Ilmoitusasiat
| Päivitetty
Liittyen Liikkuva seurakuntahankkeeseen vedoten olen jo aiemminkin esittänyt, että Taivalkosken seurakunnassa järjestettäisiin kerran viikossa tuoli/tasapainojumppaa yhteistyössä kunnan terveys/liikuntatoimen ohjaajien kanssa.
Suomen NMKY:n, Urheiluliiton ja Kirkkohallituksen kolmivuotisella Liikkuva Seurakunta -hankkeella on erilaisia toimintamuotoja Suomessa. Näissä toiminnoissa on pidetty esillä liikkumista eri toimialoilla mm. vanhusten kerhoissa. Liikkuva seurakunta -hankkeen ajatuksena on auttaa näkemään, miten pienillä muutoksilla saa päivästä liikkuvamman. Passiivisen elämäntavan yleistyessä myös seurakunnissa on alettu etsimään keinoja saada seurakuntalaiset ja sen työntekijät innostumaan liikkumisesta. Kirkko ja liikunta sopivat hyvin yhteen, sillä ruumis on Pyhän Hengen temppeli. Kristilliseen ihmiskäsitykseen kuuluu näkemys ihmisestä henkisenä, hengellisenä, sosiaalisena ja fyysisenä kokonaisuutena, josta on tärkeä pitää huolta. Seurakunnan toiminnoissa myös kaikille avoimet maksuttomat kerhot ennaltaehkäisevät ulkopuolisuutta. Kerhoon voi tulla lähetyskäskyn mukaan kirkkoon kuulumatonkin.
Liikkuminen, arkiliikunta ja yhdessä liikkuminen on yksi tärkeimmistä avaimista iäkkäiden hyvinvoinnin edistämisessä. Veroja ikänsä maksaneella eläkeläisellä ei ole ainoastaan oikeus saada hoivapalveluja vaan hänellä on myös velvollisuus harjoittaa monimuotoista liikuntaa. Väitöskirjassani jaottelin ryhmät sen mukaan, miten omatoimisia me olemme yhdessä liikuttaessa.
Ensimmäinen ryhmä; eläkkeelle juuri siirtyvät henkilöt, joiden elämäntapaan liikunta ei ehkä ole kuulunut. Tälle ryhmälle seurakunnissa, Taivalkoskellakin, on järjestetty yhteisiä kävelyretkiä. Piispankävely on eräs esimerkki tästä. Kävelyretkillä jutellaan ainakin lähellä kävelevän kansaa ja näin ryhmässä liikkumalla läheisyys ja yhteisöllisyys voi kasvaa. Tarkoituksena on edistää henkistä ja fyysistä hyvinvointia ja samalla luoda yhteisöllisyyttä. Kävelyretket ja oma arkiliikunta eivät kuitenkaan riitä huonosti liikkuvien ikääntyneiden määrän kasvaessa.
Toinen ryhmä; jonka puolestapuhujana nyt erikoisesti haluan olla, onitsenäisesti asuva eläkeläinen, jolla on alkavia toimintakyvyn ja liikkumisen ongelmia. Tähän ryhmään kuuluvien joukossa ohjattu liikunta edistää fyysistä suorittamista, ehkäisee ennalta erilaisia jalkavaivoja ja jalkojen liikerajoituksia antaa toivoa selviytymisestä ja poistaa yksinäisyyttä. Iäkkäiden henkilöiden kohdalla tasapainoharjoitukset ovat myös välttämättömiä. Kiireellisintä olisi saada kokoon yhteistyössä terveyskeskuksen/kunnan liikuntaohjaajan kanssa tuolijumpparyhmä myös kirkon läheisyydessä, seurakuntatalon päädyssä. Tällainen ryhmä kokoontuu nykyisin terveyskeskuksessa reumayhdistyksen järjestämänä. Huonosti liikkuvien vanhusten kohdalla liikuntapaikka tulee olla tarpeeksi lähellä, jotta omatoimiminenkin meno ryhmään on mahdollista.
Kolmas ryhmä; johon kuuluvat palveluasumisen tai pitkäaikaisen laitoshoidon piirissä toimintakyvyltään heikentyneet ikäihmiset, jotka tarvitsevat yksilöllistä avustamista jopa passiivista kuntoutusta. Tässä vetoan palvelukotien ja laitoshoidon vastuulliseen vanhuksen ihmisarvoa kunnioittavaan työskentelyyn ikääntyvien hyvinvoinnin puolesta. Kaikkea mahdollista vaimeaakin omaa toimintaa/liikkumista tulee tukea. Fysioterapia/hieronta on yksilöllistä ja usein passiivista, mutta sitäkin tarvitaan.
