Pos­ti yl­lät­ti ja toi Alek­sis Ki­ven päi­vän 10.10. Sa­von Sa­no­mat jo per­jan­tai­na 11.10. Leh­ti puo­les­taan yl­lät­ti B-osan kan­si­leh­del­lään, joka oli täyn­nä Seit­se­män vel­jes­tä -kir­jan teks­tiä. Sii­tä­pä juo­lah­ti mie­lee­ni aja­tus, voi­si­ko Suo­men me­dia yl­lät­tää ma­te­ma­tii­kan päi­vä­nä 22.10. huo­mi­oi­mal­la ma­te­ma­tii­kan. Kan­si­leh­det täyn­nä ma­te­ma­tiik­kaa -tem­paus muis­tut­tai­si maa­il­maa Suo­men men­neis­tä PISA-me­nes­tyk­sis­tä.

Tors­tai­aa­mu­na 5.9. klo 8.00 läh­dim­me Ati­ma­kie­va­ril­ta kau­an odo­te­tul­le syys­ret­kel­le Hei­nä­ve­den Va­la­moon. Mei­tä oli 30 + lin­ja-au­ton kul­jet­ta­ja Lau­ri Leh­to­nie­mi. Mat­kan­joh­ta­ja­na toi­mi Hilk­ka Paa­la­nen. Mu­kaan oli­si mah­tu­nut enem­män­kin, mut­ta eh­kä epä­tie­toi­suus luos­ta­rin maa­il­mas­ta oli ol­lut es­tee­nä. Oli­si kan­nat­ta­nut läh­teä mu­kaan!

Pa­laan vaih­teek­si tä­hän Kuu­sa­mos­sa ää­rim­mäi­sen nih­ke­äs­ti ete­ne­vään laa­ja­kais­tan ke­hit­tä­mi­seen ja suo­ra­nai­seen va­lo­kui­tu­al­ler­gi­aan. En­sin täs­tä al­ler­gi­as­ta eli käy­tän­nös­sä mes­si­aa­ni­ses­ta us­kos­ta mo­bii­lin kaik­ki­voi­pai­suu­teen. Käy­tän­nös­sä­hän suu­rin osa pai­kal­lis­po­lii­ti­kois­ta on täy­sin mo­bii­lius­ko­vais­ten vir­ka­mies­ten lie­ka­na­rus­sa. Ja täs­sä mo­bii­lip­ro­pa­gan­da on kyl­lä men­nyt ja­ke­luun kun­nol­la.

Kuu­sa­moon ol­laan par­hail­laan ha­ke­mas­sa uut­ta si­vis­tys­toi­men­joh­ta­jaa Erk­ki Hä­mä­läi­sen jää­des­sä eläk­keel­le. Teh­tä­vä on to­del­la laa­ja-alai­nen, si­säl­tää­hän se niin hal­lin­to-, kou­lu­tus-, kult­tuu­ri- ja va­paa-ai­ka­pal­ve­lut sekä lap­si- ja per­he­työn pal­ve­lut.

Ai­ka­tau­lu piti, tie sil­lan­kor­vaan saa­tiin uu­teen us­koon. Elo-syys­kuun vaih­tees­sa Käy­läs­sä käy­des­sä­ni sain tie­tää et­tä tie­työ on pää­tös­vai­hees­saan, pääl­lys­tys juu­ri aloi­tet­tu Käy­län puo­lei­ses­ta pääs­tä. Seu­ra­sin pääl­lys­työn edis­ty­mis­tä suu­rel­la mie­len­kiin­nol­la ja ilok­se­ni huo­ma­sin et­tä ny­ky­tek­nii­kal­la hom­mat hoi­tuu ri­pe­ää tah­tia. Lä­hes kah­den vuo­den urak­ka on mer­kin­nyt tien täy­del­li­sen uu­siu­tu­mi­sen puis­ton her­mo­kes­kuk­seen saak­ka. Am­mat­tin­sa osaa­vat hen­ki­löt ovat pi­tä­neet huo­len, kai­kin kei­noin, et­tä tien vai­ku­tus­pii­riin kuu­lu­neet ja muut­kin tien­käyt­tä­jät sai­vat lii­ken­nöi­dä töi­den ol­les­sa käyn­nis­sä. Tot­ta­kai näin suu­ren työ­maan ol­les­sa pääl­lä kai­ken­lai­sia vai­keuk­sia il­me­nee mut­ta ylei­ses­ti ot­ta­en mie­les­tä­ni so­peu­dut­tiin vai­kei­siin ti­lan­tei­siin koh­tuul­li­sen ym­mär­tä­väs­ti.

