Ahvenanmaalle voi matkustaa lentäen, meritse ja maitse useampia reittejä pitkin. Tämän matkan teimme hyväksi kokemamme Naantali-Kapellskär-reitin kautta. Laiva poikkeaa Ahvenanmaan Långnäsissä, joka sijaitsee saariryhmän koillisosassa Lumparlandin saarella.
Ahvenanmaalle pääsee myös maitse, mutta matkareitti on hidas, koska välillä on useita lauttamatkoja. Jos on riittävästi aikaa, suosittelen maareittiä. Lauttamatkat ovat lisäksi ilmaisia, jos tarkoituksena on majoittua Ahvenanmaalla tai muualla saaristossa. Maareitti on kesäisin myös pyöräilijöiden suosiossa, sillä kesäaikaan karu saariston on kauneimmillaan.
Ahvenanmaa on suosittu pyöräilykohde Viron tapaan. Maasto on suhteellisen tasaista ja välimatkat lyhyitä. Kesäisin saaristossa näkee paljon yksin pyöräileviä ja ryhmäpyöräilijöitä. Majoitus järjestyy monilukuisissa ja erilaisissa majoituskohteissa. Tarjolla on mökkejä, B&B-majoituksia, gasthauseja, leirintäalueita jne.
Ahvenanmaa elää merenkulusta, maataloudesta ja matkailusta. Merenkulun ja kaupankäynnin vapautus synnytti nopeasti talonpoikaispurjehduksen Ahvenanmaalla ja Pohjanmeren rannikkokylissä. Ahvenanmaa elää merestä, ja sen huomaa. Hautausmaiden tärkeimmissä leposijoissa lepäävät merenkulkuun liittyvät henkilöt: sjökapten, skeppare, luotsi, laivanvarustaja jne. Merenkulku toi harjoittajilleen vaurautta, mikä näkyi myös kirkkomaalla.
Arvostetut henkilöt saivat lepopaikkansa hautausmaan tärkeimmissä osissa. Mitä tärkeämpi henkilö oli, sitä lähempänä leposija oli kirkkoa ja kirkon sisäänkäyntiä. Merenkulun yhteiskunnallinen ja sitä kautta kirkollinen arvostus näkyi hautausmailla. Tosin arvoitukseksi jäivät monien kirkkojen lähes kirkon ulkoseinän vieressä sijaitsevat yksitäisten ihmisten leposijat. Hautapaikan teksti ei paljastanut heidän rooliaan yhteiskunnassa tai kirkossa.
Yhteiskunnallinen merkittävyys näkyy myös Kuusamon vanhalla hautausmaalla. Merkittävät henkilöt lepäävät mahdollisimman lähellä kirkkoa. Näin myös Kuusamon hautausmaalla Severi Kustaa Pulkkanen, joka toimi mallitilan viljelijänä Tuovilan kylässä ja oli kunnan esimiehenä 1900-luvun alussa. Kaikki kunnia on kuitenkin katoavaista tässä maailmassa.
Ahvenanmaalla näkyy vielä tänäkin päivänä aktiivinen maatalouden harjoittaminen. Peltoviljelmät ovat pääsääntöisesti pienehköjä maaplänttejä. Kaikki ei-kallioikkoinen maa-alue on otettu käyttöön. Laajoihin peltoviljelmiin ei ole ollut luonnonolojen vuoksi mahdollisuutta. Saarella viljellään heinää, sillä alueella on vielä tänäkin päivänä merkittävää maidonjalostusta. Omenaviljelmät antavat oman leimansa maaseudulle. Omenan kasvatus on lisääntynyt voimakkaasti, ja omenaviljelmät muistuttavat ranskalaisten viiniviljelmiä. Korjuusyistä omenapuut pidetään matalina ja ketjutetaan viiniköynnösviljelmien tapaan. Myös viinirypäleiden viljely on aloitettu myös Ahvenanmaalla, sillä ilmasto ei ole mahdoton viiniköynnöksille. Muutamalla tilalla tuotetaan valko- ja punaviiniä. Maissiviljelmiin voi myös törmätä.
Lehmärodut ovat hieman erilaisia kuin manner-Suomessa. Lehmiä näkee enemmän kuin esimerkiksi Keski-Suomessa. Tilakoon täytyy olla aika pieni, mutta tämä ei ole kuitenkaan lopettanut karjataloutta.
Kituliaimmilla niittyviljelmillä näkee pienempiä ja suurempia lammaslaumoja tai erikoista lihanautakarjaa. Ahvenanmaan lammas on oma lajinsa ja nauttii EU:n erityistukea.
Tavalliselle kuluttajalle Ahvenanmaa on tunnettu perunalastuista, joiden valmistus aloitettiin saarella 1970-luvun alussa. Eri vaiheiden myötä yritys siirtyi norjalaiselle Orkla-konsernille. Taffelin tehtaan kohtalo on nyt vaakalaudalla, sillä konserni on päättänyt saneerata perunalastutehtaiden määräänsä. Tehtaan lopettaminen olisi Ahvenanmaan perunanviljelijöille katastrofi, sillä perunaviljely loppuisi tähän. Taffeli-tehtaan suora ja välillinen työllisyysvaikutus on erittäin suuri saarelle. Työt loppuisivat 60 perunanviljelijältä ja välillisesti vaikutus olisi lisäksi 250 työpaikkaa. Aikoinaan omistaviljelijät löivät rahoiksi myytyä yrityksen ulkomaiselle omistajalle. Sama vanha tarina, minkä niin moni kotimainen yritys on saanut kokea.
