Ilmoitusasiat
| Päivitetty
Mihin se kesä katosi? Yhtäkkiä on elokuu ja koulu alkaa. Muistoissa on, että lapsuuden kesät olivat pidemmät ja aurinkoisemmat. Kevään viimeisenä päivänä kouluauton kuljettaja toivotti meille aina ”Oikein pitkää intiaanikesää!”.
Aurinkoisille päiville äiti ja isä olivat taitavia keksimään ulkotyötä. Sadepäiviä oikein odotti, koska silloin oli mahdollista paneutua kirjastoautosta lainattuihin kirjoihin. Aika kulki tosi hitaasti, jos kirjat ehti lukea ennen kirjastoauton käyntiä. Hätätilassa tosin saattoi turvautua koulukaverin lainakirjavarastoon.
Mietin, kuinka suuri osa lapsista on lukenut kuluneen kesän aikana edes yhden kirjan. Suomalaisten koululaisten lukemiseen kotona käytetty aika on vähentynyt. Lukemattomuus heijastuu valitettavasti myös muuhun oppimiseen.
Tosiasiassa koululaisten kesäloma olikin minun koulupolun alkuvuosina nykyistä pidempi. Koulu loppui toukokuun lopussa ja kouluun palattiin vasta syyskuun alussa. Tosin silloin koulua käytiin myös lauantaisin.
Viisipäiväiseen viikkoon siirryttiin lukuvuoden alkaessa 23.8.1971, jolloin minä menin kolmannelle luokalle isojen oppilaiden joukkoon yläluokkaan. Muutoksen syy oli se, että työmarkkinoilla oli yleisestikin siirrytty viisipäiväiseen työviikkoon. Ei ollut järkevää, että lapset olisivat lauantaisin koulussa, jos vanhemmilla oli vapaata. Ja toki opettajille kuului samaa etu, joka muilla ammattiryhmillä oli.
Aluksi lukujärjestys oli koko ajan muutoksessa. Olisiko ollut, että lauantai pysyi aluksi mukana niin, että lauantain työjärjestystä noudatettiin muina työpäivinä, vuorotellen. Jossain vaiheessa käytössä oli kahden viikon lukujärjestys, jolloin oli ykkösviikko ja kakkosviikko. Nyt käytössä on viikon lukujärjestys, joka muuttuu kolme kertaa vuodessa jakson vaihtuessa.
Mietin, kuinka suuri osa lapsista on lukenut kuluneen kesän aikana edes yhden kirjan. Suomalaisten koululaisten lukemiseen kotona käytetty aika on vähentynyt.
Vaalikauden aikana on tehty jokaiseen kuntaan oma uusi opetussuunnitelma. Tänä syksynä kaikki perusopetuksen ikäluokat siirtyvät noudattamaan samaan opetussuunnitelmaa, johon osa peruskoululaisista siirtyi jo 2016. Perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on hyvä esimerkki siitä, että kun etelässä tehdään koululaitosta koskeva päätös, sen vieminen käytäntöön on useiden vuosien asia.
Asian päätökseen saamiseen menee oma aikaansa. Peruskoulukeskustelu alkoi jo 1950-luvun lopulla, jolloin esitettiin ajatus 9-vuotisesta, kaikille maksuttomasta kunnallisesta yhtenäiskoulusta. Peruskouluun päästiin kuitenkin vasta elokuussa 1972. Me täällä Koillismaalla yhdessä Lapin läänin lasten kanssa ensimmäisinä siirryimme peruskoululaisiksi.
Uusi maan hallitus on omassa ohjelmassaan suunnitellut monenlaista uudistusta koulutukseen. Itse olin ajamassa erityisesti koulupolun alun vahvistamista. Tähän liittyvä kirjaus löytyykin hallitusohjelmasta. Pienten lasten koulussa, esi- ja alkuopetuksen aikana, lapsella pitää olla riittävästi tukea ja aikaa omaksua perustaidot, jotta koulupolun myöhemmät vuodet olisivat koululaiselle antoisat ja vaikuttavat.
Torstaina koulu alkaa. Silloin nähdään muuttuvatko kesän aikana tehdyt lukujärjestykset ja muut suunnitelmaluonnokset todeksi vai joudutaanko vielä kerran laittamaan suunnitelmat uusiksi.
Iloa ja intoa uuteen lukuvuoteen!
