Kymmenen vuotta sitten Kuusamon kaupunginvaltuusto päätti hankkia uuden kirjastoauton entisen tilalle. Sen jälkeen Raito on taivaltanut 45 000 kilometrin vuositahdilla sivistystä maaseudun kansalle. Raito on ilahduttanut tuhansia ja taas tuhansia kuusamolaisia.
Kuusamo päätti panostaa uuteen kirjastoautoon, vaikka monessa kunnassa loppuun ajetun tilalle ei enää hankittu uutta. Kuusamossa tarve on selkeä: kaupunki on pinta-alaltaan mitattuna yksi maan suurimmista ja välimatkat ovat pitkiä. Maaseudun ihmiset ovat ottaneet palvelun omakseen. Reilu viidennes Kuusamon kirjaston lainoista tehdään Raito-kirjastoautosta. Valtakunnallisessa vertailussa kirjastoauto on Kuusamossa ahkerassa käytössä.
Kirjastoauto ei kuulu lakisääteisiin palveluihin. Sen vuoksi Raiton jatko on kaupungin budjettivaltaa poliitikkojen tahdon varassa. Vaikka kaupungilla on säästöpaineensa, ei kirjastonauton lakkautus ole ollut puheena missään vaiheessa.
Raito on mennä jolkotellut kymmenen vuotta ja sillä on vielä edessään 5-6 vuotta. Kun Raiton on aika mennä eläkkeelle, ollaan taas käännekohdassa. Vieläkö kirjastoauton palveluille on kysyntää? Onko tarve samanlainen kuin nyt? Kirjastoauto on satojen tuhansien investointi, joten keskustelua varmasti käydään.
Asutus on kaikkialla Suomessa keskittymässä taajamiin. Kirjastoauton asiakkuudet ovat näillä tiedoin vähenemään päin. Sähköisen tiedonkulun lisääntyminen ja lukutottumusten muutos tuo oman haasteensa yhtälöön.
Mitä muita palveluja kirjastoauto voisi tuoda mukanaan kuin kirjoja ja äänitteitä? Erityisesti harvan asutuksen maaseudulla on tärkeä miettiä yhteiskunnan logistiikkaa kokonaisuutena. Kirjastoauton tulevaisuus on turvattu, jos sen palvelut pystytään sovittamaan aikaan sopivaksi.
Ensi vuosikymmenen alkuun on näkökulmasta riippuen pitkä tai lyhyt aika. Sitä ennen Raito ehtii tuottamaan lukuisan määrän iloisia lukuhetkiä asiakkailleen.