etusivu

uutiset

Koillismaa

Kulttuuri

Liikenne

Perjantai

mielipide

Toimitukselta

Kolumnit

Meille soitettiin

Lukijan kuvat ja videot

Lukijalta-palsta

urheilu

Tapahtumat

Yhteystiedot

Yhteystiedot

Palaute

Lähetä kuva, video tai juttuvinkki

Ilmoitusasiat

Mediamyynti

Jätä rivi-ilmoitus

Tilausasiat

Tilaa Koillissanomat

Kestotilaajan edut

Osoitemuutokset

Omat tiedot

Näköislehti

Perjantai

Ikivanha taival johtaa Palotunturiin – nyt voi tulla autolta parin kilometrin mittaista merkittyä polkua pitkin

5.10.2019

| Päivitetty

5.10.2019
FAKTA

KS Fak­ta

Pa­lo­tun­tu­rin reit­ti

Kes­to: 2-3 tun­tia.

Reit­ti­mer­kin­nät: maa­li­mer­kit puis­sa.

Kes­ki­vaa­ti­va reit­ti, joka kul­je­taan edes­ta­kai­sin. Kor­keu­se­roa on noin 100 met­riä.

Maa­pe­räl­tään reit­ti on help­po­kul­kui­nen, mut­ta pai­koit­tain mär­kä. Puut­to­mil­la suo­a­lu­eil­la pui­den maa­li­mer­kit saat­ta­vat het­kel­li­ses­ti ka­do­ta va­el­ta­jan nä­ky­vis­tä.

Läh­tö­pis­tee­seen on mat­kaa Po­si­ol­ta noin 35 km. Po­si­ol­ta aje­taan Ro­va­nie­mel­le päin (tie nro 81) noin 25 km ja kään­ny­tään oi­ke­al­le Lam­min­vaa­ran­tiel­le. Tätä tie­tä jat­ke­taan noin 8 ki­lo­met­riä. Reit­ti läh­tee Pa­lo­tun­tu­ri-Au­ti­o­tu­pa -viit­to­jen koh­dal­ta va­sem­mal­le. Läh­tö­pis­tees­sä on pie­ni le­ven­nys au­toil­le.

Rei­no Hä­meen­nie­mi

Pa­lo­tun­tu­rin hui­pul­la Po­si­on län­si­kai­ras­sa käy­nei­tä on pit­kä jono sa­to­jen vuo­sien ajal­ta. Lie­nee­kö siel­lä uh­rat­tu­kin muu­ta­kin kuin päh­ki­nöi­tä kuuk­ke­leil­le?

Hie­man ma­ta­lam­mal­la hui­pul­la on ki­vi­la­to­mus, jon­ka pro­fes­so­ri Kyös­ti Jul­ku ai­ka­naan tul­kit­si kes­ki­ai­kai­sen La­pin ja lan­nan vä­li­sen ra­jan pyy­kik­si.

En­sik­si nyt.

Tun­tu­rik­si ni­mi­te­tyn vaa­ran pääl­le tul­laan ny­kyi­sin sen ta­kia, et­tä sin­ne joh­taa pol­ku ja siel­lä saa suo­jaa. Met­sä­hal­li­tuk­sen on säi­lyt­tä­nyt au­ti­o­tu­pa­na pa­lo­var­ti­jan ma­jan vuo­del­ta 1950. Voi saa­pua yök­si tai päi­väk­si tai kun­toil­les­sa tai ka­lal­la tai met­säl­lä kul­kies­sa.

En­ti­nen pa­lo­var­ti­jan maja kut­suu myös esi­mer­kik­si Kuu­sa­mon Val­ta­vaa­ral­le ja Po­si­on Ka­ri­tun­tu­ril­le. Vie­lä 1970-lu­vul­la pa­lo­var­ti­jat tä­hys­ti­vät met­sä­pa­lo­jen sa­vu­ja vaa­ro­jen hui­puil­ta ja asui­vat ma­jois­sa.

Moni au­ti­o­tu­pa on ra­ken­net­tu alun­pe­rin muu­hun käyt­töön. Esi­mer­kik­si Kuu­sa­mos­sa Tai­val­kön­kään tupa teh­tiin sa­vo­tan sa­vo­tan muo­ni­tus­käm­päk­si 1900-lu­vun alus­sa ja Puik­ko­kämp­pä po­ro­mies­ten käm­päk­si yli sata vuot­ta sit­ten. Tai­val­kos­kel­la Vi­no­lan au­ti­o­tu­pa on en­ti­nen erä­kämp­pä ja Leh­to­vaa­ran au­ti­o­tu­pa on en­ti­nen sa­vot­ta­käm­pän sau­na­ra­ken­nus.

An­ne ja Rei­jo Kok­ko­las­ta ovat kir­joit­ta­neet Pa­lo­tun­tu­rin tu­vas­sa kier­re­sel­kä­vih­koon 17. syys­kuu­ta: ”Il­tai­sel­la rus­ka­ret­kel­lä pie­nen koi­ran­pen­nun kans­sa. Hy­vin jak­soi!”

Män­ty­har­ju­lais­ten Lai­la ja Ju­han ter­vei­set seu­raa­val­ta päi­väl­tä: ”Pa­tik­ka­ret­kel­lä poh­jan­pys­ty­kor­va Aa­tun 13 v kans­sa. Mu­ka­vaa oli.”

Mar­ja-Lii­sa Sii­ka­lat­val­ta ja Sei­ja ja Jari sekä Rus­ka ja Saa­na Ka­jaa­nis­ta ovat läh­te­neet Pu­das­jär­vel­tä mö­kil­tä ”kah­te­lem­maan rus­kaa” ja et­si­mään sa­mal­la ge­o­kät­köä. ”Mak­ka­ran pais­toa ja kuu­ma kaa­kao. Ahh...”

Ge­o­kät­kö­nä on pie­ni put­ki­lo, jos­sa ei ole kynä. Et­si­jää neu­vo­taan ole­maan työn­tä­mät­tä kät­köä lii­an sy­väl­le.

Seu­raa­vat kir­joit­ta­jat ovat pai­kal­li­sia vii­me sun­nun­tail­ta. En­sim­mäi­set ovat kui­tan­neet: ”Au­rin­koi­nen päi­vä tun­tu­ris­sa. Lun­ta vä­hän nak­ke­li.” Toi­set ly­hy­es­ti: ”Ret­kel­lä.”

Ni­mi­merk­ki Kor­ven­kul­ki­jat on py­säh­ty­nyt kir­joit­ta­maan hie­man enem­män: ”... Reit­ti kul­kee tän­ne luon­nol­li­ses­sa ti­las­sa ole­van met­sän hal­ki ja on niin ’ah’ iha­nan rai­kas hen­git­tää. On­nek­si Po­si­on kai­roil­ta löy­tyy näi­tä suo­je­lu­a­lu­ei­ta, jois­sa voi käy­dä la­taa­mas­sa vä­lil­lä ak­ku­ja...”

Ke­mi­jär­ve­läi­nen Au­kus­ti Juu­jär­vi ja ro­va­nie­me­läi­nen Erk­ki Suor­sa kier­si­vät Pa­lo­tun­tu­riin kar­hun syk­syl­lä 1916, mut­ta se kir­jat­tiin vaa­ti­mat­to­mas­ti vain esi­mer­kik­si Huf­vuds­tadsb­la­de­tiin ja Perä-Poh­ja­lai­seen.

Her­ras­kai­sen nä­köi­nen rus­ke­a­kan­ti­nen kir­ja vuo­del­ta 1890 ker­too, et­tä tääl­tä al­kaa Ai­lan­gan­sel­kä-ni­mi­nen ylän­kö. - Suo­men maan­tie­de kan­sa­lai­sil­le, sivu 211:

”Sii­tä Maan­se­län kul­mauk­ses­ta, joka, niin­kuin ylem­pä­nä sa­not­tiin, si­säl­len­sä sul­kee Kuu­sa­mon vuo­ri­seu­dun, käy­pi, sen ää­rim­mäi­ses­tä sui­pus­ta läh­tien, luo­tee­seen ja län­teen kak­si pit­kän­lais­ta haa­raa. Edel­li­nen, al­ka­en Pa­lo­tun­tu­ris­ta, ulot­tuu en­sik­si Ai­lan­gan­se­län ni­mel­lä Ke­mi­jär­vel­le...”

Erk­ki Rän­nä­li ja Rai­mo O. Kojo mark­ki­noi­vat 1960-lu­vul­la Pa­lo­tun­tu­rin kaut­ta kul­ke­vaa ret­kei­ly­reit­tiä. Kojo si­säl­lyt­ti Rän­nä­lin laa­ti­man reit­ti­se­los­tuk­sen vuon­na 1967 il­mes­ty­nee­seen Poh­jois-Suo­men ret­kei­ly­op­paa­seen­sa.

Va­el­lus neu­vot­tiin aloit­ta­maan Per­nun ky­läs­tä Pok­sa­mo­jär­ven itä­pään ja Lo­hi­lam­men kaut­ta Jul­mal­le­jär­vel­le, joka on Pa­lo­tun­tu­rin juu­rel­la län­nen puo­lel­la. Saa­pas­ta sai la­toa toi­sen eteen Ke­mi­jär­ven Juu­jär­vel­le tai Ju­mis­kon lo­ma­ky­lään as­ti.

Tämä ”Perä-Po­si­on reit­ti” oli maas­toon mer­kit­se­mä­tön, toi­sin kuin osa Ko­rou­o­man rei­tis­tä. Ko­jon mu­kaan Ai­lan­gan­sel­kää ei voi­tu ”sel­lai­se­naan pi­tää eri­tyi­sen hy­vä­nä va­el­lus­suun­ta­na” ja va­el­lus täl­lä alu­eel­la vaa­ti ”ereh­ty­mä­tön­tä suun­nis­tus­tai­toa ja ah­ke­raa kar­tan­lu­kua”.

Rän­nä­lin se­los­tuk­sen mu­kaan Pa­lo­tun­tu­rin laki oli puu­ton. Ny­kyi­sin siel­lä kyl­lä kas­vaa har­vak­sel­taan ha­vu­puu­ta. Myös tuu­hei­ta kuu­sia, jois­ta yh­den ok­sat hink­kaa­vat tu­van sei­nää.

Po­si­on mat­kai­lu­neu­von­ta il­moit­taa Pa­lo­tun­tu­rin so­pi­van oma­toi­mi­sel­le va­el­ta­jal­le, joka et­sii upei­ta, mut­ta hel­pos­ti saa­vu­tet­ta­via koh­tei­ta.

Pa­lo­tun­tu­ri on tä­män kai­ran ylä­vin huip­pu. Yleen­sä sen kor­keu­dek­si me­ren­pin­nas­ta il­moi­te­taan 391 met­riä, joka jää esi­mer­kik­si Ka­ri­tun­tu­ris­ta pa­ri­kym­men­tä met­riä ja Ru­kas­ta ja Val­ta­vaa­ras­ta sata met­riä. Kar­tal­la Pa­lo­tun­tu­rin pääl­lä nä­kyy kui­ten­kin 392,5 met­rin kor­keus­käy­rä­pui­ku­loi­ta, joi­den si­sä­puo­li on siis tuo­ta­kin lu­ke­maa kor­ke­am­paa maas­toa.

