat­taa ai­doin­ta luon­toa ol­la enää jon­kin ajan pääs­tä vain muu­ta­mien vas­tuul­lis­ten mai­den suo­je­lu­a­lu­eil­la.

Niil­lä­kään ei ole pi­tem­män pääl­le mi­tään mer­ki­tys­tä tut­ki­mus­ten ja vir­kis­täy­ty­mi­sen kan­nal­ta, kun nii­den mai­se­mat peit­ty­vät muu­al­ta tu­le­viin luon­toa tu­ho­a­viin saas­tei­siin. Esi­merk­ke­jä löy­tyy vaik­ka­pa itäi­sen naa­pu­ri­maam­me Kuo­lan nie­mi­maal­ta, mis­sä tun­tu­ri­koi­vi­kot ja -var­vi­kot ovat tu­hou­tu­neet hei­dän omas­ta kai­vos­toi­min­nas­ta pe­räi­sin ole­van tuh­kan ja saas­tei­den vuok­si. Erä­mais­ta on tul­lut kum­mi­tus­mai­se­mia.

Toi­voa so­pii, et­tä jär­ki voit­tai­si oi­keis­sa mit­ta­suh­teis­sa ja ti­lan­ne­ta­jui­ses­ti luon­non­suo­je­lus­sa toi­mies­sam­me niin maal­la, ve­sil­lä kuin il­mas­sa­kin!

Suo­je­lu­a­lu­eil­la on sa­mal­la laa­ja-alai­nen tie­toi­suut­ta laa­jen­ta­va mer­ki­tys ih­mis­mie­len ai­neel­li­ses­sa ja hen­ki­ses­sä va­lis­ta­mi­ses­sa sekä vir­kis­tä­mi­ses­sä­kin. Nii­den al­ku­pe­räi­nen luon­to puh­taim­mil­laan vii­toit­taa ter­veen elä­män yl­lä­pi­tä­mi­seen maa­pal­lol­lam­me.

Teks­ti: Mar­jat­ta Kaik­ko­nen
Va­lo­ku­vat: Pert­ti Kaik­ko­nen

Eme­ri­ta­leh­to­ri Mar­jat­ta Kaik­ko­sel­la on pit­kä­ai­kai­nen ko­ke­mus ym­pä­ris­tö­kas­vat­ta­ja­na Ou­lun yli­o­pis­ton nor­maa­li­kou­lul­la.

Ou­lun yli­o­pis­ton ge­o­fy­sii­kan eme­ri­tusp­ro­fes­so­ri Pert­ti Kaik­ko­nen on va­lo­ku­van­nut pal­jon työ­e­lä­mäs­sään luon­non­tut­ki­ja­na ja har­ras­ta­nut va­lo­ku­vaus­ta hal­ki vuo­si­kym­men­ten.