Fan­ni 2019 -har­joi­tuk­sen nel­jäl­lä kurs­sil­la tie­dot ja tai­dot siir­tyi­vät nai­sel­ta toi­sel­le ilon kaut­ta, nai­se­ner­gi­an voi­min sau­mat­to­mas­sa yh­teis­hen­ges­sä. Kun sää­kin suo­si lo­ka­kuun alun vii­kon­lop­pua, oli­vat on­nis­tu­neen har­joi­tuk­sen ai­nek­set pa­ke­tis­sa.

Kuu­sa­mo­lais­ten pit­kä­ai­kai­nen lää­kä­ri Ali Er­vas­ti sa­noi ai­ka­naan, et­tä jos kuu­sa­mo­lais­ta­lou­des­ta kuo­lee isän­tä, ei ta­pah­du mi­tään eri­kois­ta. Emän­tä vain li­sää työ­taak­kaan­sa ja siir­tää sitä vä­hi­tel­len van­hem­mil­le lap­sil­leen, kun nämä kas­va­vat. Sen si­jaan jos siel­tä kuo­lee emän­tä, isän­tä on las­ten kans­sa huu­ta­vas­sa hu­kas­sa ja al­kaa sil­mä ko­va­na et­siä uut­ta emän­tää. Mi­hin ve­nyi­kään kuu­sa­mo­lai­se­män­tä sil­loin, kun mie­het ja po­jat oli­vat rin­ta­mal­la. Ei ih­me, et­tä tuon ajan nai­sis­ta ke­hit­tyi toi­si­naan ai­ka rons­ke­ja ja suo­ra­su­kai­sia. Sär­ki-An­ni tuli lää­kä­riin ja tämä ky­syi mie­hen voin­tia: ”Mi­ten siel­lä Kus­tu jak­saa?” An­ni vas­ta­si kur­sai­le­mat­ta: ”Hy­vin, men­nä yö­nä kuo­li.” Kuo­le­ma oli niin jo­ka­päi­väi­nen vie­ras, et­tei sitä enää pal­jon voi­vo­tel­tu.

Koil­lis­sa­no­mien Meil­le soi­tet­tiin -pals­tal­la lä­he­tet­tiin maa­nan­tai­na 8.10. ter­vei­set kan­sa­ne­dus­ta­ja Pek­ka Ait­ta­kum­mul­le, jot­ta äi­tien eläk­keet saa­tai­siin kun­toon.

Tant­sing, aja­tel­kaa­pa tätä sa­naa jos tätä sa­naa et­te löy­dä sa­na­kir­jas­ta, niin mi­nun ” vo­ka­bu­lä­ris­sä” eli sa­nas­tos­sa se on.

Il­mas­ton läm­pe­ne­mis­tä py­ri­tään es­tä­mään niin, et­tä läm­pö­ti­la ei pää­si­si lä­hi­vuo­si­kym­men­ten ai­ka­na nou­se­maan yli 1,5 as­teel­la. Lä­hi­vuo­si­kym­me­net il­mas­ton läm­pö­ti­lo­jen mit­taus­jak­soi­na ovat räy­sin ole­mat­to­mia pät­kiä. Muu­ta­man vuo­si­kym­me­nen ai­ka­ja­nal­la maa­pal­lon il­mas­ton läm­pö­ti­lois­sa ei ta­pah­du juu­ri mi­tään. Si­tä­hän tämä ny­kyi­en il­mas­to­kes­kus­te­lu näyt­tää to­del­la ole­van­kin. Kes­kus­te­lus­sa ei ole lii­oin fak­ta-tie­toa vaan us­ko­tel­laan, luu­lo­tel­laan, pe­lo­tel­laan et­tä jos ja jos. Näi­den ta­kaa löy­tyy usein niin­sa­not­tu pu­na­vih­reys.