Oppisopimuskoulutukselle kaavailtiin suurta roolia 1990-luvulla. Opiskelijamäärät eivät nousseet niin korkeiksi kuin ennakoitiin, mutta oppisopimuskoulutus on silti saanut vankan aseman.
Oppisopimuksella kouluttautuminen sopii parhaiten aikuiselle, joka pystyy itsenäisesti kantamaan vastuunsa opinnoistaan. Opiskelijan pitää pystyä omatoimisesti jaksottamaan opintonsa, tekemään omat aikataulunsa ja pysyä niissä. Monelle nuorelle tämä on vaikeaa. Nuori tarvitsee lähiopetusta ja ryhmän tukea. Nuorelle oman ikäisten seura on tärkeää.
Näistä syistä oppisopimuksesta ei ole kehkeytynyt laajaa nuorikoulutuksen muotoa.
Sen sijaan monelle aikuisopiskelijalle oppisopimus on ihanteellinen opiskelumuoto. Se antaa mahdollisuuden yhdistää palkkatyön ja kouluttautumisen luontevalla tavalla. Koulutuksen käytännönläheisyys miellyttää monia.
Takana ovat ne ajat, jolloin peruskoulusta mentiin tehtaaseen töihin, ja tästä ammatista jäätiin eläkkeelle noin 40 vuoden työskentelyn jälkeen.
Kaikessa koulutuksessa korostetaan entistä enemmän elinikäistä oppimista. Työelämän ja uuden oppimisen tulisi nivoutua toisiinsa saumattomasti. Koulutuksen tarve on suuri kaikkialla työelämässä. Ammattitaidon vaatimukset kasvavat ja muuttuvat; uusia ammatteja syntyy, vanhoja kuolee pois.
Ihmiset haluavat vaihtaa ammattiaan myös henkilökohtaisista syistä. Nuorena tehty ammatinvalinta ei enää nelikymppisenä jaksa innostaa. Arvot ja asenteen muuttuvat iän myötä. Metallikoura voi halutakin hoitoalalle.
Koulutus on paras lääke työttömyysuhkaan. Ne, jotka jaksavat päivittää osaamistaan, ovat vahvoilla työmarkkinoilla.
Aikuisopiskelu on aina vaativa laji, koska aikuisella sitoumusten määrä on suuri. Nuorena voi ajatella kituuttelevansa opiskelijaboksissa tonnikala-makaronilla.
Aikuisopiskelussa taloudelliset haasteet voivat nousta opiskelun esteeksi. Etenkään perheellisenä ei ole helppo irrottautua työelämästä. Myös ajankäyttö tuo omat haasteensa, ja vaatii venymistä koko perheeltä.
Aikuiskoulutuksessa nämä seikat on pyritty huomioimaan. Opiskella voi työssä, työn ohessa tai omalla ajalla. Koulutusta järjestetään päivisin, iltaisin ja viikonloppuisin. Myös verkko-opetus ja muu nykytekniikka helpottaa kynnystä lähteä opiskelemaan.