Suomalaisten peruskoulun oppilaiden osaaminen on moneen kertaan todettu pisa-vertailussa maailman parhaaksi. Nyt tähän kauniiseen kuvaa on tullut ikävä särö. Peruskoulun päättöluokkalaisille tehty koe osoittaa, että suomen kieltä kirjoitetaan heikosti.
Kirjoittamisessa pärjättiin äidinkielen osa-alueista kaikkein heikoimmin .Tytöillä kirjoitustaitojen taso oli keskimäärin tyydyttävä, kun pojilla se oli välttävä.
Suomalaisen koulujärjestelmän kannalta on vähintäänkin noloa havaita, että peruskoulun päättävissä on oppilaita, jotka eivät pysty kirjoittamaan juuri mitään. Yhdeksän vuoden äidinkielen opetus on näiltä osin mennyt liki hukkaan.
Opetushallituksen arviointiraportissa ehdotetaan, että kirjoittamisesta annetaan oma erillinen arvosana, jotta kirjoitustaidon arvo korostuisi. Kirjoituksen harjoittelua ehdotetaan lisättävän. Molemmat ehdotukset ovat kannatettavia.
Suomen kieli on kaiken oppimisen perusta. Jos ei hallitse äidinkieltään, on hankala menestyä muissa reaaliaineissa. Ilman kirjoittamistaitoa ei pysty osoittamaan osaamistaan kokeessa. Suomen kielen hyvä hallinta on pohja oppia vieraita kieliä.
Arvioinnissa havaittiin myös, ettei oppilaiden kirjoittamisen taso vastaa todistusnumeroita. Valtaosalla välttävästi kirjoittaneista oli todistuksessa tyydyttävä, hyvä tai kiitettävä numero. Havainto asettaa arviointijärjestelmän outoon valoon. Miten on mahdollista, että ilman äidinkielen keskeisen osa-alueen hallitsemista voi saada jopa kiitettävän arvosanan?
Ei koulua, vaan elämää varten, on vanha, mutta paikkansa pitävä lause tässäkin tapauksessa. Kirjoittamisen taito ei ole tärkeää siksi, että saa hyvän numeron peruskoulun päättötodistukseen. Kirjoittaminen on tärkeää siksi, että selviää ja tulee oikein ymmärretyksi yhteiskunnassa. Täysivaltainen kansalainen osaa ilmaista itseään paitsi puhumalla, myös kirjoittamalla.
Kavereiden välissä kanssakäymisessä on aivan sama minkälaista suomea kirjoitetaan vaikkapa facebookissa, koska kieli on porukan yhteinen, ”oma juttu”. Kirjasuomen hallitseminen on tärkeää virallisemmissa yhteydenotoissa. Kirjoittamisen taito vain korostuu yhteiskunnan palvelujen siirtyessä verkkoon.
Kirjoitetun kielen ei tarvitse olla hienoa, eikä varsinkaan hienostelevaa, mutta ymmärrettävää sen tulee olla. Oman äidinkielen hallinta on kansalaisuuden kaikinpuolinen perusta.