Yhteisöllisyyden kannalta olisi myös toivottavaa, että vapaaehtoistyötä, järjestö- tai muuta kansalaistoimintaa harrastavat toimijat perustavat edelleenkin tärkeitä ryhmiä, ja osa heidän lisääntyneestä vapaa-ajastaan käytetään asuinpaikkakunnan ja koko yhteiskunnan asioiden seuraamiseen, vaikuttamiseen ja kehittämiseen. Ikääntyvien voimavaroja ja identiteettiä vahvistaa sellainen yhteisöllisyys, jossa on mukana runsaan paikalliskulttuurin ja sosiaalisen pääoman lisäksi myös ikääntyvän omaa inhimillistä pääomaa. Ikääntyneelle on tärkeää saada kokea olevansa hyväksytty, arvostettu ja kuuluvansa joukkoon.
Edellä kiinnittämiini näkökohtiin vedoten esitän, että seurakuntatalon päätytilassa voitaisiin järjestää kerran viikossa noin tunnin kestävä ryhmäjumppa esim. SPR,n ystävätoimintana terveyskeskuksen fysioterapeutin ohjauksessa. Seurakunnalta toivotaan mahdollisuutta käyttää jumppatilaa tähän sen oman toiminnan lomassa.
Eevi Jaakkola
KOMMENTTI
Lähetämme tuoreimmat uutiset sähköpostiisi viidesti viikossa ma-pe
LISÄÄ AIHEESTA
Lisää aiheesta muualla
Tuoreimmat uutiset
MIELIPIDE
LUETUIMMAT
TUOREIMMAT
LUE PAIKALLISIA UUTISIA
© Koillissanomat - Rekisteriseloste
POWERED BY ANYGRAAF
Ilmoitusasiat
Päivitetty
Liittyen Liikkuva seurakuntahankkeeseen vedoten olen jo aiemminkin esittänyt, että Taivalkosken seurakunnassa järjestettäisiin kerran viikossa tuoli/tasapainojumppaa yhteistyössä kunnan terveys/liikuntatoimen ohjaajien kanssa.
Suomen NMKY:n, Urheiluliiton ja Kirkkohallituksen kolmivuotisella Liikkuva Seurakunta -hankkeella on erilaisia toimintamuotoja Suomessa. Näissä toiminnoissa on pidetty esillä liikkumista eri toimialoilla mm. vanhusten kerhoissa. Liikkuva seurakunta -hankkeen ajatuksena on auttaa näkemään, miten pienillä muutoksilla saa päivästä liikkuvamman. Passiivisen elämäntavan yleistyessä myös seurakunnissa on alettu etsimään keinoja saada seurakuntalaiset ja sen työntekijät innostumaan liikkumisesta. Kirkko ja liikunta sopivat hyvin yhteen, sillä ruumis on Pyhän Hengen temppeli. Kristilliseen ihmiskäsitykseen kuuluu näkemys ihmisestä henkisenä, hengellisenä, sosiaalisena ja fyysisenä kokonaisuutena, josta on tärkeä pitää huolta. Seurakunnan toiminnoissa myös kaikille avoimet maksuttomat kerhot ennaltaehkäisevät ulkopuolisuutta. Kerhoon voi tulla lähetyskäskyn mukaan kirkkoon kuulumatonkin.
Liikkuminen, arkiliikunta ja yhdessä liikkuminen on yksi tärkeimmistä avaimista iäkkäiden hyvinvoinnin edistämisessä. Veroja ikänsä maksaneella eläkeläisellä ei ole ainoastaan oikeus saada hoivapalveluja vaan hänellä on myös velvollisuus harjoittaa monimuotoista liikuntaa. Väitöskirjassani jaottelin ryhmät sen mukaan, miten omatoimisia me olemme yhdessä liikuttaessa.