Mer­kit­ty, vain noin 2,2 ki­lo­met­rin mit­tai­nen pol­ku Pa­lo­tun­tu­ril­le al­kaa Per­nun poh­jois­puo­lel­ta Lam­min­vaa­ran-Vää­ti­mö­jär­ven met­sä­au­to­tiel­tä. Nou­sua rei­til­lä on sata met­riä. Al­ku­hien ver­ran pol­ku hal­koo kas­va­tus­met­sää, kun­nes se su­kel­taa van­haan met­sään, joka on rus­kan ai­kaan hy­vin vä­ri­käs.

Nous­ta voi myös Pa­lo­tun­tu­rin län­si­puo­lel­ta, jos­sa on Jul­ma­jär­ven loma-asu­tu­sa­lue ja sii­tä län­nem­pä­nä tuu­li­voi­ma­puis­tol­le kaa­voi­tet­tu alue. Maa­no­mis­ta­ja siel­lä on Po­si­on yh­teis­met­sä.

Tal­vi­so­dan sy­tyt­tyä 1939 Pa­lo­tun­tu­rin hui­pul­ta tä­hys­tet­tiin Neu­vos­to­lii­ton len­to­ko­nei­ta. Hä­ly­tys voi­tiin an­taa pu­he­li­mit­se, sil­lä pa­lo­var­ti­on vuok­si Per­nus­ta oli ra­ken­net­tu pu­he­lin­lin­ja pa­lo­var­ti­jan ma­jal­le. Van­ho­ja pu­he­lin­pyl­väi­den tyn­kiä nä­kyy yhä ret­kei­ly­rei­tin var­rel­la.

Il­ma­val­von­taa hoi­ti­vat pää­a­si­as­sa lo­tat. Ida So­ta­nie­mi (s. Oi­ka­rai­nen), ker­toi tä­män kir­joit­ta­jan haas­tat­te­lus­sa vuon­na 1993, et­tä Pa­lo­tun­tu­ril­la oli ker­ral­laan vii­kon vuo­rois­sa nel­jä lot­taa sekä suo­je­lus­kun­nas­ta so­ti­las­poi­ka ja var­ti­o­pääl­lik­kö.

Sil­loi­sen ma­jan koos­ta ei ole tie­toa. Ny­kyi­nen on vain kol­mi­sen met­riä kant­tiin­sa; pe­te­jä on kol­mel­le, mut­ta lat­ti­al­le mah­tuu li­sää.

- Var­ti­o­vuo­rot kes­ti­vät kak­si tun­tia. Yöl­lä jos­kus val­vot­tiin po­ru­kal­la, kun mei­tä pe­lot­ti pi­me­äs­sä is­tua. Por­tail­la piti is­tua yöl­lä. Päi­vil­lä ol­tiin ka­tol­la pa­lo­var­ti­o­tor­nis­sa. Joka päi­vä piti ot­taa yh­teyt­tä il­taa aa­mua Ro­va­nie­mel­le il­ma­var­ti­o­kes­kuk­seen, So­ta­nie­mi ker­toi.

So­ta­nie­mi ei Pa­lo­tun­tu­ris­sa pal­vel­les­saan näh­nyt vi­hol­lis­ko­nei­ta. En­nen jou­lua il­ma­var­tio siir­ret­tiin Pa­lo­tun­tu­ril­ta Per­nun ky­läl­le Lam­min­vaa­raan Hil­tu­sen ta­loon, jo­hon se oli hel­pom­pi huol­taa. Ta­lon ka­tol­le teh­tiin tor­ni.

Jo heik­koon kun­toon pääs­syt au­ti­o­tu­pa on Met­sä­hal­li­tuk­sen mu­kaan ar­vo­kas kult­tuu­ri­pe­rin­tö­koh­de ja edus­taa yk­sin­ker­tais­ta ja käyt­tö­kel­pois­ta puu­ark­ki­teh­tuu­ria. Pi­ha­pii­ris­sä on myös huus­si ja tu­len­te­ko­paik­ka.

Ret­kei­li­jän au­ti­o­tu­vat -opas­ta kir­joit­ta­nut Joel Aho­la näki vuon­na 2011 tu­van sei­näs­sä vuo­si­lu­vut 1955-1977. Ne il­mais­se­vat tu­van pa­lo­var­ti­o­käy­tön ajan­jak­son.

Pik­ku Pa­lo­tun­tu­rin hui­pul­la noin 1,3 ki­lo­met­riä Pa­lo­tun­tu­rin tu­val­ta kaak­koon on iki­van­ha ki­vi­la­to­mus eli ih­mi­sen te­ke­mä sään­nöl­li­nen ki­vi­ke­ko. Sin­ne on ret­kei­ly­rei­til­tä vain ne­li­sen­sa­taa met­riä, mut­ta nou­su Pik­ku Pa­lo­tun­tu­ril­le on jyrk­kä ja po­lu­ton.

Pro­fes­so­ri Kyös­ti Jul­ku tut­ki mui­nai­sen La­pin ja lan­nan eli saa­me­lais­ten val­lit­se­man alu­een ja uu­di­sa­su­tuk­sen alu­een vä­li­sen kes­ki­ai­kai­seen ra­jan kul­kua. Hän päät­te­li, et­tä Pik­ku Pa­lo­tun­tu­rin la­to­mus on yk­si sen ra­jan mer­keis­tä. Jul­ku kävi pai­kal­la vuon­na 1968.

Osa­na tuu­li­puis­to­hank­keen vas­tus­ta­mis­ta Jan­ne Ha­ka­lah­ti esit­ti pari vuot­ta sit­ten, et­tä van­han ra­jan merk­ki ei oli­si­kaan Pik­ku Pa­lo­tun­tu­ril­la, vaan sii­tä vii­ti­sen ki­lo­met­riä län­teen päin Vi­tik­ko­tun­tu­rin poh­joi­sem­mal­la hui­pul­la, jos­sa on vas­taa­va la­to­mus.

Ha­ka­lah­ti viit­ta­si Mui­nais­tut­ki­ja-leh­den ar­tik­ke­liin, jon­ka mu­kaan mui­ta van­ho­ja ra­ja­merk­ke­jä on vai­kea erot­taa niin sa­no­tuis­ta koo­nil­li­sis­ta ki­vi­rau­ni­ois­ta, joi­ta teh­tiin 1900-lu­vun alus­sa kar­toi­tus­ta var­ten.

Kym­me­nen ki­lo­met­rin sä­teel­lä Pik­ku Pa­lo­tun­tu­ris­ta myös van­ha ki­vi­la­to­mus myös ai­na­kin Pok­sa­mon­suol­la, Hau­ki­lam­min­pa­los­sa, Lem­mon­tun­tu­ril­la ja Luo­vi­jo­en var­rel­la. Mitä kaik­kea ne­kin voi­si­vat ker­toa?

Rii­si­tun­tu­ria isom­pi

ja myös tär­ke­äm­pi alue?

Län­si-Po­si­on isos­ta Na­tu­ra 2000 -alu­ees­ta on mää­rä pe­rus­taa yk­si luon­non­suo­je­lu­a­lue, joka yl­tää Pa­lo­tun­tu­rin ete­lä­lis­tol­ta Ke­mi­jär­ven puo­lel­le Kar­hun­pe­sä­kuu­sik­koon. Alu­een pi­tuus ete­lä-poh­jois-suun­nas­sa on run­saat 20 ki­lo­met­riä ja laa­juus suu­rem­pi kuin Rii­si­tun­tu­rin kan­sal­lis­puis­to.

Na­tu­ra-alu­ee­seen kuu­lu­vat Pa­lo­tun­tu­rin ja sen poh­jois­puo­lel­la si­jait­se­van Kie­kin van­ho­jen met­sien suo­je­luoh­jel­ma-alu­eet, vuon­na 1991 pe­rus­tet­tu Mus­ta­rin­nan­tun­tu­rin luon­non­suo­je­lu­a­lue ja Mus­ta­rin­nan­tun­tu­rin seu­dun soi­den­suo­je­luoh­jel­ma-alue.

Ky­sees­sä on luon­nol­taan edus­ta­va ja laa­ja koil­lis­maa­lai­nen erä­mai­nen alue, to­de­taan Mus­ta­rin­nan­tun­tu­ri ja Kiek­ki­kai­ran hoi­to- ja käyt­tö­suun­ni­tel­mas­sa vuo­sil­le 2014-2029. Suun­ni­tel­ma hy­väk­syt­tiin kol­me vuot­ta sit­ten.

Alu­eel­le ovat tyy­pil­li­siä suu­ret kor­keu­se­rot sekä met­sien ja soi­den vaih­te­lut ja näi­den ai­heut­ta­mat eri­tyyp­pi­set reu­na­vyö­hyk­keet ja kas­vu­pai­kat. Mo­ni­puo­li­seen ve­si­luon­toon kuu­luu jär­viä, lam­pia, pie­niä jo­kia, pu­ro­ja ja no­ro­ja, läh­tei­tä ja tih­ku­pin­to­ja.

Suun­ni­tel­man mu­kaan ”alu­eel­le ei oh­ja­ta vir­kis­tys­käyt­töä, vaan alu­et­ta käyt­tä­vät sen erä­maa­luon­tee­seen so­pien lä­hin­nä erä­ret­kei­li­jät sekä met­säs­tä­jät ja ka­las­ta­jat”.

Po­si­on kun­ta vaa­ti suun­ni­tel­mas­ta an­ta­mas­saan lau­sun­nos­sa, et­tä alu­een käyt­tö­mah­dol­li­suuk­sia mat­kai­luun li­sät­täi­siin:

”Alu­eel­la on po­ten­ti­aa­lia nous­ta tu­le­vai­suu­des­sa jopa mer­kit­tä­väm­mäk­si vir­kis­tys­koh­teek­si kuin Rii­si­tun­tu­ri. Alue on si­ten Po­si­on mat­kai­lust­ra­te­gi­an eräs tu­le­vai­suu­den ve­to­voi­mai­sim­mis­ta erä­mat­kai­lu­koh­teis­ta.”

”Mus­ta­rin­nan­tun­tu­rin ja Kiek­ki­kai­ran alue on ete­läi­sen La­pin eh­kä ai­noa mer­kit­tä­vä, mo­ni­muo­toi­nen ja erä­mai­se­na säi­ly­nyt laa­ja ja kos­ke­ma­ton alue, jon­ka mer­ki­tys erä- ja luon­to­mat­kai­lu­koh­tee­na tu­lee eit­tä­mät­tä li­sään­ty­mään”, kun­ta luon­neh­ti.

Kun­ta ei saa­nut esi­tyk­sil­leen vas­ta­kai­kua. Kun ajaa nyt Ko­rou­o­maa kan­sal­lis­puis­tok­si.

Lue käyt­tö- ja hoi­to­suun­ni­tel­ma ver­kos­ta: bit.ly/mus­ta­kiek­kihks

KOMMENTTI

Jaa sivu:

LISÄÄ AIHEESTA

Lisää aiheesta muualla

Lue uusin Ruka News!

