Vuon­na 1997 Kuh­mos­sa pe­rus­tet­tu Kyl­lös­ten su­ku­seu­ra on vii­me vuo­sien ajan kes­kit­ty­nyt su­vun var­hais­ten vai­hei­den tut­ki­muk­seen DNA-su­ku­tut­ki­muk­sen avul­la. Kuh­mon kan­tai­sän Mat­ti Kyl­lö­sen (s. 1600) mies­puo­li­sis­ta jäl­ke­läi­sis­tä on teh­ty nel­jä eril­lis­tä isä­lin­jan gee­ni­tut­ki­mus­ta Y-kro­mo­so­mis­ta. Kaik­ki tes­ti­tu­lok­set ovat ol­leet toi­si­aan vah­vis­ta­via. Kah­des­ta on teh­ty laa­ja Big Y tes­ti ja kak­si näy­tet­tä on tes­tat­ta­va­na kaik­kein laa­jim­mal­la Y700 tes­til­lä.

Y-kro­mo­so­mis­sa ai­ko­jen saa­tos­sa ta­pah­tu­nei­den äkil­lis­ten muu­tos­ten eli mu­taa­ti­oi­den avul­la voi­daan sel­vit­tää isä­lin­jan su­ku­lai­suus­suh­tei­ta ja nii­den ajoi­tus­ta. Nais­puo­lis­ten hen­ki­löi­den äi­ti­lin­jan tes­tit teh­dään so­lu­jen mi­to­kond­ri­oi­den so­luis­ta ja ne ker­to­vat ko­ko­nais­su­ku­lai­suus­suh­teis­ta, eli ns. serk­ku­su­ku­lai­suu­des­ta.

Tes­tien tu­lok­set ker­to­vat, et­tä Mat­ti Kyl­lö­sen jäl­ke­läi­set kuu­lu­vat Suo­mes­sa har­vi­nai­seen R1b hap­lo­ryh­mään eli klaa­niin (vain 0,5 % suo­ma­lai­sis­ta mie­his­tä kuu­luu tä­hän), tar­kem­min vie­lä R1b-S21607-ryh­mään. Ny­kyis­ten tes­ti­tu­los­ten pe­rus­teel­la tä­hän ryh­mään kuu­luu Suo­mes­ta Kyl­lös­ten li­säk­si ai­no­as­taan Kan­ga­sa­lan Ur­si­nius/Ur­sin-suku.

Mu­taa­ti­oi­den avul­la on voi­tu ajoit­taa Kyl­lö­nen/Ur­si­nius -su­ku­jen ge­neet­ti­nen his­to­ria ai­na ajan­las­kum­me al­kuun saak­ka ja vä­hän sen yli­kin Ba­ta­vit ger­maa­ni­hei­moon. Ba­ta­vit asui­vat Roo­man val­ta­kun­nan ra­ja­na toi­mi­van Rein-joen suis­to­a­lu­eel­la, ny­kyi­sen Hol­lan­nin koh­dal­la. He te­ki­vät lä­heis­tä yh­teis­työ­tä Roo­man val­ta­kun­nan kans­sa. Mm. Roo­man val­ta­kun­nan kei­sa­rien hen­ki­var­ti­joi­na käy­tet­tiin ba­ta­ve­ja hei­dän us­kol­li­suu­ten­sa ta­kia. Roo­man val­ta­kun­nan tu­hon myö­tä suu­rin osa ba­ta­veis­ta su­lau­tui frank­kei­hin. Ger­maa­ni­su­ku­puus­sam­me löy­tyy Roo­man kan­sa­lai­sia, mm. kuu­lui­sa ka­pi­noit­si­ja Cai­us Ju­lius Ci­vi­lis.

Roo­ma­lai­set jät­ti­vät Brit­tein saa­ret n. 400 tie­noil­la. Tä­män jäl­keen Poh­jan­me­ren ran­nik­ko­seu­tu­jen ger­maa­ni­hei­mo­ja le­vit­täy­tyi Bri­tan­ni­aan. Seu­ra­si ang­lo-sak­sien in­vaa­sio saa­ril­le. Sa­mal­la le­vi­si saa­ril­le myös kris­ti­nus­ko, mis­tä seu­ra­si ve­ri­set so­dat saa­ria mie­hit­tä­nei­den vii­kin­kien kans­sa.

To­den­nä­köi­ses­ti Kyl­lö­nen/Ur­si­nius S21607-su­vut ja­kaan­tui­vat nii­hin, jot­ka läh­ti­vät Brit­tein saa­ril­le (Dry­den, Min­to, Shel­ton, Wood jne.) ja man­te­reel­le jää­viin (Kyl­lö­nen/Ur­si­nius, Bla­ker, De­Hoff jne). Näyt­tää sil­tä, et­tä su­kum­me läh­ti omil­le teil­leen muis­ta ger­maa­ni­sis­ta gee­ni­su­ku­lai­sis­tam­me jo noin 400-lu­vul­la. Ron Dry­den (USA) on su­ku­haa­ram­me, ba­ta­vien jäl­ke­läi­set, ge­neet­ti­nen pää­tut­ki­ja yh­des­sä Tuk­hol­mas­sa asu­van Pek­ka Ur­si­niuk­sen kans­sa.

Mit­kä oli­vat sit­ten Kyl­lö­nen/Ur­si­nius su­kum­me vai­heet 400-lu­vun jäl­keen? Tämä on tois­tai­sek­si ar­vai­lu­jen va­ras­sa. Mi­ten, mil­loin ja mik­si Suo­meen tulo? Ur­si­nius oli tun­net­tu pap­pis­su­ku. Pie­ta­ri Kyl­li­äi­nen taas oli piis­pa Mau­nu Sär­ki­lah­den ase­jouk­ko­jen ja­lo­su­kui­nen soi­ni ja Ola­vin­lin­nan vou­ti. Liit­tyy­kö maa­han tu­loon kris­ti­nus­kon le­vit­tä­mi­nen. Yk­si mah­dol­li­nen link­ki on tans­ka­lai­nen Gyl­lens­tier­nan mah­ti­su­ku, joka liit­tyy Ruot­si-Suo­men ku­nin­kaal­li­siin. Kir­jal­li­set to­dis­teet vie­lä puut­tu­vat. Kyl­lö­nen ja Ur­si­nius -su­vut eriy­tyi­vät Vii­pu­rin tie­noil­la noin 1300-1400. Mut­ta, gee­ni­su­ku­tut­ki­mus elää. Uu­sia tu­lok­sia tu­lee jat­ku­vas­ti. Vuo­den ku­lut­tua olem­me taas vii­saam­pia.

Kyl­lös­ten su­ku­seu­ra pi­tää su­ku­ko­kous­ta Kuu­sa­mos­sa tu­le­va­na vii­kon­lop­pu­na. Sa­mas­sa ti­lai­suu­des­sa jul­kis­te­taan kol­mas su­ku­kir­ja. Po­ri­lai­nen Sei­ja Tik­ka­nen on tut­ki­nut Ame­ri­kan su­ku­lai­si­am­me ja kir­ja ”Ame­ri­kan Kyl­lö­set” on val­mis­tu­nut.

Han­nu Kyl­lö­nen.

Su­ku­seu­ran pj.