Ensimmäinen ryhmä; eläkkeelle juuri siirtyvät henkilöt, joiden elämäntapaan liikunta ei ehkä ole kuulunut. Tälle ryhmälle seurakunnissa, Taivalkoskellakin, on järjestetty yhteisiä kävelyretkiä. Piispankävely on eräs esimerkki tästä. Kävelyretkillä jutellaan ainakin lähellä kävelevän kansaa ja näin ryhmässä liikkumalla läheisyys ja yhteisöllisyys voi kasvaa. Tarkoituksena on edistää henkistä ja fyysistä hyvinvointia ja samalla luoda yhteisöllisyyttä. Kävelyretket ja oma arkiliikunta eivät kuitenkaan riitä huonosti liikkuvien ikääntyneiden määrän kasvaessa.
Toinen ryhmä; jonka puolestapuhujana nyt erikoisesti haluan olla, onitsenäisesti asuva eläkeläinen, jolla on alkavia toimintakyvyn ja liikkumisen ongelmia. Tähän ryhmään kuuluvien joukossa ohjattu liikunta edistää fyysistä suorittamista, ehkäisee ennalta erilaisia jalkavaivoja ja jalkojen liikerajoituksia antaa toivoa selviytymisestä ja poistaa yksinäisyyttä. Iäkkäiden henkilöiden kohdalla tasapainoharjoitukset ovat myös välttämättömiä. Kiireellisintä olisi saada kokoon yhteistyössä terveyskeskuksen/kunnan liikuntaohjaajan kanssa tuolijumpparyhmä myös kirkon läheisyydessä, seurakuntatalon päädyssä. Tällainen ryhmä kokoontuu nykyisin terveyskeskuksessa reumayhdistyksen järjestämänä. Huonosti liikkuvien vanhusten kohdalla liikuntapaikka tulee olla tarpeeksi lähellä, jotta omatoimiminenkin meno ryhmään on mahdollista.
Kolmas ryhmä; johon kuuluvat palveluasumisen tai pitkäaikaisen laitoshoidon piirissä toimintakyvyltään heikentyneet ikäihmiset, jotka tarvitsevat yksilöllistä avustamista jopa passiivista kuntoutusta. Tässä vetoan palvelukotien ja laitoshoidon vastuulliseen vanhuksen ihmisarvoa kunnioittavaan työskentelyyn ikääntyvien hyvinvoinnin puolesta. Kaikkea mahdollista vaimeaakin omaa toimintaa/liikkumista tulee tukea. Fysioterapia/hieronta on yksilöllistä ja usein passiivista, mutta sitäkin tarvitaan.
Yhteisöllisyyden kannalta olisi myös toivottavaa, että vapaaehtoistyötä, järjestö- tai muuta kansalaistoimintaa harrastavat toimijat perustavat edelleenkin tärkeitä ryhmiä, ja osa heidän lisääntyneestä vapaa-ajastaan käytetään asuinpaikkakunnan ja koko yhteiskunnan asioiden seuraamiseen, vaikuttamiseen ja kehittämiseen. Ikääntyvien voimavaroja ja identiteettiä vahvistaa sellainen yhteisöllisyys, jossa on mukana runsaan paikalliskulttuurin ja sosiaalisen pääoman lisäksi myös ikääntyvän omaa inhimillistä pääomaa. Ikääntyneelle on tärkeää saada kokea olevansa hyväksytty, arvostettu ja kuuluvansa joukkoon.
Edellä kiinnittämiini näkökohtiin vedoten esitän, että seurakuntatalon päätytilassa voitaisiin järjestää kerran viikossa noin tunnin kestävä ryhmäjumppa esim. SPR,n ystävätoimintana terveyskeskuksen fysioterapeutin ohjauksessa. Seurakunnalta toivotaan mahdollisuutta käyttää jumppatilaa tähän sen oman toiminnan lomassa.
Eevi Jaakkola
KOMMENTTI
Lähetämme tuoreimmat uutiset sähköpostiisi viidesti viikossa ma-pe
Lisää aiheesta muualla
Tuoreimmat uutiset
LUETUIMMAT
TUOREIMMAT
UUTISET
KULTTUURI
LIIKENNE
URHEILU
Pölkky Kuusamo ei saanut OrPoa kuriin lauantai-illan kamppailussa. Hakkuri Trine Kjelstrup ( numero 5 ) kuului joukkueen onnistujiin.
Janne Kaikkonen
Adeja Lambert oli Pölkky Kuusamon paras pisteiden tekijä Hämeenlinnassa maanantai-iltana pelatussa ottelussa.
Mikko Halvari
Kuusamolainen lumilautailutähti Enni Rukajärvi kävi aikanaan lukion Vuokatissa. Jatkossa lumilautailijat voivat opiskella Kuusamon lukiossa. Arkistokuvassa Rukajärvi Kuusamon lukion pihalla noin kahdeksan vuotta sitten, helmikuussa 2011.