Tuoreimmat uutiset

Koillismaa5.12. 12:00

Vaimon mukana Liika­sen­vaa­ralle - Näin saatiin tie taas ajokuntoon

Kimmo Murtovaara (vas.), Jari Poussu, Marko Poussu ja Ville Kajava nousevat itsenäisyyspäivänä Otsolan lauteille, kun Ancient Dawn esiintyy pitkän tauon jälkeen kuusamolaisyleisölle,

Kimmo Murtovaara (vas.), Jari Poussu, Marko Poussu ja Ville Kajava nousevat itsenäisyyspäivänä Otsolan lauteille, kun Ancient Dawn esiintyy pitkän tauon jälkeen kuusamolaisyleisölle,

Mikko Kivilahti

Koillismaa5.12. 05:00

Ancient Dawn jyskyttää jälleen – kuusa­mo­lais­bändi palaa keikkalavoille

Liikenne3.12. 14:00

Lukijalta: Posiolla kunta ja seurakunta toimivat yhteistyössä – varhais­kas­vatus on uskon­nol­li­sesti sotoutumatonta

Vuoden yrittäjänä Taivalkoskella palkittu Esa Särkelä toimii kuorma-autoilijana, jäteyrittäjänä ja rakennustoiminnassa.

Vuoden yrittäjänä Taivalkoskella palkittu Esa Särkelä toimii kuorma-autoilijana, jäteyrittäjänä ja rakennustoiminnassa.

Risto Pikkupeura

Koillismaa30.11. 20:00

Kun Syötteellä rakennetaan, tietää se töitä Taivalkoskella – Taivalkosken Vuoden yrittäjänä palkittu Esa Särkelä Ky on monitoi­miy­ritys.

MIELIPIDE

KOLUMNIT

Jouni Alavuotungin kolumni: Alassalmen taistelu ei ole pelkkä alaviite sotahistorian sivuilla - Se pysäytti puna-armeijan marssin ja näytti suunnan muidenkin rintamien tapahtumille

4.12.2019

Elina Kemppaisen kolumni: Isotädin matkassa lotta­muis­toihin - Mitä voisimme oppia ja ammentaa tuolta ajalta, ihmisistä, toiminnasta ja arvoista?

3.12.2019

LUETUIMMAT

TUOREIMMAT

Mikko Wendelin on kuollut

29.11. 13:30

Kun Syötteellä rakennetaan, tietää se töitä Taivalkoskella – Taivalkosken Vuoden yrittäjänä palkittu Esa Särkelä Ky on monitoi­miy­ritys.

30.11. 20:00

Vaimon mukana Liika­sen­vaa­ralle - Näin saatiin tie taas ajokuntoon

5.12. 12:00

Lapset valtasivat Rukan stadionin – katso kuvat minimaa­il­man­cu­pista

30.11. 17:30

Ancient Dawn jyskyttää jälleen – kuusa­mo­lais­bändi palaa keikkalavoille

5.12. 05:00
18:00

Kovaa kuhinaa kumpareikossa – maailmancup käynnistyy Rukalta, Voutilaiset mukana menossa

10:00

Lukijalta: Kallis on ollut itsenäi­syy­temme hinta – mietteitä itsenäi­syys­päivän kynnyksellä

17:00

Taivalvaaralla kisahulinaa viikon­vaih­teessa

12:00

Vaimon mukana Liika­sen­vaa­ralle - Näin saatiin tie taas ajokuntoon

5:00

Ancient Dawn jyskyttää jälleen – kuusa­mo­lais­bändi palaa keikkalavoille

LUE PAIKALLISIA UUTISIA

Iijokiseutu

Koillissanomat

Oulu-lehti

Rantalakeus

Siikajokilaakso

© Koillissanomat - Rekisteriseloste

POWERED BY ANYGRAAF

etusivu

uutiset

Koillismaa

Kulttuuri

Liikenne

Perjantai

mielipide

Toimitukselta

Kolumnit

Meille soitettiin

Lukijan kuvat ja videot

Lukijalta-palsta

urheilu

Tapahtumat

Yhteystiedot

Yhteystiedot

Palaute

Lähetä kuva, video tai juttuvinkki

Ilmoitusasiat

Mediamyynti

Jätä rivi-ilmoitus

Tilausasiat

Tilaa Koillissanomat

Kestotilaajan edut

Osoitemuutokset

Omat tiedot

Näköislehti

Perjantai

Ikivanha taival johtaa Palotunturiin – nyt voi tulla autolta parin kilometrin mittaista merkittyä polkua pitkin

5.10.2019

Päivitetty

5.10.2019
FAKTA

KS Fak­ta

Pa­lo­tun­tu­rin reit­ti

Kes­to: 2-3 tun­tia.

Reit­ti­mer­kin­nät: maa­li­mer­kit puis­sa.

Kes­ki­vaa­ti­va reit­ti, joka kul­je­taan edes­ta­kai­sin. Kor­keu­se­roa on noin 100 met­riä.

Maa­pe­räl­tään reit­ti on help­po­kul­kui­nen, mut­ta pai­koit­tain mär­kä. Puut­to­mil­la suo­a­lu­eil­la pui­den maa­li­mer­kit saat­ta­vat het­kel­li­ses­ti ka­do­ta va­el­ta­jan nä­ky­vis­tä.

Läh­tö­pis­tee­seen on mat­kaa Po­si­ol­ta noin 35 km. Po­si­ol­ta aje­taan Ro­va­nie­mel­le päin (tie nro 81) noin 25 km ja kään­ny­tään oi­ke­al­le Lam­min­vaa­ran­tiel­le. Tätä tie­tä jat­ke­taan noin 8 ki­lo­met­riä. Reit­ti läh­tee Pa­lo­tun­tu­ri-Au­ti­o­tu­pa -viit­to­jen koh­dal­ta va­sem­mal­le. Läh­tö­pis­tees­sä on pie­ni le­ven­nys au­toil­le.

Rei­no Hä­meen­nie­mi

Pa­lo­tun­tu­rin hui­pul­la Po­si­on län­si­kai­ras­sa käy­nei­tä on pit­kä jono sa­to­jen vuo­sien ajal­ta. Lie­nee­kö siel­lä uh­rat­tu­kin muu­ta­kin kuin päh­ki­nöi­tä kuuk­ke­leil­le?

Hie­man ma­ta­lam­mal­la hui­pul­la on ki­vi­la­to­mus, jon­ka pro­fes­so­ri Kyös­ti Jul­ku ai­ka­naan tul­kit­si kes­ki­ai­kai­sen La­pin ja lan­nan vä­li­sen ra­jan pyy­kik­si.

En­sik­si nyt.

Tun­tu­rik­si ni­mi­te­tyn vaa­ran pääl­le tul­laan ny­kyi­sin sen ta­kia, et­tä sin­ne joh­taa pol­ku ja siel­lä saa suo­jaa. Met­sä­hal­li­tuk­sen on säi­lyt­tä­nyt au­ti­o­tu­pa­na pa­lo­var­ti­jan ma­jan vuo­del­ta 1950. Voi saa­pua yök­si tai päi­väk­si tai kun­toil­les­sa tai ka­lal­la tai met­säl­lä kul­kies­sa.

En­ti­nen pa­lo­var­ti­jan maja kut­suu myös esi­mer­kik­si Kuu­sa­mon Val­ta­vaa­ral­le ja Po­si­on Ka­ri­tun­tu­ril­le. Vie­lä 1970-lu­vul­la pa­lo­var­ti­jat tä­hys­ti­vät met­sä­pa­lo­jen sa­vu­ja vaa­ro­jen hui­puil­ta ja asui­vat ma­jois­sa.

Moni au­ti­o­tu­pa on ra­ken­net­tu alun­pe­rin muu­hun käyt­töön. Esi­mer­kik­si Kuu­sa­mos­sa Tai­val­kön­kään tupa teh­tiin sa­vo­tan sa­vo­tan muo­ni­tus­käm­päk­si 1900-lu­vun alus­sa ja Puik­ko­kämp­pä po­ro­mies­ten käm­päk­si yli sata vuot­ta sit­ten. Tai­val­kos­kel­la Vi­no­lan au­ti­o­tu­pa on en­ti­nen erä­kämp­pä ja Leh­to­vaa­ran au­ti­o­tu­pa on en­ti­nen sa­vot­ta­käm­pän sau­na­ra­ken­nus.

An­ne ja Rei­jo Kok­ko­las­ta ovat kir­joit­ta­neet Pa­lo­tun­tu­rin tu­vas­sa kier­re­sel­kä­vih­koon 17. syys­kuu­ta: ”Il­tai­sel­la rus­ka­ret­kel­lä pie­nen koi­ran­pen­nun kans­sa. Hy­vin jak­soi!”

Män­ty­har­ju­lais­ten Lai­la ja Ju­han ter­vei­set seu­raa­val­ta päi­väl­tä: ”Pa­tik­ka­ret­kel­lä poh­jan­pys­ty­kor­va Aa­tun 13 v kans­sa. Mu­ka­vaa oli.”

Mar­ja-Lii­sa Sii­ka­lat­val­ta ja Sei­ja ja Jari sekä Rus­ka ja Saa­na Ka­jaa­nis­ta ovat läh­te­neet Pu­das­jär­vel­tä mö­kil­tä ”kah­te­lem­maan rus­kaa” ja et­si­mään sa­mal­la ge­o­kät­köä. ”Mak­ka­ran pais­toa ja kuu­ma kaa­kao. Ahh...”

Ge­o­kät­kö­nä on pie­ni put­ki­lo, jos­sa ei ole kynä. Et­si­jää neu­vo­taan ole­maan työn­tä­mät­tä kät­köä lii­an sy­väl­le.

Seu­raa­vat kir­joit­ta­jat ovat pai­kal­li­sia vii­me sun­nun­tail­ta. En­sim­mäi­set ovat kui­tan­neet: ”Au­rin­koi­nen päi­vä tun­tu­ris­sa. Lun­ta vä­hän nak­ke­li.” Toi­set ly­hy­es­ti: ”Ret­kel­lä.”

Ni­mi­merk­ki Kor­ven­kul­ki­jat on py­säh­ty­nyt kir­joit­ta­maan hie­man enem­män: ”... Reit­ti kul­kee tän­ne luon­nol­li­ses­sa ti­las­sa ole­van met­sän hal­ki ja on niin ’ah’ iha­nan rai­kas hen­git­tää. On­nek­si Po­si­on kai­roil­ta löy­tyy näi­tä suo­je­lu­a­lu­ei­ta, jois­sa voi käy­dä la­taa­mas­sa vä­lil­lä ak­ku­ja...”

Ke­mi­jär­ve­läi­nen Au­kus­ti Juu­jär­vi ja ro­va­nie­me­läi­nen Erk­ki Suor­sa kier­si­vät Pa­lo­tun­tu­riin kar­hun syk­syl­lä 1916, mut­ta se kir­jat­tiin vaa­ti­mat­to­mas­ti vain esi­mer­kik­si Huf­vuds­tadsb­la­de­tiin ja Perä-Poh­ja­lai­seen.

