Kakkostyypin diabetes on erittäin salakavala sairaus. Moni sairastaa kakkostyypin diabetesta tai sen esiastetta tietämättään.
Aikuistyypin diabeteksesta valtaosa olisi ehkäistävissä liikunnalla ja ruokavaliolla.
Posiolaisista (noin 3200 asukasta) noin 400 eli 12 prosenttia saa diabeteshoitoa. Vuoden 1984 alussa perustettuun Posion diabetesyhdistykseen kuuluu 82 jäsentä. He saavat vertaistukea toisiltaan kokoontumalla kerhoon kerran kuukaudessa.
– Ihan tarkkaa lopullista diabeetikkojen määrää ei voida tietää, koska se voi olla joillain piilevänä, diabeteshoitaja Maarit Kitkala sanoi. Hän vastaanotti yhdessä Coronarian Posion yksikön johtajan Janne Lehtimäen, palvelujohtaja Marju Paloniemen ja paikallisen yhdistyksen puheenjohtajan Irma Karvosen kanssa Posion Lions klubin lahjoittamat 11 sensoria ja lukulaitteen, joilla voidaan seurata sokeriarvoja, ja tunnistaa mahdollinen diabeteksen puhkeaminen.
Lions -liiton yksi tämän vuoden teemoista on juuri diabetes. Posion lionsit tarttuivat aiheeseen, ja istuivat alas Posion diabetesyhdistyksen väen kanssa. Lionsit päättivät saman tien lahjoittaa terveyskeskukselle glukoosimittaukseen tarkoitettavat sensorit ja lukulaitteen. Kahden viikon ajan iholla oleva vedenkestävä sensori mittaa ja tallentaa sokeriarvon automaattisesti. Lukulaite näyttää, missä sokeriarvot huitelevat.
– Iholle laitettava, kooltaan 35 millimetriä kertaa viisi millimetriä oleva sensori mittaa ja tallentaa arvon automaattisesti vuorokauden ympäri. Lukulaite näyttää nopeasti glukoosihistorian, Olavi Kari-Koskinen Posion lionseista kertoi.
– Toivomme, että laitteen avulla sitä käyttävät motivoituvat hoitamaan itseään.
Kaikkien, jotka vähänkin epäilevät, että on sairastunut kakkostyypin diabetekseen tai sen esiasteeseen, kannattaa käväistä hakemassa terveyskeskuksesta sensori, ja pohtia tulosta kahden viikon jälkeen, mitä lukulaitteeseen on tallentunut.
Diabetes on sokeriaineenvaihdunnan sairaus
Diabetes, vanha nimi sokeritauti, on sokeriaineenvaihdunnan sairaus. Diabetes johtuu insuliinin tuotannon vähenemisestä tai lakkaamisesta haimassa (nuoruustyypin diabetes, tyypin 1 diabetes) tai insuliinin käsittelyn heikkenemisestä elimistössä (aikuistyypin diabetes, tyypin 2 diabetes).
Kahden päätyypin lisäksi diabeteksesta on lukuisia välimuoto- ja erityistyyppejä, joista yleisin on raskaudenaikainen diabetes. Muun muassa alhainen verensokeri jatkuvasti ja ylipaino suurentavat riskiä sairastua diabetekseen.
Huonosti hoidettu diabetes saattaa aiheuttaa silmien verkkokalvosairautta, munuaismuutoksia, ääreishermoston vaurioita ja jalkaongelmia. Diabetes lisää myös sydänsairauksien ja jossakin määrin haimasyövän riskiä. Diabeteksen aiheuttama munuaisvaurio, jota kutsutaan diabeettiseksi nefropatiaksi, on Suomessa yleisin syy munuaisensiirtoon.
Suomessa on noin 350 000 diagnosoitua hoidossa olevaa diabeetikkoa: noin 50 000 tyypin 1 ja noin 300 000 tyypin 2 diabeetikkoa.
Lisäksi arviolta 150 000 suomalaista sairastaa tietämättään tyypin 2 diabetesta.
