Kansanedustajavaalien äänestyspäivän lähestyessä olen harkinnut huolellisesti kenelle ehdokkaista annan arvokkaan kansanedustukseen kelpaavan ääneni.
Televisiosta, somesta tai muutoin politiikan ulkopuolelta oleva ”naamatuttu” ehdokas on monelle valintaa tekevälle helppo ratkaisu. Äänestäjä samaistuu ehdokkaan tekemisiin, harrastuksiin, työhön, sosiaalisessa mediassa esillä oloon tms. äänestyspäätöksessään. Tässä tilanteessa ei kuitenkaan tule arvioiduksi edustajaehdokkaan todellinen kyky olla politiikan mekanismien osana. Helposti em. kriteereillä valitulla ehdokkaalla menee ensimmäinen kausi opetellessa politiikan tekemistä ja tutustuessa mahdollisuuksiin vaikuttaa yksilönä. Toisaalta jokaisella äänioikeutetulla on myös oikeus toimia edellä mainitulla tavalla, sallittakoon se.
Etsin ehdokasta, jolla on kokemusta politiikan tekemisestä eli henkilöä, joka tuntee vallan mekanismit ja niissä vaikuttamismahdollisuudet yksilönä sekä osana isompaa ryhmää.