KOMMENTTI
LISÄÄ AIHEESTA
Lisää aiheesta muualla
Tuoreimmat uutiset
Kimmo Murtovaara (vas.), Jari Poussu, Marko Poussu ja Ville Kajava nousevat itsenäisyyspäivänä Otsolan lauteille, kun Ancient Dawn esiintyy pitkän tauon jälkeen kuusamolaisyleisölle,
Mikko Kivilahti
Vuoden yrittäjänä Taivalkoskella palkittu Esa Särkelä toimii kuorma-autoilijana, jäteyrittäjänä ja rakennustoiminnassa.
Risto Pikkupeura
MIELIPIDE
KOLUMNIT
LUETUIMMAT
TUOREIMMAT
LUE PAIKALLISIA UUTISIA
© Koillissanomat - Rekisteriseloste
POWERED BY ANYGRAAF
Ilmoitusasiat
Päivitetty
Mihin se kesä katosi? Yhtäkkiä on elokuu ja koulu alkaa. Muistoissa on, että lapsuuden kesät olivat pidemmät ja aurinkoisemmat. Kevään viimeisenä päivänä kouluauton kuljettaja toivotti meille aina ”Oikein pitkää intiaanikesää!”.
Aurinkoisille päiville äiti ja isä olivat taitavia keksimään ulkotyötä. Sadepäiviä oikein odotti, koska silloin oli mahdollista paneutua kirjastoautosta lainattuihin kirjoihin. Aika kulki tosi hitaasti, jos kirjat ehti lukea ennen kirjastoauton käyntiä. Hätätilassa tosin saattoi turvautua koulukaverin lainakirjavarastoon.
Mietin, kuinka suuri osa lapsista on lukenut kuluneen kesän aikana edes yhden kirjan. Suomalaisten koululaisten lukemiseen kotona käytetty aika on vähentynyt. Lukemattomuus heijastuu valitettavasti myös muuhun oppimiseen.
Tosiasiassa koululaisten kesäloma olikin minun koulupolun alkuvuosina nykyistä pidempi. Koulu loppui toukokuun lopussa ja kouluun palattiin vasta syyskuun alussa. Tosin silloin koulua käytiin myös lauantaisin.
Viisipäiväiseen viikkoon siirryttiin lukuvuoden alkaessa 23.8.1971, jolloin minä menin kolmannelle luokalle isojen oppilaiden joukkoon yläluokkaan. Muutoksen syy oli se, että työmarkkinoilla oli yleisestikin siirrytty viisipäiväiseen työviikkoon. Ei ollut järkevää, että lapset olisivat lauantaisin koulussa, jos vanhemmilla oli vapaata. Ja toki opettajille kuului samaa etu, joka muilla ammattiryhmillä oli.
Aluksi lukujärjestys oli koko ajan muutoksessa. Olisiko ollut, että lauantai pysyi aluksi mukana niin, että lauantain työjärjestystä noudatettiin muina työpäivinä, vuorotellen. Jossain vaiheessa käytössä oli kahden viikon lukujärjestys, jolloin oli ykkösviikko ja kakkosviikko. Nyt käytössä on viikon lukujärjestys, joka muuttuu kolme kertaa vuodessa jakson vaihtuessa.
Mietin, kuinka suuri osa lapsista on lukenut kuluneen kesän aikana edes yhden kirjan. Suomalaisten koululaisten lukemiseen kotona käytetty aika on vähentynyt.
Vaalikauden aikana on tehty jokaiseen kuntaan oma uusi opetussuunnitelma. Tänä syksynä kaikki perusopetuksen ikäluokat siirtyvät noudattamaan samaan opetussuunnitelmaa, johon osa peruskoululaisista siirtyi jo 2016. Perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on hyvä esimerkki siitä, että kun etelässä tehdään koululaitosta koskeva päätös, sen vieminen käytäntöön on useiden vuosien asia.
Asian päätökseen saamiseen menee oma aikaansa. Peruskoulukeskustelu alkoi jo 1950-luvun lopulla, jolloin esitettiin ajatus 9-vuotisesta, kaikille maksuttomasta kunnallisesta yhtenäiskoulusta. Peruskouluun päästiin kuitenkin vasta elokuussa 1972. Me täällä Koillismaalla yhdessä Lapin läänin lasten kanssa ensimmäisinä siirryimme peruskoululaisiksi.