Her­ras­kai­sen nä­köi­nen rus­ke­a­kan­ti­nen kir­ja vuo­del­ta 1890 ker­too, et­tä tääl­tä al­kaa Ai­lan­gan­sel­kä-ni­mi­nen ylän­kö. - Suo­men maan­tie­de kan­sa­lai­sil­le, sivu 211:

”Sii­tä Maan­se­län kul­mauk­ses­ta, joka, niin­kuin ylem­pä­nä sa­not­tiin, si­säl­len­sä sul­kee Kuu­sa­mon vuo­ri­seu­dun, käy­pi, sen ää­rim­mäi­ses­tä sui­pus­ta läh­tien, luo­tee­seen ja län­teen kak­si pit­kän­lais­ta haa­raa. Edel­li­nen, al­ka­en Pa­lo­tun­tu­ris­ta, ulot­tuu en­sik­si Ai­lan­gan­se­län ni­mel­lä Ke­mi­jär­vel­le...”

Erk­ki Rän­nä­li ja Rai­mo O. Kojo mark­ki­noi­vat 1960-lu­vul­la Pa­lo­tun­tu­rin kaut­ta kul­ke­vaa ret­kei­ly­reit­tiä. Kojo si­säl­lyt­ti Rän­nä­lin laa­ti­man reit­ti­se­los­tuk­sen vuon­na 1967 il­mes­ty­nee­seen Poh­jois-Suo­men ret­kei­ly­op­paa­seen­sa.

Va­el­lus neu­vot­tiin aloit­ta­maan Per­nun ky­läs­tä Pok­sa­mo­jär­ven itä­pään ja Lo­hi­lam­men kaut­ta Jul­mal­le­jär­vel­le, joka on Pa­lo­tun­tu­rin juu­rel­la län­nen puo­lel­la. Saa­pas­ta sai la­toa toi­sen eteen Ke­mi­jär­ven Juu­jär­vel­le tai Ju­mis­kon lo­ma­ky­lään as­ti.

Tämä ”Perä-Po­si­on reit­ti” oli maas­toon mer­kit­se­mä­tön, toi­sin kuin osa Ko­rou­o­man rei­tis­tä. Ko­jon mu­kaan Ai­lan­gan­sel­kää ei voi­tu ”sel­lai­se­naan pi­tää eri­tyi­sen hy­vä­nä va­el­lus­suun­ta­na” ja va­el­lus täl­lä alu­eel­la vaa­ti ”ereh­ty­mä­tön­tä suun­nis­tus­tai­toa ja ah­ke­raa kar­tan­lu­kua”.

Rän­nä­lin se­los­tuk­sen mu­kaan Pa­lo­tun­tu­rin laki oli puu­ton. Ny­kyi­sin siel­lä kyl­lä kas­vaa har­vak­sel­taan ha­vu­puu­ta. Myös tuu­hei­ta kuu­sia, jois­ta yh­den ok­sat hink­kaa­vat tu­van sei­nää.

Po­si­on mat­kai­lu­neu­von­ta il­moit­taa Pa­lo­tun­tu­rin so­pi­van oma­toi­mi­sel­le va­el­ta­jal­le, joka et­sii upei­ta, mut­ta hel­pos­ti saa­vu­tet­ta­via koh­tei­ta.

Pa­lo­tun­tu­ri on tä­män kai­ran ylä­vin huip­pu. Yleen­sä sen kor­keu­dek­si me­ren­pin­nas­ta il­moi­te­taan 391 met­riä, joka jää esi­mer­kik­si Ka­ri­tun­tu­ris­ta pa­ri­kym­men­tä met­riä ja Ru­kas­ta ja Val­ta­vaa­ras­ta sata met­riä. Kar­tal­la Pa­lo­tun­tu­rin pääl­lä nä­kyy kui­ten­kin 392,5 met­rin kor­keus­käy­rä­pui­ku­loi­ta, joi­den si­sä­puo­li on siis tuo­ta­kin lu­ke­maa kor­ke­am­paa maas­toa.

Mer­kit­ty, vain noin 2,2 ki­lo­met­rin mit­tai­nen pol­ku Pa­lo­tun­tu­ril­le al­kaa Per­nun poh­jois­puo­lel­ta Lam­min­vaa­ran-Vää­ti­mö­jär­ven met­sä­au­to­tiel­tä. Nou­sua rei­til­lä on sata met­riä. Al­ku­hien ver­ran pol­ku hal­koo kas­va­tus­met­sää, kun­nes se su­kel­taa van­haan met­sään, joka on rus­kan ai­kaan hy­vin vä­ri­käs.

Nous­ta voi myös Pa­lo­tun­tu­rin län­si­puo­lel­ta, jos­sa on Jul­ma­jär­ven loma-asu­tu­sa­lue ja sii­tä län­nem­pä­nä tuu­li­voi­ma­puis­tol­le kaa­voi­tet­tu alue. Maa­no­mis­ta­ja siel­lä on Po­si­on yh­teis­met­sä.

Tal­vi­so­dan sy­tyt­tyä 1939 Pa­lo­tun­tu­rin hui­pul­ta tä­hys­tet­tiin Neu­vos­to­lii­ton len­to­ko­nei­ta. Hä­ly­tys voi­tiin an­taa pu­he­li­mit­se, sil­lä pa­lo­var­ti­on vuok­si Per­nus­ta oli ra­ken­net­tu pu­he­lin­lin­ja pa­lo­var­ti­jan ma­jal­le. Van­ho­ja pu­he­lin­pyl­väi­den tyn­kiä nä­kyy yhä ret­kei­ly­rei­tin var­rel­la.

Il­ma­val­von­taa hoi­ti­vat pää­a­si­as­sa lo­tat. Ida So­ta­nie­mi (s. Oi­ka­rai­nen), ker­toi tä­män kir­joit­ta­jan haas­tat­te­lus­sa vuon­na 1993, et­tä Pa­lo­tun­tu­ril­la oli ker­ral­laan vii­kon vuo­rois­sa nel­jä lot­taa sekä suo­je­lus­kun­nas­ta so­ti­las­poi­ka ja var­ti­o­pääl­lik­kö.

Sil­loi­sen ma­jan koos­ta ei ole tie­toa. Ny­kyi­nen on vain kol­mi­sen met­riä kant­tiin­sa; pe­te­jä on kol­mel­le, mut­ta lat­ti­al­le mah­tuu li­sää.

- Var­ti­o­vuo­rot kes­ti­vät kak­si tun­tia. Yöl­lä jos­kus val­vot­tiin po­ru­kal­la, kun mei­tä pe­lot­ti pi­me­äs­sä is­tua. Por­tail­la piti is­tua yöl­lä. Päi­vil­lä ol­tiin ka­tol­la pa­lo­var­ti­o­tor­nis­sa. Joka päi­vä piti ot­taa yh­teyt­tä il­taa aa­mua Ro­va­nie­mel­le il­ma­var­ti­o­kes­kuk­seen, So­ta­nie­mi ker­toi.

So­ta­nie­mi ei Pa­lo­tun­tu­ris­sa pal­vel­les­saan näh­nyt vi­hol­lis­ko­nei­ta. En­nen jou­lua il­ma­var­tio siir­ret­tiin Pa­lo­tun­tu­ril­ta Per­nun ky­läl­le Lam­min­vaa­raan Hil­tu­sen ta­loon, jo­hon se oli hel­pom­pi huol­taa. Ta­lon ka­tol­le teh­tiin tor­ni.

Jo heik­koon kun­toon pääs­syt au­ti­o­tu­pa on Met­sä­hal­li­tuk­sen mu­kaan ar­vo­kas kult­tuu­ri­pe­rin­tö­koh­de ja edus­taa yk­sin­ker­tais­ta ja käyt­tö­kel­pois­ta puu­ark­ki­teh­tuu­ria. Pi­ha­pii­ris­sä on myös huus­si ja tu­len­te­ko­paik­ka.

Ret­kei­li­jän au­ti­o­tu­vat -opas­ta kir­joit­ta­nut Joel Aho­la näki vuon­na 2011 tu­van sei­näs­sä vuo­si­lu­vut 1955-1977. Ne il­mais­se­vat tu­van pa­lo­var­ti­o­käy­tön ajan­jak­son.

Pik­ku Pa­lo­tun­tu­rin hui­pul­la noin 1,3 ki­lo­met­riä Pa­lo­tun­tu­rin tu­val­ta kaak­koon on iki­van­ha ki­vi­la­to­mus eli ih­mi­sen te­ke­mä sään­nöl­li­nen ki­vi­ke­ko. Sin­ne on ret­kei­ly­rei­til­tä vain ne­li­sen­sa­taa met­riä, mut­ta nou­su Pik­ku Pa­lo­tun­tu­ril­le on jyrk­kä ja po­lu­ton.

Pro­fes­so­ri Kyös­ti Jul­ku tut­ki mui­nai­sen La­pin ja lan­nan eli saa­me­lais­ten val­lit­se­man alu­een ja uu­di­sa­su­tuk­sen alu­een vä­li­sen kes­ki­ai­kai­seen ra­jan kul­kua. Hän päät­te­li, et­tä Pik­ku Pa­lo­tun­tu­rin la­to­mus on yk­si sen ra­jan mer­keis­tä. Jul­ku kävi pai­kal­la vuon­na 1968.

Osa­na tuu­li­puis­to­hank­keen vas­tus­ta­mis­ta Jan­ne Ha­ka­lah­ti esit­ti pari vuot­ta sit­ten, et­tä van­han ra­jan merk­ki ei oli­si­kaan Pik­ku Pa­lo­tun­tu­ril­la, vaan sii­tä vii­ti­sen ki­lo­met­riä län­teen päin Vi­tik­ko­tun­tu­rin poh­joi­sem­mal­la hui­pul­la, jos­sa on vas­taa­va la­to­mus.

Ha­ka­lah­ti viit­ta­si Mui­nais­tut­ki­ja-leh­den ar­tik­ke­liin, jon­ka mu­kaan mui­ta van­ho­ja ra­ja­merk­ke­jä on vai­kea erot­taa niin sa­no­tuis­ta koo­nil­li­sis­ta ki­vi­rau­ni­ois­ta, joi­ta teh­tiin 1900-lu­vun alus­sa kar­toi­tus­ta var­ten.

Kym­me­nen ki­lo­met­rin sä­teel­lä Pik­ku Pa­lo­tun­tu­ris­ta myös van­ha ki­vi­la­to­mus myös ai­na­kin Pok­sa­mon­suol­la, Hau­ki­lam­min­pa­los­sa, Lem­mon­tun­tu­ril­la ja Luo­vi­jo­en var­rel­la. Mitä kaik­kea ne­kin voi­si­vat ker­toa?

Rii­si­tun­tu­ria isom­pi

ja myös tär­ke­äm­pi alue?

Län­si-Po­si­on isos­ta Na­tu­ra 2000 -alu­ees­ta on mää­rä pe­rus­taa yk­si luon­non­suo­je­lu­a­lue, joka yl­tää Pa­lo­tun­tu­rin ete­lä­lis­tol­ta Ke­mi­jär­ven puo­lel­le Kar­hun­pe­sä­kuu­sik­koon. Alu­een pi­tuus ete­lä-poh­jois-suun­nas­sa on run­saat 20 ki­lo­met­riä ja laa­juus suu­rem­pi kuin Rii­si­tun­tu­rin kan­sal­lis­puis­to.

