Pääkirjoitus
Suomen keskusta käynnisti valtakunnallisen keskustelun äänestysikärajasta Rovaniemellä pidetyssä puoluekokouksessa kesäkuun alkupuolella. Puolueen tekemän linjauksen mukaan se kannattaa äänioikeuden ikärajan laskemista nykyisestä 18 vuodesta 16 vuoteen.
Asiasta voidaan olla perustellusti kahta mieltä. Koillissanomien tekemässä artikkelissa viime viikolla tämä kävi selvästi ilmi. Valtaosa haastatelluista oli kuitenkin sitä mieltä, että ikäraja tulisi säilyttää ennallaan. Toisenlaisiakin näkemyksiä esitettiin.
Se on selvä, että jos asiaa kysytään 16 vuotta täyttäneiltä nuorilta, he ovat äänestysikärajan laskun kannalla. Mukavaa olisi tietenkin käydä äänestämässä, eikä siitä koituisi sen kummempia seurauksia.
Jos äänestysikärajaa laskettaisiin 16:een vuoteen, se ilmeisesti merkitsisi myös sitä, että myös ehdokkaina voisivat olla myös 16 vuotta täyttäneet. Vai säilytettäisiinkö vaalikelpoisuusikäraja edelleen 18:ssa, mutta äänestysikä 16:ssa? Voisiko sellainen olla mahdollista.
Muutamissa Koillissanomien vastauksissa perusteltiin nykyikärajaa sillä, että äänestäjän tulee olla kypsä ja elämää kokenut. Lisäksi oikeudet ja velvollisuudet tulee liittää toisiinsa ja 18 vuoden ikäraja on nykyisin eräs sellainen rajapyykki.
Jos äänestysikärajaa laskettaisiin 16:een, se voisi lisätä nuorten kiinnostusta politiikkaan. Nykynuorten todetaan olevan valveutuneita ja siten päteviä muodostamaan omat kantansa varhemmin kuin aiemmin.
Puolueissa voi olla halua äänestysiän laskuun sen vuoksi, että sieltä arvioidaan saatavan lisäkannatusta omalle puolueelle. Nuorten kannat taitavat kuitenkin olla yhtä jakautuneita kuin vanhempienkin, eikä se vaikuttaisi puolueiden välisiin kannatuksiin.
Edessä ovat syksyn kunnallisvaalit ja puolueet hakevat parhaillaan ehdokkaita. Nuoria halutaan mukaan mahdollisimman paljon ja he ovat tervetulleita kaikkien listoille. Toivotaan myös, että nuorimmat ikäluokat eli 18 vuotta täyttäneet käyvät ahkerasti vaaliuurnilla. Annetaan äänestysikärajan olla edelleen nykyisessä.