Veik­ko Räi­sä­nen

Jo­ki­jär­ven ky­lä­ak­tii­vi Teu­vo Lo­hi­lah­ti täyt­ti tiis­tai­na 23. päi­vä hei­nä­kuu­ta 80- vuot­ta. Teu­vo on vie­lä kep­pe­räs­sä kun­nos­sa ja on elä­vä esi­merk­ki sii­tä, et­tä työn­te­ko on ih­mi­sel­le vain hy­väk­si, sil­lä niin mo­neen työ­hön hän on eh­ti­nyt tart­tua elä­män­sä ai­ka­na. Täl­lä het­kel­lä hä­nen pää­huo­mi­on­sa saa hä­nen ko­ti­ta­lon­sa Yli-Si­mo­sen pi­ha­pii­riin pe­rus­ta­ma ko­ti­seu­tu­mu­seo, jo­hon hän on tal­len­ta­nut 1900 – lu­vun elä­mää ja sen esi­neis­töä ko­ti­ta­louk­sis­sa.

Toi­nen Teu­von sy­dän­tä lä­hel­lä ol­lut asia on ol­lut ko­ti­ky­län­sä Jo­ki­jär­ven hy­vin­voin­ti ja sii­hen vai­kut­ta­mi­nen ai­em­min maa­mies­seu­ras­sa ja ny­ky­ään Jo­ki­jär­ven ky­lä­seu­ran ak­tii­vi­na joh­to­kun­nas­sa ja ky­län yh­tei­sis­sä tal­kois­sa ja muis­sa­kin rien­nois­sa.

Vii­mei­sin Teu­von ai­kaan­saan­nos oli Kal­le Pää­ta­lon nä­köis­veis­tok­sen ide­oi­mi­nen ky­lä­ta­lon pi­ha­maal­le osa­na kir­jai­li­jan 100 vuot­ta syn­ty­mäs­tä juh­lin­taa. Tä­män li­säk­si Teu­vo on ol­lut luot­ta­mus­toi­mis­sa kun­nan eri lau­ta­kun­nis­sa ja myös Jo­ki­jär­ven ja­ko­kun­nan eri teh­tä­vis­sä.

Teu­von isä-Heik­ki oli ky­län sep­pä ja niin­pä ei ole yh­tään ih­me, et­tä kaik­ki tek­niik­ka ja sii­hen liit­ty­vä on ol­lut päi­vän­san­ka­rin omin­ta alaa. Mut­ta Teu­vo on ol­lut re­ke­nä, jos kelk­ka­na­kin: hän ol­lut met­sä­työ­mies, uit­to­mies, met­sä­ko­neen kus­ki, po­ro­mies, puu­sep­pä, kent­tä­sirk­ke­liy­rit­tä­jä, tur­vey­rit­tä­jä, maan­vil­je­li­jä ja nyt vii­mei­sim­pä­nä mie­len on val­lan­nut mu­se­o­har­ras­tus.

Teu­vo on ol­lut myös tak­siy­rit­tä­jä yli kol­me­kym­men­tä vuot­ta, mut­ta suu­rim­man osan ai­kaa pirs­siä ajoi hä­nen vai­mon­sa Sirk­ka. Mel­kein­pä jo van­nou­tu­neen poi­ka­mie­hen ja Sir­kan tiet yh­tyi­vät vuon­na 1982, kun Teu­vo teki pit­kiä työ­päi­viä Pu­das­jär­ven tur­ve­soil­la, mut­ta kui­ten­kin sii­nä tur­ve­pö­lyn lo­mas­sa Amor sai am­mut­tua hei­hin nuo­len­sa ja näin al­koi hei­dän yh­tei­nen tien­sä.

Lap­set ja yh­dek­sän las­ten­las­ta tuo­vat si­säl­töä elä­mään ja hei­dän vie­rai­lun­sa ovat­kin ai­na nii­tä elä­män juh­la­het­kiä. Mu­seo vie Teu­von ai­kaa pal­jon, mut­ta myös Sir­kal­la on vuo­si sit­ten lo­pe­te­tun tak­si­na­jon jäl­keen ti­lal­la uu­si har­ras­tus ja sa­mal­la miel­tä kieh­to­va uu­si työ, eli me­hi­läis­ten kas­va­tus.

Teu­vo kat­se­lee ny­ky­a­jan elä­män­me­noa var­sin­kin syr­jä­seu­tu­jen nä­kö­kul­mas­ta ko­vas­ti huo­lis­saan, sil­lä hän kai­pai­si nuo­ria ko­vas­ti mu­kaan toi­min­taan. ”Mut­ta kun se on täl­lä het­kel­lä niin, et­tä nuor­ten on lä­het­tä­vä tääl­tä isoon maa­li­maan, jos mei­naa saa­ha va­ki­tui­sem­man työ­pai­kan”, hän pu­huu va­ka­va­na. ”Mut­ta on­ko sen pak­ko ol­la niin? Nyt­hän tie­to­tek­niik­ka pe­laa ja meil­lä­hi tääl­lä Jo­ki­jär­vel­lä on no­pe­at laa­ja­kais­ta­yh­tey­det. Niin ei­kö fir­mat voi­si teet­tää nii­tä pal­jon mai­nos­tet­tu­ja etä­töi­tä juu­ri täl­lai­sil­la ky­lil­lä, kun on esi­mer­kik­si Jo­ki­jär­vi. Se­hän he­le­pot­ta­si siel­lä­hi Hel­sin­gin pääs­sä, kun ei tar­vih­ti­si kär­siä asun­to­pu­las­ta ja kor­keis­ta vuok­ris­ta ja ruuh­kis­ta.”

Teu­vo Lo­hi­lah­ti kat­soo kui­ten­kin luot­ta­vai­se­na tu­le­vai­suu­teen ja us­koo, et­tä kai­kil­la Suo­men pik­ku­ky­lil­lä on oma roo­lin­sa, kun Suo­mea ra­ken­ne­taan en­tis­tä­kin pa­rem­mak­si pai­kak­si mei­dän kaik­kien elää elä­mään­sä. ”Eri­lai­sia suh­dan­tei­ta­han on ol­lut maa­li­man sivu ja vä­ki­mää­rät tääl­lä kai­roil­la ovat käy­neet liki nol­las­sa, mut­ta sii­tä on ai­na nous­tu”, Teu­vo sa­noo. ”Ja en­tä­pä il­mas­ton­muu­tos? Mis­sä sitä sit­te asu­taan, kun vesi peit­tää ala­vat maat? Ei­kö­hän moni ha­lu­ai­si tul­la vaik­ka­pa tän­ne Jo­ki­jär­vel­le.”

Teu­vo Lo­hi­lah­den uut­te­ra ja ar­vo­kas elä­män­työ on huo­mi­oi­tu myös Suo­men Ky­lät – yh­dis­tyk­ses­sä, joka on myön­tä­nyt hä­nel­le yh­dis­tyk­sen ho­pei­sen kun­ni­a­mer­kin.