Na­tu­ra-alu­ee­seen kuu­lu­vat Pa­lo­tun­tu­rin ja sen poh­jois­puo­lel­la si­jait­se­van Kie­kin van­ho­jen met­sien suo­je­luoh­jel­ma-alu­eet, vuon­na 1991 pe­rus­tet­tu Mus­ta­rin­nan­tun­tu­rin luon­non­suo­je­lu­a­lue ja Mus­ta­rin­nan­tun­tu­rin seu­dun soi­den­suo­je­luoh­jel­ma-alue.

Ky­sees­sä on luon­nol­taan edus­ta­va ja laa­ja koil­lis­maa­lai­nen erä­mai­nen alue, to­de­taan Mus­ta­rin­nan­tun­tu­ri ja Kiek­ki­kai­ran hoi­to- ja käyt­tö­suun­ni­tel­mas­sa vuo­sil­le 2014-2029. Suun­ni­tel­ma hy­väk­syt­tiin kol­me vuot­ta sit­ten.

Alu­eel­le ovat tyy­pil­li­siä suu­ret kor­keu­se­rot sekä met­sien ja soi­den vaih­te­lut ja näi­den ai­heut­ta­mat eri­tyyp­pi­set reu­na­vyö­hyk­keet ja kas­vu­pai­kat. Mo­ni­puo­li­seen ve­si­luon­toon kuu­luu jär­viä, lam­pia, pie­niä jo­kia, pu­ro­ja ja no­ro­ja, läh­tei­tä ja tih­ku­pin­to­ja.

Suun­ni­tel­man mu­kaan ”alu­eel­le ei oh­ja­ta vir­kis­tys­käyt­töä, vaan alu­et­ta käyt­tä­vät sen erä­maa­luon­tee­seen so­pien lä­hin­nä erä­ret­kei­li­jät sekä met­säs­tä­jät ja ka­las­ta­jat”.

Po­si­on kun­ta vaa­ti suun­ni­tel­mas­ta an­ta­mas­saan lau­sun­nos­sa, et­tä alu­een käyt­tö­mah­dol­li­suuk­sia mat­kai­luun li­sät­täi­siin:

”Alu­eel­la on po­ten­ti­aa­lia nous­ta tu­le­vai­suu­des­sa jopa mer­kit­tä­väm­mäk­si vir­kis­tys­koh­teek­si kuin Rii­si­tun­tu­ri. Alue on si­ten Po­si­on mat­kai­lust­ra­te­gi­an eräs tu­le­vai­suu­den ve­to­voi­mai­sim­mis­ta erä­mat­kai­lu­koh­teis­ta.”

”Mus­ta­rin­nan­tun­tu­rin ja Kiek­ki­kai­ran alue on ete­läi­sen La­pin eh­kä ai­noa mer­kit­tä­vä, mo­ni­muo­toi­nen ja erä­mai­se­na säi­ly­nyt laa­ja ja kos­ke­ma­ton alue, jon­ka mer­ki­tys erä- ja luon­to­mat­kai­lu­koh­tee­na tu­lee eit­tä­mät­tä li­sään­ty­mään”, kun­ta luon­neh­ti.

Kun­ta ei saa­nut esi­tyk­sil­leen vas­ta­kai­kua. Kun ajaa nyt Ko­rou­o­maa kan­sal­lis­puis­tok­si.

Lue käyt­tö- ja hoi­to­suun­ni­tel­ma ver­kos­ta: bit.ly/mus­ta­kiek­kihks

KOMMENTTI

Jaa sivu:

Lisää aiheesta muualla

Tuoreimmat uutiset

Koillismaa5.12. 12:00

Vaimon mukana Liika­sen­vaa­ralle - Näin saatiin tie taas ajokuntoon

Kimmo Murtovaara (vas.), Jari Poussu, Marko Poussu ja Ville Kajava nousevat itsenäisyyspäivänä Otsolan lauteille, kun Ancient Dawn esiintyy pitkän tauon jälkeen kuusamolaisyleisölle,

Kimmo Murtovaara (vas.), Jari Poussu, Marko Poussu ja Ville Kajava nousevat itsenäisyyspäivänä Otsolan lauteille, kun Ancient Dawn esiintyy pitkän tauon jälkeen kuusamolaisyleisölle,

Mikko Kivilahti

Koillismaa5.12. 05:00

Ancient Dawn jyskyttää jälleen – kuusa­mo­lais­bändi palaa keikkalavoille

Liikenne3.12. 14:00

Lukijalta: Posiolla kunta ja seurakunta toimivat yhteistyössä – varhais­kas­vatus on uskon­nol­li­sesti sotoutumatonta

Vuoden yrittäjänä Taivalkoskella palkittu Esa Särkelä toimii kuorma-autoilijana, jäteyrittäjänä ja rakennustoiminnassa.

Vuoden yrittäjänä Taivalkoskella palkittu Esa Särkelä toimii kuorma-autoilijana, jäteyrittäjänä ja rakennustoiminnassa.

Risto Pikkupeura

Koillismaa30.11. 20:00

Kun Syötteellä rakennetaan, tietää se töitä Taivalkoskella – Taivalkosken Vuoden yrittäjänä palkittu Esa Särkelä Ky on monitoi­miy­ritys.

LUETUIMMAT

TUOREIMMAT

Mikko Wendelin on kuollut

29.11. 13:30

Kun Syötteellä rakennetaan, tietää se töitä Taivalkoskella – Taivalkosken Vuoden yrittäjänä palkittu Esa Särkelä Ky on monitoi­miy­ritys.

30.11. 20:00

Vaimon mukana Liika­sen­vaa­ralle - Näin saatiin tie taas ajokuntoon

5.12. 12:00

Lapset valtasivat Rukan stadionin – katso kuvat minimaa­il­man­cu­pista

30.11. 17:30

Ancient Dawn jyskyttää jälleen – kuusa­mo­lais­bändi palaa keikkalavoille

5.12. 05:00
18:00

Kovaa kuhinaa kumpareikossa – maailmancup käynnistyy Rukalta, Voutilaiset mukana menossa

10:00

Lukijalta: Kallis on ollut itsenäi­syy­temme hinta – mietteitä itsenäi­syys­päivän kynnyksellä

17:00

Taivalvaaralla kisahulinaa viikon­vaih­teessa

12:00

Vaimon mukana Liika­sen­vaa­ralle - Näin saatiin tie taas ajokuntoon

5:00

Ancient Dawn jyskyttää jälleen – kuusa­mo­lais­bändi palaa keikkalavoille

Lue uusin Ruka News!

UUTISET

KULTTUURI

Rimpparemmi esiintyy Posiolla - luvassa tanssi­te­at­teria ja Brelin tuotannon helmiä

26.11.2019

Kulttuu­ri­oh­jelmien tarjonta lisääntynyt Posiolla - Lapsiperheet keskiössä tänä vuonna

25.11.2019

LIIKENNE

Lukijalta: Posiolla kunta ja seurakunta toimivat yhteistyössä – varhais­kas­vatus on uskon­nol­li­sesti sotoutumatonta

3.12.2019

Mukavan tunnelman VW T-Roc

19.11.2019

PERJANTAI

Tähän ei moni poika kykene – Valtakari työstää pikkutarkkoja tikkuaskin kokoisia puuhahmoja

17.11.2019

Koillismaa on rikasta lintualuetta – Lintukuvausta harrastava posiolainen Pirkko Mäkelä: "Kuvaamalla keskittyy eri asioihin, kuin jos ei kuvaisi"

2.11.2019

URHEILU

Riku Voutilaisen laskutekniikka on hiottu. Rukan jälkeen on tarkoitus keskittyä hyppyihin.  - Ne ovat minun heikko kohta, kertoo Taivalkosken mies.

Riku Voutilaisen laskutekniikka on hiottu. Rukan jälkeen on tarkoitus keskittyä hyppyihin. - Ne ovat minun heikko kohta, kertoo Taivalkosken mies.

Mikko Halvari

Kovaa kuhinaa kumpareikossa – maailmancup käynnistyy Rukalta, Voutilaiset mukana menossa

6.12.2019
Kiinalaiset mäkihyppääjät harjoittelivat Taivalkoskella marraskuussa. Kiinalaisia on mukana myös tulevan viikonlopun kisoissa.

Kiinalaiset mäkihyppääjät harjoittelivat Taivalkoskella marraskuussa. Kiinalaisia on mukana myös tulevan viikonlopun kisoissa.

Mikko Halvari

Taivalvaaralla kisahulinaa viikon­vaih­teessa

5.12.2019
SB KuHa pelaa lauantaina kauden ensimmäisen kotiturnauksen.

SB KuHa pelaa lauantaina kauden ensimmäisen kotiturnauksen.

Janne Kaikkonen

KuHa uusin ilmein kaukaloon - viikonloppuna joukkue pelaa kauden ensimmäisen kotiturnauksen

4.12.2019

MIELIPIDE

KOLUMNIT

Jouni Alavuotungin kolumni: Alassalmen taistelu ei ole pelkkä alaviite sotahistorian sivuilla - Se pysäytti puna-armeijan marssin ja näytti suunnan muidenkin rintamien tapahtumille

4.12.2019

Elina Kemppaisen kolumni: Isotädin matkassa lotta­muis­toihin - Mitä voisimme oppia ja ammentaa tuolta ajalta, ihmisistä, toiminnasta ja arvoista?

3.12.2019
Koillissanomat

LISÄÄ AIHEESTA

ETSITKÖ JOTAIN?

© Koillissanomat - Rekisteriseloste

POWERED BY ANYGRAAF

UUTISET

Koillismaa

Kulttuuri

Liikenne

Perjantai

MIELIPIDE

toimitukselta

Lukijakuvat ja -videot

Lukijalta-palsta

URHEILU

TEEMAT

ILMOITUSASIAT

Mediamyynti

Jätä rivi-ilmoitus

TILAUSASIAT

Uusi tilaus & hinnasto

Kestotilaajan edut

Osoitemuutokset

Omat tiedot

Tilausehdot

YHTEYSTIEDOT

Yhteystiedot

Lähetä palautetta

Lähetä kuva, video, kirjoitus tai juttuvinkki

TILAAJILLE

Kirjaudu sisään

Näköislehti

Arkisto

lauantai 7.12.2019
  • Tue paikallista journalismia - Tilaa Koillissanomat
    • Tilaa Koillissanomat
    • Kestotilaajan edut
    • Osoitemuutokset
    • Omat tiedot
  • Asiakaspalvelu
  • Ilmoitusasiat
    • Mediamyynti
    • Jätä rivi-ilmoitus
  • Yhteystiedot
    • Lähetä palautetta
    • Lähetä kuva, video, kirjoitus tai juttuvinkki
Näköislehti

Kirjaudu

Mediamyynti

Jätä rivi-ilmoitus

Uusi tilaus & hinnasto

Osoitemuutokset

Omat tiedot

Ilmoitukset

Toimitus

Jakelupäivystys

Tilaajapalvelu

Lähetä palautetta

Lähetä kuva, video tai juttuvinkki

Soita ja kiitä

etusivu

uutiset

mielipide

urheilu

Tapahtumat

Koillismaa

Kulttuuri

Liikenne

Perjantai

Koillismaa5.12. 12:00

Vaimon mukana Liika­sen­vaa­ralle - Näin saatiin tie taas ajokuntoon

Kulttuuri26.11. 11:00

Rimpparemmi esiintyy Posiolla - luvassa tanssi­te­at­teria ja Brelin tuotannon helmiä

Liikenne3.12. 14:00

Lukijalta: Posiolla kunta ja seurakunta toimivat yhteistyössä – varhais­kas­vatus on uskon­nol­li­sesti sotoutumatonta

Jussi Valtakarin työhuone sijaitsee kotinsa yhteydessä.

