Mi­hin se kesä ka­to­si? Yh­täk­kiä on elo­kuu ja kou­lu al­kaa. Muis­tois­sa on, et­tä lap­suu­den ke­sät oli­vat pi­dem­mät ja au­rin­koi­sem­mat. Ke­vään vii­mei­se­nä päi­vä­nä kou­lu­au­ton kul­jet­ta­ja toi­vot­ti meil­le ai­na ”Oi­kein pit­kää in­ti­aa­ni­ke­sää!”.

Au­rin­koi­sil­le päi­vil­le äi­ti ja isä oli­vat tai­ta­via kek­si­mään ul­ko­työ­tä. Sa­de­päi­viä oi­kein odot­ti, kos­ka sil­loin oli mah­dol­lis­ta pa­neu­tua kir­jas­to­au­tos­ta lai­nat­tui­hin kir­joi­hin. Ai­ka kul­ki tosi hi­taas­ti, jos kir­jat eh­ti lu­kea en­nen kir­jas­to­au­ton käyn­tiä. Hä­tä­ti­las­sa to­sin saat­toi tur­vau­tua kou­lu­ka­ve­rin lai­na­kir­ja­va­ras­toon.

Mie­tin, kuin­ka suu­ri osa lap­sis­ta on lu­ke­nut ku­lu­neen ke­sän ai­ka­na edes yh­den kir­jan. Suo­ma­lais­ten kou­lu­lais­ten lu­ke­mi­seen ko­to­na käy­tet­ty ai­ka on vä­hen­ty­nyt. Lu­ke­mat­to­muus hei­jas­tuu va­li­tet­ta­vas­ti myös muu­hun op­pi­mi­seen.

To­si­a­si­as­sa kou­lu­lais­ten ke­sä­lo­ma oli­kin mi­nun kou­lu­po­lun al­ku­vuo­si­na ny­kyis­tä pi­dem­pi. Kou­lu lop­pui tou­ko­kuun lo­pus­sa ja kou­luun pa­lat­tiin vas­ta syys­kuun alus­sa. To­sin sil­loin kou­lua käy­tiin myös lau­an­tai­sin.

Vii­si­päi­väi­seen viik­koon siir­ryt­tiin lu­ku­vuo­den al­ka­es­sa 23.8.1971, jol­loin minä me­nin kol­man­nel­le luo­kal­le iso­jen op­pi­lai­den jouk­koon ylä­luok­kaan. Muu­tok­sen syy oli se, et­tä työ­mark­ki­noil­la oli ylei­ses­ti­kin siir­ryt­ty vii­si­päi­väi­seen työ­viik­koon. Ei ol­lut jär­ke­vää, et­tä lap­set oli­si­vat lau­an­tai­sin kou­lus­sa, jos van­hem­mil­la oli va­paa­ta. Ja toki opet­ta­jil­le kuu­lui sa­maa etu, joka muil­la am­mat­ti­ryh­mil­lä oli.

Aluk­si lu­ku­jär­jes­tys oli koko ajan muu­tok­ses­sa. Oli­si­ko ol­lut, et­tä lau­an­tai py­syi aluk­si mu­ka­na niin, et­tä lau­an­tain työ­jär­jes­tys­tä nou­da­tet­tiin mui­na työ­päi­vi­nä, vuo­ro­tel­len. Jos­sain vai­hees­sa käy­tös­sä oli kah­den vii­kon lu­ku­jär­jes­tys, jol­loin oli yk­kös­viik­ko ja kak­kos­viik­ko. Nyt käy­tös­sä on vii­kon lu­ku­jär­jes­tys, joka muut­tuu kol­me ker­taa vuo­des­sa jak­son vaih­tu­es­sa.

Mie­tin, kuin­ka suu­ri osa lap­sis­ta on lu­ke­nut ku­lu­neen ke­sän ai­ka­na edes yh­den kir­jan. Suo­ma­lais­ten kou­lu­lais­ten lu­ke­mi­seen ko­to­na käy­tet­ty ai­ka on vä­hen­ty­nyt.

Vaa­li­kau­den ai­ka­na on teh­ty jo­kai­seen kun­taan oma uu­si ope­tus­suun­ni­tel­ma. Tänä syk­sy­nä kaik­ki pe­ru­so­pe­tuk­sen ikä­luo­kat siir­ty­vät nou­dat­ta­maan sa­maan ope­tus­suun­ni­tel­maa, jo­hon osa pe­rus­kou­lu­lai­sis­ta siir­tyi jo 2016. Pe­ru­so­pe­tuk­sen ope­tus­suun­ni­tel­map­ro­ses­si on hyvä esi­merk­ki sii­tä, et­tä kun ete­läs­sä teh­dään kou­lu­lai­tos­ta kos­ke­va pää­tös, sen vie­mi­nen käy­tän­töön on usei­den vuo­sien asia.

Asi­an pää­tök­seen saa­mi­seen me­nee oma ai­kaan­sa. Pe­rus­kou­lu­kes­kus­te­lu al­koi jo 1950-lu­vun lo­pul­la, jol­loin esi­tet­tiin aja­tus 9-vuo­ti­ses­ta, kai­kil­le mak­sut­to­mas­ta kun­nal­li­ses­ta yh­te­näis­kou­lus­ta. Pe­rus­kou­luun pääs­tiin kui­ten­kin vas­ta elo­kuus­sa 1972. Me tääl­lä Koil­lis­maal­la yh­des­sä La­pin lää­nin las­ten kans­sa en­sim­mäi­si­nä siir­ryim­me pe­rus­kou­lu­lai­sik­si.

Uu­si maan hal­li­tus on omas­sa oh­jel­mas­saan suun­ni­tel­lut mo­nen­lais­ta uu­dis­tus­ta kou­lu­tuk­seen. It­se olin aja­mas­sa eri­tyi­ses­ti kou­lu­po­lun alun vah­vis­ta­mis­ta. Tä­hän liit­ty­vä kir­jaus löy­tyy­kin hal­li­tu­soh­jel­mas­ta. Pien­ten las­ten kou­lus­sa, esi- ja al­kuo­pe­tuk­sen ai­ka­na, lap­sel­la pi­tää ol­la riit­tä­väs­ti tu­kea ja ai­kaa omak­sua pe­rus­tai­dot, jot­ta kou­lu­po­lun myö­hem­mät vuo­det oli­si­vat kou­lu­lai­sel­le an­toi­sat ja vai­kut­ta­vat.

Tors­tai­na kou­lu al­kaa. Sil­loin näh­dään muut­tu­vat­ko ke­sän ai­ka­na teh­dyt lu­ku­jär­jes­tyk­set ja muut suun­ni­tel­ma­luon­nok­set to­dek­si vai jou­du­taan­ko vie­lä ker­ran lait­ta­maan suun­ni­tel­mat uu­sik­si.

Iloa ja in­toa uu­teen lu­ku­vuo­teen!