Uusi maan hallitus on omassa ohjelmassaan suunnitellut monenlaista uudistusta koulutukseen. Itse olin ajamassa erityisesti koulupolun alun vahvistamista. Tähän liittyvä kirjaus löytyykin hallitusohjelmasta. Pienten lasten koulussa, esi- ja alkuopetuksen aikana, lapsella pitää olla riittävästi tukea ja aikaa omaksua perustaidot, jotta koulupolun myöhemmät vuodet olisivat koululaiselle antoisat ja vaikuttavat.
Torstaina koulu alkaa. Silloin nähdään muuttuvatko kesän aikana tehdyt lukujärjestykset ja muut suunnitelmaluonnokset todeksi vai joudutaanko vielä kerran laittamaan suunnitelmat uusiksi.
Iloa ja intoa uuteen lukuvuoteen!
KOMMENTTI
Lisää aiheesta muualla
Tuoreimmat uutiset
Kimmo Murtovaara (vas.), Jari Poussu, Marko Poussu ja Ville Kajava nousevat itsenäisyyspäivänä Otsolan lauteille, kun Ancient Dawn esiintyy pitkän tauon jälkeen kuusamolaisyleisölle,
Mikko Kivilahti
Vuoden yrittäjänä Taivalkoskella palkittu Esa Särkelä toimii kuorma-autoilijana, jäteyrittäjänä ja rakennustoiminnassa.
Risto Pikkupeura
LUETUIMMAT
TUOREIMMAT
UUTISET
KULTTUURI
LIIKENNE
URHEILU
Riku Voutilaisen laskutekniikka on hiottu. Rukan jälkeen on tarkoitus keskittyä hyppyihin. - Ne ovat minun heikko kohta, kertoo Taivalkosken mies.
Mikko Halvari
Kiinalaiset mäkihyppääjät harjoittelivat Taivalkoskella marraskuussa. Kiinalaisia on mukana myös tulevan viikonlopun kisoissa.
Mikko Halvari
SB KuHa pelaa lauantaina kauden ensimmäisen kotiturnauksen.
Janne Kaikkonen
MIELIPIDE
KOLUMNIT
LISÄÄ AIHEESTA
Koillismaa
Kulttuuri
Liikenne
Perjantai
toimitukselta
Lukijakuvat ja -videot
Lukijalta-palsta
Mediamyynti
Jätä rivi-ilmoitus
Uusi tilaus & hinnasto
Kestotilaajan edut
Osoitemuutokset
Omat tiedot
Tilausehdot
Yhteystiedot
Lähetä palautetta
Lähetä kuva, video, kirjoitus tai juttuvinkki
Päivitetty
Mihin se kesä katosi? Yhtäkkiä on elokuu ja koulu alkaa. Muistoissa on, että lapsuuden kesät olivat pidemmät ja aurinkoisemmat. Kevään viimeisenä päivänä kouluauton kuljettaja toivotti meille aina ”Oikein pitkää intiaanikesää!”.
Aurinkoisille päiville äiti ja isä olivat taitavia keksimään ulkotyötä. Sadepäiviä oikein odotti, koska silloin oli mahdollista paneutua kirjastoautosta lainattuihin kirjoihin. Aika kulki tosi hitaasti, jos kirjat ehti lukea ennen kirjastoauton käyntiä. Hätätilassa tosin saattoi turvautua koulukaverin lainakirjavarastoon.
Mietin, kuinka suuri osa lapsista on lukenut kuluneen kesän aikana edes yhden kirjan. Suomalaisten koululaisten lukemiseen kotona käytetty aika on vähentynyt. Lukemattomuus heijastuu valitettavasti myös muuhun oppimiseen.
Tosiasiassa koululaisten kesäloma olikin minun koulupolun alkuvuosina nykyistä pidempi. Koulu loppui toukokuun lopussa ja kouluun palattiin vasta syyskuun alussa. Tosin silloin koulua käytiin myös lauantaisin.
Viisipäiväiseen viikkoon siirryttiin lukuvuoden alkaessa 23.8.1971, jolloin minä menin kolmannelle luokalle isojen oppilaiden joukkoon yläluokkaan. Muutoksen syy oli se, että työmarkkinoilla oli yleisestikin siirrytty viisipäiväiseen työviikkoon. Ei ollut järkevää, että lapset olisivat lauantaisin koulussa, jos vanhemmilla oli vapaata. Ja toki opettajille kuului samaa etu, joka muilla ammattiryhmillä oli.
