Kuusamolainen Johan ”Jussi” Eemil Enojärvi joutui monen muun kuusamolaisnuorukaisen tavoin jatkosodassa rintamalle. Hän palveli jalkaväkirykmentti 53:n riveissä kesäkuusta 1941 kesäkuuhun 1944.
Kotiin Tavajärveltä lähtöisin ollut mies ei koskaan sodasta palannut. Hän kaatui Kuuterselän taistelussa Kanneljärvellä 14. kesäkuuta 1944. Ikää nuorukaisella oli 22 vuotta.
Enojärvi siunattiin kentälle jääneenä tai poissaolevana monen muun kuusamolaisen ohella Kuusamossa 6. elokuuta 1944.
Ruumis jäi kentälle, eikä sitä saatu kotipaikkakunnalle, kertoo Enojärven omainen.
73 vuotta myöhemmin sankarivainaja siunataan jä hänen jäämistönsä viimein haudataan sankarihautausmaahan kotikirkossaan Kuusamon Pyhän Ristin kirkossa. Enojärven tunnuslaatta ja jäänteitä on löydetty Kuuterselällä tehdyissä tutkimuksissa ja ne on toimitettu takaisin Kuusamoon.
– Aivan lähisukua Jussilla ei enää Kuusamossa ole. Lähimpiä sukulaisia täällä ovat äitini Martta ja enoni Esko, joiden eno Jussi oli, kertoo Kuusamossa asuva omainen.
Enojärvellä oli useita sisaruksia, joista kolme veljeä kuoli sodan seurauksena.
– Perhe lähti evakkoon Oulun seudulle ja sisarusparven tytöt jäivät evakon jälkeen sinne asumaan. Äitini oli kahden vanha, kun enot lähtivat sotaan.
– Sellainen tieto meillä Jussista on, että hän oli hyväntuulinen ja iloinen ihminen. Kertovat, että vaikka tieto Jussin kaatumisesta tuli ja hänet siunattiin poissaolevana, niin Jussin äiti elätteli pitkään vielä toivetta poikansa paluusta elävänä. Jos hän olisi vaikka jäänyt sotavangiksi.
Enojärven sotilaspassissa ammattina lukee sekatyömies. Palveluksessa hän oli kiväärimiehenä.
Rintamalle jääneitä sotavainajien jäänteitä etsitään aktiivisesti edelleen. Suomen ja Venäjän valtioiden välinen valtiosopimus mahdollisti niin sanotulle luovutetulle alueelle ulottuvan sotavainajien muiston vaalimistyön vuonna 1992.
Runsaan kahden vuosikymmenen aikana Suomeen on tuotu haudattaviksi lähes 1 200 suomalaisen sotilaan jäänteet.
Enojärven lähimmät omaiset saivat tiedon sankarivainajan jäännösten löytymisestä viime kesänä.
– Tunnuslaatta ja jäänteitä oli löytynyt. Äidille tuli pyyntö toimittaa dna-näyte ja sitä kautta henkilöllisyys varmistettiin.
Enojärven omaisille sankarivainajan kotiin saaminen on merkittävä asia.
– Meille se on tärkeä asia, että Jussi pääsee kotimaan ja kotipaikkakunan multiin viimeiseen lepoonsa. Asialle saadaan päätepiste.
Kuuterselän taistelu oli Kannaksen suurhyökkäyksen alkuvaiheessa 14.–15. kesäkuuta 1944 suomalaisten ja neuvostojoukkojen välillä käyty taistelu, joka päättyi suomalaisten vetäytymiseen ja Vammelsuu–Taipale-tukilinjan osittaiseen murtumiseen. Taistelussa menehtyi valtava määrä sotilaita, niin suomalaisia kuin neuvostoliittolaisiakin.
Johan Eemil Enojärvi siunataan Kaatuneitten muistopäivänä Kuusamon Pyhän Ristin kirkossa. Edellinen sankarihautaus Kuusamossa oli vuonna 1997. Tuolloin sankarihautaan siunattiin neljä kuusamolaista sankarivainajaa.
Myös Lappeenrannassa sankarihaudataan tulevana sunnuntaina 38 talvi- ja jatkosodassa kaatunutta, Karjalan kannakselta ja Laatokan Karjalasta vastikään löytynyttä sankarivainajaa.
Kentälle jääneiden sotilaiden jäänteiden etsinnästä ja siirtämisestä Suomeen vastaa Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys ry yhteistyössä puolustusministeriön kanssa. Kentälle jääneiden suomalaisten sotilaiden jäänteiden etsinnät on tehty vapaaehtoisvoimin.