MIKKO HALVARI
MIELIPIDE
LISÄÄ AIHEESTA
Koillismaa
Kulttuuri
Liikenne
Perjantai
toimitukselta
Lukijakuvat ja -videot
Lukijalta-palsta
Mediamyynti
Jätä rivi-ilmoitus
Uusi tilaus & hinnasto
Kestotilaajan edut
Osoitemuutokset
Omat tiedot
Tilausehdot
Yhteystiedot
Lähetä palautetta
Lähetä kuva, video, kirjoitus tai juttuvinkki
Päivitetty
Liittyen Liikkuva seurakuntahankkeeseen vedoten olen jo aiemminkin esittänyt, että Taivalkosken seurakunnassa järjestettäisiin kerran viikossa tuoli/tasapainojumppaa yhteistyössä kunnan terveys/liikuntatoimen ohjaajien kanssa.
Suomen NMKY:n, Urheiluliiton ja Kirkkohallituksen kolmivuotisella Liikkuva Seurakunta -hankkeella on erilaisia toimintamuotoja Suomessa. Näissä toiminnoissa on pidetty esillä liikkumista eri toimialoilla mm. vanhusten kerhoissa. Liikkuva seurakunta -hankkeen ajatuksena on auttaa näkemään, miten pienillä muutoksilla saa päivästä liikkuvamman. Passiivisen elämäntavan yleistyessä myös seurakunnissa on alettu etsimään keinoja saada seurakuntalaiset ja sen työntekijät innostumaan liikkumisesta. Kirkko ja liikunta sopivat hyvin yhteen, sillä ruumis on Pyhän Hengen temppeli. Kristilliseen ihmiskäsitykseen kuuluu näkemys ihmisestä henkisenä, hengellisenä, sosiaalisena ja fyysisenä kokonaisuutena, josta on tärkeä pitää huolta. Seurakunnan toiminnoissa myös kaikille avoimet maksuttomat kerhot ennaltaehkäisevät ulkopuolisuutta. Kerhoon voi tulla lähetyskäskyn mukaan kirkkoon kuulumatonkin.
Liikkuminen, arkiliikunta ja yhdessä liikkuminen on yksi tärkeimmistä avaimista iäkkäiden hyvinvoinnin edistämisessä. Veroja ikänsä maksaneella eläkeläisellä ei ole ainoastaan oikeus saada hoivapalveluja vaan hänellä on myös velvollisuus harjoittaa monimuotoista liikuntaa. Väitöskirjassani jaottelin ryhmät sen mukaan, miten omatoimisia me olemme yhdessä liikuttaessa.
Ensimmäinen ryhmä; eläkkeelle juuri siirtyvät henkilöt, joiden elämäntapaan liikunta ei ehkä ole kuulunut. Tälle ryhmälle seurakunnissa, Taivalkoskellakin, on järjestetty yhteisiä kävelyretkiä. Piispankävely on eräs esimerkki tästä. Kävelyretkillä jutellaan ainakin lähellä kävelevän kansaa ja näin ryhmässä liikkumalla läheisyys ja yhteisöllisyys voi kasvaa. Tarkoituksena on edistää henkistä ja fyysistä hyvinvointia ja samalla luoda yhteisöllisyyttä. Kävelyretket ja oma arkiliikunta eivät kuitenkaan riitä huonosti liikkuvien ikääntyneiden määrän kasvaessa.
Toinen ryhmä; jonka puolestapuhujana nyt erikoisesti haluan olla, onitsenäisesti asuva eläkeläinen, jolla on alkavia toimintakyvyn ja liikkumisen ongelmia. Tähän ryhmään kuuluvien joukossa ohjattu liikunta edistää fyysistä suorittamista, ehkäisee ennalta erilaisia jalkavaivoja ja jalkojen liikerajoituksia antaa toivoa selviytymisestä ja poistaa yksinäisyyttä. Iäkkäiden henkilöiden kohdalla tasapainoharjoitukset ovat myös välttämättömiä. Kiireellisintä olisi saada kokoon yhteistyössä terveyskeskuksen/kunnan liikuntaohjaajan kanssa tuolijumpparyhmä myös kirkon läheisyydessä, seurakuntatalon päädyssä. Tällainen ryhmä kokoontuu nykyisin terveyskeskuksessa reumayhdistyksen järjestämänä. Huonosti liikkuvien vanhusten kohdalla liikuntapaikka tulee olla tarpeeksi lähellä, jotta omatoimiminenkin meno ryhmään on mahdollista.