Aluksi lukujärjestys oli koko ajan muutoksessa. Olisiko ollut, että lauantai pysyi aluksi mukana niin, että lauantain työjärjestystä noudatettiin muina työpäivinä, vuorotellen. Jossain vaiheessa käytössä oli kahden viikon lukujärjestys, jolloin oli ykkösviikko ja kakkosviikko. Nyt käytössä on viikon lukujärjestys, joka muuttuu kolme kertaa vuodessa jakson vaihtuessa.
Mietin, kuinka suuri osa lapsista on lukenut kuluneen kesän aikana edes yhden kirjan. Suomalaisten koululaisten lukemiseen kotona käytetty aika on vähentynyt.
Vaalikauden aikana on tehty jokaiseen kuntaan oma uusi opetussuunnitelma. Tänä syksynä kaikki perusopetuksen ikäluokat siirtyvät noudattamaan samaan opetussuunnitelmaa, johon osa peruskoululaisista siirtyi jo 2016. Perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on hyvä esimerkki siitä, että kun etelässä tehdään koululaitosta koskeva päätös, sen vieminen käytäntöön on useiden vuosien asia.
Asian päätökseen saamiseen menee oma aikaansa. Peruskoulukeskustelu alkoi jo 1950-luvun lopulla, jolloin esitettiin ajatus 9-vuotisesta, kaikille maksuttomasta kunnallisesta yhtenäiskoulusta. Peruskouluun päästiin kuitenkin vasta elokuussa 1972. Me täällä Koillismaalla yhdessä Lapin läänin lasten kanssa ensimmäisinä siirryimme peruskoululaisiksi.
Uusi maan hallitus on omassa ohjelmassaan suunnitellut monenlaista uudistusta koulutukseen. Itse olin ajamassa erityisesti koulupolun alun vahvistamista. Tähän liittyvä kirjaus löytyykin hallitusohjelmasta. Pienten lasten koulussa, esi- ja alkuopetuksen aikana, lapsella pitää olla riittävästi tukea ja aikaa omaksua perustaidot, jotta koulupolun myöhemmät vuodet olisivat koululaiselle antoisat ja vaikuttavat.
Torstaina koulu alkaa. Silloin nähdään muuttuvatko kesän aikana tehdyt lukujärjestykset ja muut suunnitelmaluonnokset todeksi vai joudutaanko vielä kerran laittamaan suunnitelmat uusiksi.
Iloa ja intoa uuteen lukuvuoteen!
KOMMENTTI
Lisää aiheesta muualla
Tuoreimmat uutiset
Kimmo Murtovaara (vas.), Jari Poussu, Marko Poussu ja Ville Kajava nousevat itsenäisyyspäivänä Otsolan lauteille, kun Ancient Dawn esiintyy pitkän tauon jälkeen kuusamolaisyleisölle,
Mikko Kivilahti
Vuoden yrittäjänä Taivalkoskella palkittu Esa Särkelä toimii kuorma-autoilijana, jäteyrittäjänä ja rakennustoiminnassa.
Risto Pikkupeura
Veikko Viinikka huolehtii Oravantiellä olevan asuntoyhtiön pihasta ja asukkaiden viihtyvyydestä.
Risto Pikkupeura
LUETUIMMAT
TUOREIMMAT
UUTISET
KULTTUURI
LIIKENNE
URHEILU
Riku Voutilaisen laskutekniikka on hiottu. Rukan jälkeen on tarkoitus keskittyä hyppyihin. - Ne ovat minun heikko kohta, kertoo Taivalkosken mies.
Mikko Halvari
Kiinalaiset mäkihyppääjät harjoittelivat Taivalkoskella marraskuussa. Kiinalaisia on mukana myös tulevan viikonlopun kisoissa.
Mikko Halvari
SB KuHa pelaa lauantaina kauden ensimmäisen kotiturnauksen.
Janne Kaikkonen
MIELIPIDE
KOLUMNIT
LISÄÄ AIHEESTA
Koillismaa
Kulttuuri
Liikenne
Perjantai
toimitukselta
Lukijakuvat ja -videot
Lukijalta-palsta
Mediamyynti
Jätä rivi-ilmoitus
Uusi tilaus & hinnasto
Kestotilaajan edut
Osoitemuutokset
Omat tiedot
Tilausehdot
Yhteystiedot
Lähetä palautetta
Lähetä kuva, video, kirjoitus tai juttuvinkki
LUE PAIKALLISIA UUTISIA
© Koillissanomat - Rekisteriseloste
POWERED BY ANYGRAAF