Jussi Valtakarin työhuone sijaitsee kotinsa yhteydessä.

Mikko Halvari

Perjantai17.11. 14:00

Tähän ei moni poika kykene – Valtakari työstää pikkutarkkoja tikkuaskin kokoisia puuhahmoja

Toimitukselta

Kolumnit

Meille soitettiin

Lukijan kuvat ja videot

Lukijalta-palsta

Toimittajalta5.12. 05:00

Pääkirjoitus: Itsenäisyyttä on juhlittu sodan uhrauksia muistamalla – nyt on aika uudistua, jotta muistot säilyvät

Mikko Halvari

Kolumnit4.12. 10:00

Jouni Alavuotungin kolumni: Alassalmen taistelu ei ole pelkkä alaviite sotahistorian sivuilla - Se pysäytti puna-armeijan marssin ja näytti suunnan muidenkin rintamien tapahtumille

Meille soitettiin5.12. 05:00

Meille soitettiin – noin hyvää palvelua en ole saanut mistään

Juuso Kallinkoski

Lukijan kuvat ja videot4.3. 17:00

Lukijan kuva: Revontulet Kuusamon yllä

Lukijalta6.12. 10:00

Lukijalta: Kallis on ollut itsenäi­syy­temme hinta – mietteitä itsenäi­syys­päivän kynnyksellä

Perjantai

Ikivanha taival johtaa Palotunturiin – nyt voi tulla autolta parin kilometrin mittaista merkittyä polkua pitkin

5.10.2019

Päivitetty

5.10.2019
FAKTA

KS Fak­ta

Pa­lo­tun­tu­rin reit­ti

Kes­to: 2-3 tun­tia.

Reit­ti­mer­kin­nät: maa­li­mer­kit puis­sa.

Kes­ki­vaa­ti­va reit­ti, joka kul­je­taan edes­ta­kai­sin. Kor­keu­se­roa on noin 100 met­riä.

Maa­pe­räl­tään reit­ti on help­po­kul­kui­nen, mut­ta pai­koit­tain mär­kä. Puut­to­mil­la suo­a­lu­eil­la pui­den maa­li­mer­kit saat­ta­vat het­kel­li­ses­ti ka­do­ta va­el­ta­jan nä­ky­vis­tä.

Läh­tö­pis­tee­seen on mat­kaa Po­si­ol­ta noin 35 km. Po­si­ol­ta aje­taan Ro­va­nie­mel­le päin (tie nro 81) noin 25 km ja kään­ny­tään oi­ke­al­le Lam­min­vaa­ran­tiel­le. Tätä tie­tä jat­ke­taan noin 8 ki­lo­met­riä. Reit­ti läh­tee Pa­lo­tun­tu­ri-Au­ti­o­tu­pa -viit­to­jen koh­dal­ta va­sem­mal­le. Läh­tö­pis­tees­sä on pie­ni le­ven­nys au­toil­le.

Rei­no Hä­meen­nie­mi

Pa­lo­tun­tu­rin hui­pul­la Po­si­on län­si­kai­ras­sa käy­nei­tä on pit­kä jono sa­to­jen vuo­sien ajal­ta. Lie­nee­kö siel­lä uh­rat­tu­kin muu­ta­kin kuin päh­ki­nöi­tä kuuk­ke­leil­le?

Hie­man ma­ta­lam­mal­la hui­pul­la on ki­vi­la­to­mus, jon­ka pro­fes­so­ri Kyös­ti Jul­ku ai­ka­naan tul­kit­si kes­ki­ai­kai­sen La­pin ja lan­nan vä­li­sen ra­jan pyy­kik­si.

En­sik­si nyt.

Tun­tu­rik­si ni­mi­te­tyn vaa­ran pääl­le tul­laan ny­kyi­sin sen ta­kia, et­tä sin­ne joh­taa pol­ku ja siel­lä saa suo­jaa. Met­sä­hal­li­tuk­sen on säi­lyt­tä­nyt au­ti­o­tu­pa­na pa­lo­var­ti­jan ma­jan vuo­del­ta 1950. Voi saa­pua yök­si tai päi­väk­si tai kun­toil­les­sa tai ka­lal­la tai met­säl­lä kul­kies­sa.

En­ti­nen pa­lo­var­ti­jan maja kut­suu myös esi­mer­kik­si Kuu­sa­mon Val­ta­vaa­ral­le ja Po­si­on Ka­ri­tun­tu­ril­le. Vie­lä 1970-lu­vul­la pa­lo­var­ti­jat tä­hys­ti­vät met­sä­pa­lo­jen sa­vu­ja vaa­ro­jen hui­puil­ta ja asui­vat ma­jois­sa.

Moni au­ti­o­tu­pa on ra­ken­net­tu alun­pe­rin muu­hun käyt­töön. Esi­mer­kik­si Kuu­sa­mos­sa Tai­val­kön­kään tupa teh­tiin sa­vo­tan sa­vo­tan muo­ni­tus­käm­päk­si 1900-lu­vun alus­sa ja Puik­ko­kämp­pä po­ro­mies­ten käm­päk­si yli sata vuot­ta sit­ten. Tai­val­kos­kel­la Vi­no­lan au­ti­o­tu­pa on en­ti­nen erä­kämp­pä ja Leh­to­vaa­ran au­ti­o­tu­pa on en­ti­nen sa­vot­ta­käm­pän sau­na­ra­ken­nus.

An­ne ja Rei­jo Kok­ko­las­ta ovat kir­joit­ta­neet Pa­lo­tun­tu­rin tu­vas­sa kier­re­sel­kä­vih­koon 17. syys­kuu­ta: ”Il­tai­sel­la rus­ka­ret­kel­lä pie­nen koi­ran­pen­nun kans­sa. Hy­vin jak­soi!”

Män­ty­har­ju­lais­ten Lai­la ja Ju­han ter­vei­set seu­raa­val­ta päi­väl­tä: ”Pa­tik­ka­ret­kel­lä poh­jan­pys­ty­kor­va Aa­tun 13 v kans­sa. Mu­ka­vaa oli.”

Mar­ja-Lii­sa Sii­ka­lat­val­ta ja Sei­ja ja Jari sekä Rus­ka ja Saa­na Ka­jaa­nis­ta ovat läh­te­neet Pu­das­jär­vel­tä mö­kil­tä ”kah­te­lem­maan rus­kaa” ja et­si­mään sa­mal­la ge­o­kät­köä. ”Mak­ka­ran pais­toa ja kuu­ma kaa­kao. Ahh...”

Ge­o­kät­kö­nä on pie­ni put­ki­lo, jos­sa ei ole kynä. Et­si­jää neu­vo­taan ole­maan työn­tä­mät­tä kät­köä lii­an sy­väl­le.

Seu­raa­vat kir­joit­ta­jat ovat pai­kal­li­sia vii­me sun­nun­tail­ta. En­sim­mäi­set ovat kui­tan­neet: ”Au­rin­koi­nen päi­vä tun­tu­ris­sa. Lun­ta vä­hän nak­ke­li.” Toi­set ly­hy­es­ti: ”Ret­kel­lä.”

Ni­mi­merk­ki Kor­ven­kul­ki­jat on py­säh­ty­nyt kir­joit­ta­maan hie­man enem­män: ”... Reit­ti kul­kee tän­ne luon­nol­li­ses­sa ti­las­sa ole­van met­sän hal­ki ja on niin ’ah’ iha­nan rai­kas hen­git­tää. On­nek­si Po­si­on kai­roil­ta löy­tyy näi­tä suo­je­lu­a­lu­ei­ta, jois­sa voi käy­dä la­taa­mas­sa vä­lil­lä ak­ku­ja...”

Ke­mi­jär­ve­läi­nen Au­kus­ti Juu­jär­vi ja ro­va­nie­me­läi­nen Erk­ki Suor­sa kier­si­vät Pa­lo­tun­tu­riin kar­hun syk­syl­lä 1916, mut­ta se kir­jat­tiin vaa­ti­mat­to­mas­ti vain esi­mer­kik­si Huf­vuds­tadsb­la­de­tiin ja Perä-Poh­ja­lai­seen.

Her­ras­kai­sen nä­köi­nen rus­ke­a­kan­ti­nen kir­ja vuo­del­ta 1890 ker­too, et­tä tääl­tä al­kaa Ai­lan­gan­sel­kä-ni­mi­nen ylän­kö. - Suo­men maan­tie­de kan­sa­lai­sil­le, sivu 211:

”Sii­tä Maan­se­län kul­mauk­ses­ta, joka, niin­kuin ylem­pä­nä sa­not­tiin, si­säl­len­sä sul­kee Kuu­sa­mon vuo­ri­seu­dun, käy­pi, sen ää­rim­mäi­ses­tä sui­pus­ta läh­tien, luo­tee­seen ja län­teen kak­si pit­kän­lais­ta haa­raa. Edel­li­nen, al­ka­en Pa­lo­tun­tu­ris­ta, ulot­tuu en­sik­si Ai­lan­gan­se­län ni­mel­lä Ke­mi­jär­vel­le...”

Erk­ki Rän­nä­li ja Rai­mo O. Kojo mark­ki­noi­vat 1960-lu­vul­la Pa­lo­tun­tu­rin kaut­ta kul­ke­vaa ret­kei­ly­reit­tiä. Kojo si­säl­lyt­ti Rän­nä­lin laa­ti­man reit­ti­se­los­tuk­sen vuon­na 1967 il­mes­ty­nee­seen Poh­jois-Suo­men ret­kei­ly­op­paa­seen­sa.

Va­el­lus neu­vot­tiin aloit­ta­maan Per­nun ky­läs­tä Pok­sa­mo­jär­ven itä­pään ja Lo­hi­lam­men kaut­ta Jul­mal­le­jär­vel­le, joka on Pa­lo­tun­tu­rin juu­rel­la län­nen puo­lel­la. Saa­pas­ta sai la­toa toi­sen eteen Ke­mi­jär­ven Juu­jär­vel­le tai Ju­mis­kon lo­ma­ky­lään as­ti.