Kolmas ryhmä; johon kuuluvat palveluasumisen tai pitkäaikaisen laitoshoidon piirissä toimintakyvyltään heikentyneet ikäihmiset, jotka tarvitsevat yksilöllistä avustamista jopa passiivista kuntoutusta. Tässä vetoan palvelukotien ja laitoshoidon vastuulliseen vanhuksen ihmisarvoa kunnioittavaan työskentelyyn ikääntyvien hyvinvoinnin puolesta. Kaikkea mahdollista vaimeaakin omaa toimintaa/liikkumista tulee tukea. Fysioterapia/hieronta on yksilöllistä ja usein passiivista, mutta sitäkin tarvitaan.
Yhteisöllisyyden kannalta olisi myös toivottavaa, että vapaaehtoistyötä, järjestö- tai muuta kansalaistoimintaa harrastavat toimijat perustavat edelleenkin tärkeitä ryhmiä, ja osa heidän lisääntyneestä vapaa-ajastaan käytetään asuinpaikkakunnan ja koko yhteiskunnan asioiden seuraamiseen, vaikuttamiseen ja kehittämiseen. Ikääntyvien voimavaroja ja identiteettiä vahvistaa sellainen yhteisöllisyys, jossa on mukana runsaan paikalliskulttuurin ja sosiaalisen pääoman lisäksi myös ikääntyvän omaa inhimillistä pääomaa. Ikääntyneelle on tärkeää saada kokea olevansa hyväksytty, arvostettu ja kuuluvansa joukkoon.
Edellä kiinnittämiini näkökohtiin vedoten esitän, että seurakuntatalon päätytilassa voitaisiin järjestää kerran viikossa noin tunnin kestävä ryhmäjumppa esim. SPR,n ystävätoimintana terveyskeskuksen fysioterapeutin ohjauksessa. Seurakunnalta toivotaan mahdollisuutta käyttää jumppatilaa tähän sen oman toiminnan lomassa.
Eevi Jaakkola
KOMMENTTI
Lähetämme tuoreimmat uutiset sähköpostiisi viidesti viikossa ma-pe
Lisää aiheesta muualla
Tuoreimmat uutiset
Pudasjärveläinen Paavo Ahonen ottaa teoksillaan kantaa väistyvien kulttuurien puolesta.
Mikko Halvari
Peugeot 508 on linjakas keskiluokan perhesedan, joss aon myös isomman auton ominaisuuksia.
Risto Pikkupeura
Pietarinkirkko.
Liikkujan apteekki -kampanjan kanssa pääsee tutustumaan muun muassa liikuntakeskuksen kuntosaliin ja yhteisille kävelylenkeille.
Pirjo Natunen
LUETUIMMAT
TUOREIMMAT
UUTISET
KULTTUURI
LIIKENNE
URHEILU
Pölkky Kuusamo ei saanut OrPoa kuriin lauantai-illan kamppailussa. Hakkuri Trine Kjelstrup ( numero 5 ) kuului joukkueen onnistujiin.
Janne Kaikkonen
Adeja Lambert oli Pölkky Kuusamon paras pisteiden tekijä Hämeenlinnassa maanantai-iltana pelatussa ottelussa.
Mikko Halvari
Kuusamolainen lumilautailutähti Enni Rukajärvi kävi aikanaan lukion Vuokatissa. Jatkossa lumilautailijat voivat opiskella Kuusamon lukiossa. Arkistokuvassa Rukajärvi Kuusamon lukion pihalla noin kahdeksan vuotta sitten, helmikuussa 2011.
MIKKO HALVARI
MIELIPIDE
LISÄÄ AIHEESTA
Koillismaa
Kulttuuri
Liikenne
Perjantai
toimitukselta
Lukijakuvat ja -videot
Lukijalta-palsta
Mediamyynti
Jätä rivi-ilmoitus
Uusi tilaus & hinnasto
Kestotilaajan edut
Osoitemuutokset
Omat tiedot
Tilausehdot
Yhteystiedot
Lähetä palautetta
Lähetä kuva, video, kirjoitus tai juttuvinkki
LUE PAIKALLISIA UUTISIA
© Koillissanomat - Rekisteriseloste
POWERED BY ANYGRAAF