Tämä ”Perä-Po­si­on reit­ti” oli maas­toon mer­kit­se­mä­tön, toi­sin kuin osa Ko­rou­o­man rei­tis­tä. Ko­jon mu­kaan Ai­lan­gan­sel­kää ei voi­tu ”sel­lai­se­naan pi­tää eri­tyi­sen hy­vä­nä va­el­lus­suun­ta­na” ja va­el­lus täl­lä alu­eel­la vaa­ti ”ereh­ty­mä­tön­tä suun­nis­tus­tai­toa ja ah­ke­raa kar­tan­lu­kua”.

Rän­nä­lin se­los­tuk­sen mu­kaan Pa­lo­tun­tu­rin laki oli puu­ton. Ny­kyi­sin siel­lä kyl­lä kas­vaa har­vak­sel­taan ha­vu­puu­ta. Myös tuu­hei­ta kuu­sia, jois­ta yh­den ok­sat hink­kaa­vat tu­van sei­nää.

Po­si­on mat­kai­lu­neu­von­ta il­moit­taa Pa­lo­tun­tu­rin so­pi­van oma­toi­mi­sel­le va­el­ta­jal­le, joka et­sii upei­ta, mut­ta hel­pos­ti saa­vu­tet­ta­via koh­tei­ta.

Pa­lo­tun­tu­ri on tä­män kai­ran ylä­vin huip­pu. Yleen­sä sen kor­keu­dek­si me­ren­pin­nas­ta il­moi­te­taan 391 met­riä, joka jää esi­mer­kik­si Ka­ri­tun­tu­ris­ta pa­ri­kym­men­tä met­riä ja Ru­kas­ta ja Val­ta­vaa­ras­ta sata met­riä. Kar­tal­la Pa­lo­tun­tu­rin pääl­lä nä­kyy kui­ten­kin 392,5 met­rin kor­keus­käy­rä­pui­ku­loi­ta, joi­den si­sä­puo­li on siis tuo­ta­kin lu­ke­maa kor­ke­am­paa maas­toa.

Mer­kit­ty, vain noin 2,2 ki­lo­met­rin mit­tai­nen pol­ku Pa­lo­tun­tu­ril­le al­kaa Per­nun poh­jois­puo­lel­ta Lam­min­vaa­ran-Vää­ti­mö­jär­ven met­sä­au­to­tiel­tä. Nou­sua rei­til­lä on sata met­riä. Al­ku­hien ver­ran pol­ku hal­koo kas­va­tus­met­sää, kun­nes se su­kel­taa van­haan met­sään, joka on rus­kan ai­kaan hy­vin vä­ri­käs.

Nous­ta voi myös Pa­lo­tun­tu­rin län­si­puo­lel­ta, jos­sa on Jul­ma­jär­ven loma-asu­tu­sa­lue ja sii­tä län­nem­pä­nä tuu­li­voi­ma­puis­tol­le kaa­voi­tet­tu alue. Maa­no­mis­ta­ja siel­lä on Po­si­on yh­teis­met­sä.

Tal­vi­so­dan sy­tyt­tyä 1939 Pa­lo­tun­tu­rin hui­pul­ta tä­hys­tet­tiin Neu­vos­to­lii­ton len­to­ko­nei­ta. Hä­ly­tys voi­tiin an­taa pu­he­li­mit­se, sil­lä pa­lo­var­ti­on vuok­si Per­nus­ta oli ra­ken­net­tu pu­he­lin­lin­ja pa­lo­var­ti­jan ma­jal­le. Van­ho­ja pu­he­lin­pyl­väi­den tyn­kiä nä­kyy yhä ret­kei­ly­rei­tin var­rel­la.

Il­ma­val­von­taa hoi­ti­vat pää­a­si­as­sa lo­tat. Ida So­ta­nie­mi (s. Oi­ka­rai­nen), ker­toi tä­män kir­joit­ta­jan haas­tat­te­lus­sa vuon­na 1993, et­tä Pa­lo­tun­tu­ril­la oli ker­ral­laan vii­kon vuo­rois­sa nel­jä lot­taa sekä suo­je­lus­kun­nas­ta so­ti­las­poi­ka ja var­ti­o­pääl­lik­kö.

Sil­loi­sen ma­jan koos­ta ei ole tie­toa. Ny­kyi­nen on vain kol­mi­sen met­riä kant­tiin­sa; pe­te­jä on kol­mel­le, mut­ta lat­ti­al­le mah­tuu li­sää.

- Var­ti­o­vuo­rot kes­ti­vät kak­si tun­tia. Yöl­lä jos­kus val­vot­tiin po­ru­kal­la, kun mei­tä pe­lot­ti pi­me­äs­sä is­tua. Por­tail­la piti is­tua yöl­lä. Päi­vil­lä ol­tiin ka­tol­la pa­lo­var­ti­o­tor­nis­sa. Joka päi­vä piti ot­taa yh­teyt­tä il­taa aa­mua Ro­va­nie­mel­le il­ma­var­ti­o­kes­kuk­seen, So­ta­nie­mi ker­toi.

So­ta­nie­mi ei Pa­lo­tun­tu­ris­sa pal­vel­les­saan näh­nyt vi­hol­lis­ko­nei­ta. En­nen jou­lua il­ma­var­tio siir­ret­tiin Pa­lo­tun­tu­ril­ta Per­nun ky­läl­le Lam­min­vaa­raan Hil­tu­sen ta­loon, jo­hon se oli hel­pom­pi huol­taa. Ta­lon ka­tol­le teh­tiin tor­ni.

Jo heik­koon kun­toon pääs­syt au­ti­o­tu­pa on Met­sä­hal­li­tuk­sen mu­kaan ar­vo­kas kult­tuu­ri­pe­rin­tö­koh­de ja edus­taa yk­sin­ker­tais­ta ja käyt­tö­kel­pois­ta puu­ark­ki­teh­tuu­ria. Pi­ha­pii­ris­sä on myös huus­si ja tu­len­te­ko­paik­ka.

Ret­kei­li­jän au­ti­o­tu­vat -opas­ta kir­joit­ta­nut Joel Aho­la näki vuon­na 2011 tu­van sei­näs­sä vuo­si­lu­vut 1955-1977. Ne il­mais­se­vat tu­van pa­lo­var­ti­o­käy­tön ajan­jak­son.

Pik­ku Pa­lo­tun­tu­rin hui­pul­la noin 1,3 ki­lo­met­riä Pa­lo­tun­tu­rin tu­val­ta kaak­koon on iki­van­ha ki­vi­la­to­mus eli ih­mi­sen te­ke­mä sään­nöl­li­nen ki­vi­ke­ko. Sin­ne on ret­kei­ly­rei­til­tä vain ne­li­sen­sa­taa met­riä, mut­ta nou­su Pik­ku Pa­lo­tun­tu­ril­le on jyrk­kä ja po­lu­ton.

Pro­fes­so­ri Kyös­ti Jul­ku tut­ki mui­nai­sen La­pin ja lan­nan eli saa­me­lais­ten val­lit­se­man alu­een ja uu­di­sa­su­tuk­sen alu­een vä­li­sen kes­ki­ai­kai­seen ra­jan kul­kua. Hän päät­te­li, et­tä Pik­ku Pa­lo­tun­tu­rin la­to­mus on yk­si sen ra­jan mer­keis­tä. Jul­ku kävi pai­kal­la vuon­na 1968.

Osa­na tuu­li­puis­to­hank­keen vas­tus­ta­mis­ta Jan­ne Ha­ka­lah­ti esit­ti pari vuot­ta sit­ten, et­tä van­han ra­jan merk­ki ei oli­si­kaan Pik­ku Pa­lo­tun­tu­ril­la, vaan sii­tä vii­ti­sen ki­lo­met­riä län­teen päin Vi­tik­ko­tun­tu­rin poh­joi­sem­mal­la hui­pul­la, jos­sa on vas­taa­va la­to­mus.

Ha­ka­lah­ti viit­ta­si Mui­nais­tut­ki­ja-leh­den ar­tik­ke­liin, jon­ka mu­kaan mui­ta van­ho­ja ra­ja­merk­ke­jä on vai­kea erot­taa niin sa­no­tuis­ta koo­nil­li­sis­ta ki­vi­rau­ni­ois­ta, joi­ta teh­tiin 1900-lu­vun alus­sa kar­toi­tus­ta var­ten.

Kym­me­nen ki­lo­met­rin sä­teel­lä Pik­ku Pa­lo­tun­tu­ris­ta myös van­ha ki­vi­la­to­mus myös ai­na­kin Pok­sa­mon­suol­la, Hau­ki­lam­min­pa­los­sa, Lem­mon­tun­tu­ril­la ja Luo­vi­jo­en var­rel­la. Mitä kaik­kea ne­kin voi­si­vat ker­toa?

Rii­si­tun­tu­ria isom­pi

ja myös tär­ke­äm­pi alue?

Län­si-Po­si­on isos­ta Na­tu­ra 2000 -alu­ees­ta on mää­rä pe­rus­taa yk­si luon­non­suo­je­lu­a­lue, joka yl­tää Pa­lo­tun­tu­rin ete­lä­lis­tol­ta Ke­mi­jär­ven puo­lel­le Kar­hun­pe­sä­kuu­sik­koon. Alu­een pi­tuus ete­lä-poh­jois-suun­nas­sa on run­saat 20 ki­lo­met­riä ja laa­juus suu­rem­pi kuin Rii­si­tun­tu­rin kan­sal­lis­puis­to.

Na­tu­ra-alu­ee­seen kuu­lu­vat Pa­lo­tun­tu­rin ja sen poh­jois­puo­lel­la si­jait­se­van Kie­kin van­ho­jen met­sien suo­je­luoh­jel­ma-alu­eet, vuon­na 1991 pe­rus­tet­tu Mus­ta­rin­nan­tun­tu­rin luon­non­suo­je­lu­a­lue ja Mus­ta­rin­nan­tun­tu­rin seu­dun soi­den­suo­je­luoh­jel­ma-alue.

Ky­sees­sä on luon­nol­taan edus­ta­va ja laa­ja koil­lis­maa­lai­nen erä­mai­nen alue, to­de­taan Mus­ta­rin­nan­tun­tu­ri ja Kiek­ki­kai­ran hoi­to- ja käyt­tö­suun­ni­tel­mas­sa vuo­sil­le 2014-2029. Suun­ni­tel­ma hy­väk­syt­tiin kol­me vuot­ta sit­ten.

Alu­eel­le ovat tyy­pil­li­siä suu­ret kor­keu­se­rot sekä met­sien ja soi­den vaih­te­lut ja näi­den ai­heut­ta­mat eri­tyyp­pi­set reu­na­vyö­hyk­keet ja kas­vu­pai­kat. Mo­ni­puo­li­seen ve­si­luon­toon kuu­luu jär­viä, lam­pia, pie­niä jo­kia, pu­ro­ja ja no­ro­ja, läh­tei­tä ja tih­ku­pin­to­ja.

Suun­ni­tel­man mu­kaan ”alu­eel­le ei oh­ja­ta vir­kis­tys­käyt­töä, vaan alu­et­ta käyt­tä­vät sen erä­maa­luon­tee­seen so­pien lä­hin­nä erä­ret­kei­li­jät sekä met­säs­tä­jät ja ka­las­ta­jat”.

Po­si­on kun­ta vaa­ti suun­ni­tel­mas­ta an­ta­mas­saan lau­sun­nos­sa, et­tä alu­een käyt­tö­mah­dol­li­suuk­sia mat­kai­luun li­sät­täi­siin:

”Alu­eel­la on po­ten­ti­aa­lia nous­ta tu­le­vai­suu­des­sa jopa mer­kit­tä­väm­mäk­si vir­kis­tys­koh­teek­si kuin Rii­si­tun­tu­ri. Alue on si­ten Po­si­on mat­kai­lust­ra­te­gi­an eräs tu­le­vai­suu­den ve­to­voi­mai­sim­mis­ta erä­mat­kai­lu­koh­teis­ta.”

”Mus­ta­rin­nan­tun­tu­rin ja Kiek­ki­kai­ran alue on ete­läi­sen La­pin eh­kä ai­noa mer­kit­tä­vä, mo­ni­muo­toi­nen ja erä­mai­se­na säi­ly­nyt laa­ja ja kos­ke­ma­ton alue, jon­ka mer­ki­tys erä- ja luon­to­mat­kai­lu­koh­tee­na tu­lee eit­tä­mät­tä li­sään­ty­mään”, kun­ta luon­neh­ti.

Kun­ta ei saa­nut esi­tyk­sil­leen vas­ta­kai­kua. Kun ajaa nyt Ko­rou­o­maa kan­sal­lis­puis­tok­si.

Lue käyt­tö- ja hoi­to­suun­ni­tel­ma ver­kos­ta: bit.ly/mus­ta­kiek­kihks

KOMMENTTI

Lisää aiheesta muualla

Tuoreimmat uutiset

Koillismaa5.12. 12:00

Vaimon mukana Liika­sen­vaa­ralle - Näin saatiin tie taas ajokuntoon

Kimmo Murtovaara (vas.), Jari Poussu, Marko Poussu ja Ville Kajava nousevat itsenäisyyspäivänä Otsolan lauteille, kun Ancient Dawn esiintyy pitkän tauon jälkeen kuusamolaisyleisölle,

Kimmo Murtovaara (vas.), Jari Poussu, Marko Poussu ja Ville Kajava nousevat itsenäisyyspäivänä Otsolan lauteille, kun Ancient Dawn esiintyy pitkän tauon jälkeen kuusamolaisyleisölle,

Mikko Kivilahti

Koillismaa5.12. 05:00

Ancient Dawn jyskyttää jälleen – kuusa­mo­lais­bändi palaa keikkalavoille

Liikenne3.12. 14:00

Lukijalta: Posiolla kunta ja seurakunta toimivat yhteistyössä – varhais­kas­vatus on uskon­nol­li­sesti sotoutumatonta

Vuoden yrittäjänä Taivalkoskella palkittu Esa Särkelä toimii kuorma-autoilijana, jäteyrittäjänä ja rakennustoiminnassa.

Vuoden yrittäjänä Taivalkoskella palkittu Esa Särkelä toimii kuorma-autoilijana, jäteyrittäjänä ja rakennustoiminnassa.

Risto Pikkupeura

Koillismaa30.11. 20:00

Kun Syötteellä rakennetaan, tietää se töitä Taivalkoskella – Taivalkosken Vuoden yrittäjänä palkittu Esa Särkelä Ky on monitoi­miy­ritys.

Veikko Viinikka huolehtii Oravantiellä olevan asuntoyhtiön pihasta ja asukkaiden viihtyvyydestä.

Veikko Viinikka huolehtii Oravantiellä olevan asuntoyhtiön pihasta ja asukkaiden viihtyvyydestä.

Risto Pikkupeura

Koillismaa29.11. 14:00

Veikko kolaa, korjaa ja huolehtii viihtyvyydestä – jokaisessa talossa pitäisi asua yksi Veikko

Kulttuuri26.11. 11:00

Rimpparemmi esiintyy Posiolla - luvassa tanssi­te­at­teria ja Brelin tuotannon helmiä

LUETUIMMAT

TUOREIMMAT

Mikko Wendelin on kuollut

29.11. 13:30

Kun Syötteellä rakennetaan, tietää se töitä Taivalkoskella – Taivalkosken Vuoden yrittäjänä palkittu Esa Särkelä Ky on monitoi­miy­ritys.

30.11. 20:00

Vaimon mukana Liika­sen­vaa­ralle - Näin saatiin tie taas ajokuntoon

5.12. 12:00

Lapset valtasivat Rukan stadionin – katso kuvat minimaa­il­man­cu­pista

30.11. 17:30

Ancient Dawn jyskyttää jälleen – kuusa­mo­lais­bändi palaa keikkalavoille

5.12. 05:00
18:00

Kovaa kuhinaa kumpareikossa – maailmancup käynnistyy Rukalta, Voutilaiset mukana menossa

10:00

Lukijalta: Kallis on ollut itsenäi­syy­temme hinta – mietteitä itsenäi­syys­päivän kynnyksellä

17:00

Taivalvaaralla kisahulinaa viikon­vaih­teessa

12:00

Vaimon mukana Liika­sen­vaa­ralle - Näin saatiin tie taas ajokuntoon

5:00

Ancient Dawn jyskyttää jälleen – kuusa­mo­lais­bändi palaa keikkalavoille

UUTISET

KULTTUURI

Rimpparemmi esiintyy Posiolla - luvassa tanssi­te­at­teria ja Brelin tuotannon helmiä

26.11.2019

Kulttuu­ri­oh­jelmien tarjonta lisääntynyt Posiolla - Lapsiperheet keskiössä tänä vuonna

25.11.2019

LIIKENNE

Lukijalta: Posiolla kunta ja seurakunta toimivat yhteistyössä – varhais­kas­vatus on uskon­nol­li­sesti sotoutumatonta

3.12.2019

Mukavan tunnelman VW T-Roc

19.11.2019

PERJANTAI

Tähän ei moni poika kykene – Valtakari työstää pikkutarkkoja tikkuaskin kokoisia puuhahmoja

17.11.2019

Koillismaa on rikasta lintualuetta – Lintukuvausta harrastava posiolainen Pirkko Mäkelä: "Kuvaamalla keskittyy eri asioihin, kuin jos ei kuvaisi"

2.11.2019

URHEILU

Riku Voutilaisen laskutekniikka on hiottu. Rukan jälkeen on tarkoitus keskittyä hyppyihin.  - Ne ovat minun heikko kohta, kertoo Taivalkosken mies.

Riku Voutilaisen laskutekniikka on hiottu. Rukan jälkeen on tarkoitus keskittyä hyppyihin. - Ne ovat minun heikko kohta, kertoo Taivalkosken mies.

Mikko Halvari

Kovaa kuhinaa kumpareikossa – maailmancup käynnistyy Rukalta, Voutilaiset mukana menossa

6.12.2019
Kiinalaiset mäkihyppääjät harjoittelivat Taivalkoskella marraskuussa. Kiinalaisia on mukana myös tulevan viikonlopun kisoissa.

Kiinalaiset mäkihyppääjät harjoittelivat Taivalkoskella marraskuussa. Kiinalaisia on mukana myös tulevan viikonlopun kisoissa.

Mikko Halvari

Taivalvaaralla kisahulinaa viikon­vaih­teessa

5.12.2019
SB KuHa pelaa lauantaina kauden ensimmäisen kotiturnauksen.

SB KuHa pelaa lauantaina kauden ensimmäisen kotiturnauksen.

Janne Kaikkonen

KuHa uusin ilmein kaukaloon - viikonloppuna joukkue pelaa kauden ensimmäisen kotiturnauksen

4.12.2019

MIELIPIDE

KOLUMNIT

Jouni Alavuotungin kolumni: Alassalmen taistelu ei ole pelkkä alaviite sotahistorian sivuilla - Se pysäytti puna-armeijan marssin ja näytti suunnan muidenkin rintamien tapahtumille

4.12.2019

Elina Kemppaisen kolumni: Isotädin matkassa lotta­muis­toihin - Mitä voisimme oppia ja ammentaa tuolta ajalta, ihmisistä, toiminnasta ja arvoista?

3.12.2019
Koillissanomat

LISÄÄ AIHEESTA

Lue uusin Ruka News!

ETSITKÖ JOTAIN?

UUTISET

Koillismaa

Kulttuuri

Liikenne

Perjantai

MIELIPIDE

toimitukselta

Lukijakuvat ja -videot

Lukijalta-palsta

URHEILU

ILMOITUSASIAT

Mediamyynti

Jätä rivi-ilmoitus

TILAUSASIAT

Uusi tilaus & hinnasto

Kestotilaajan edut

Osoitemuutokset

Omat tiedot

Tilausehdot

YHTEYSTIEDOT

Yhteystiedot

Lähetä palautetta

Lähetä kuva, video, kirjoitus tai juttuvinkki

TILAAJILLE

Näköislehti

Arkisto

LUE PAIKALLISIA UUTISIA

Iijokiseutu

Koillissanomat

Oulu-lehti

Rantalakeus

Siikajokilaakso

© Koillissanomat - Rekisteriseloste

POWERED BY ANYGRAAF

etusivu

uutiset

mielipide

urheilu

tapahtumat

Koillismaa

Kulttuuri

Liikenne

Perjantai

Koillismaa5.12. 12:00

Vaimon mukana Liika­sen­vaa­ralle - Näin saatiin tie taas ajokuntoon

Kulttuuri26.11. 11:00

Rimpparemmi esiintyy Posiolla - luvassa tanssi­te­at­teria ja Brelin tuotannon helmiä

Liikenne3.12. 14:00

Lukijalta: Posiolla kunta ja seurakunta toimivat yhteistyössä – varhais­kas­vatus on uskon­nol­li­sesti sotoutumatonta

Jussi Valtakarin työhuone sijaitsee kotinsa yhteydessä.

Jussi Valtakarin työhuone sijaitsee kotinsa yhteydessä.

Mikko Halvari

Perjantai17.11. 14:00

Tähän ei moni poika kykene – Valtakari työstää pikkutarkkoja tikkuaskin kokoisia puuhahmoja

Toimitukselta

Kolumnit

Meille soitettiin

Lukijan kuvat ja videot

Lukijalta-palsta

Toimittajalta5.12. 05:00

Pääkirjoitus: Itsenäisyyttä on juhlittu sodan uhrauksia muistamalla – nyt on aika uudistua, jotta muistot säilyvät

Mikko Halvari

Kolumnit4.12. 10:00

Jouni Alavuotungin kolumni: Alassalmen taistelu ei ole pelkkä alaviite sotahistorian sivuilla - Se pysäytti puna-armeijan marssin ja näytti suunnan muidenkin rintamien tapahtumille

Meille soitettiin5.12. 05:00

Meille soitettiin – noin hyvää palvelua en ole saanut mistään

Juuso Kallinkoski

Lukijan kuvat ja videot4.3. 17:00

Lukijan kuva: Revontulet Kuusamon yllä

Lukijalta6.12. 10:00

Lukijalta: Kallis on ollut itsenäi­syy­temme hinta – mietteitä itsenäi­syys­päivän kynnyksellä