”Ai­nut­laa­tui­nen ti­lai­suus se­los­taa olym­pia­san­ka­rin ko­ti­ky­läs­sä jär­jes­tet­tyä kil­pai­lua”

Kaarlon juoksun yhteydessä viime lauantai-iltana Maaninkavaaran entisellä koululla järjestetyssä entisten jokkereiden tapaamisessa Anssi Kukkonen muisteli selostajamatkojaan. Anssi Kukkosella on takanaan yksitoista talvi- ja kahdeksan kesäkisaa, joista ensimmäiset olivat Helsingin olympialaiset 1952.
Kaarlon juoksun yhteydessä viime lauantai-iltana Maaninkavaaran entisellä koululla järjestetyssä entisten jokkereiden tapaamisessa Anssi Kukkonen muisteli selostajamatkojaan.
Kaarlon juoksun yhteydessä viime lauantai-iltana Maaninkavaaran entisellä koululla järjestetyssä entisten jokkereiden tapaamisessa Anssi Kukkonen muisteli selostajamatkojaan.
Kuva: Picasa

Tämä oli minulle ainutlaatuinen tilaisuus selostaa olympiasankarin kotikylässä hänen kunniakseen järjestettyä Kaarlon juoksua, yhdeksättoista olympialaiset selostanut Anssi Kukkonen sanoo.

Selostajalegenda Anssi Kukkonen, 82, siis selosti viime lauantaina vuoden 1980 Moskovan olympialaisten kaksinkertaisen mitalistin, Maaninkavaarasta syntyisin olevan Kaarlo Maaningan nimikkojuoksun.

– Sen lisäksi, että minut kutsuttiin selostamaan tämä juoksu, minut majoitettiin asuinkäyttöön otetulle entiselle kyläkoululle. Vietin siis kaksi yötä olympiasankarin kotikylässä, Kukkonen kertoo.

– En muista pitkältä uraltani vastaavaa tapahtumaa selostajatehtävissäni. Olen yöpynyt viiden tähden hotelleista alkaen, mutta tämä oli jotain erilaista ja upeaa. Nautin todella joka hetkestä.

Kukkosen mukaan Kaarlon juoksun tapahtumapaikka ei voisi parempaan paikkaan kuulua kuin Maaninkavaaraan.

– Tällä tapahtumalla on edellytyksiä suuremmaksikin tapahtumaksi. Vaikka hölkkätapahtumien suosio on monessa paikassa vähentynyt, tässä Kaarlon juoksussa on elementtejä kehittyä oheisohjelmineen, jotka kiinnostavat ihmisiä.

– Tämä on liikuntamatkailua. Kaarlon itsensä esimerkki innostaa varmasti myös muita harrastamaan liikuntaa.

Juoksutapahtuma osoitti, että siihen osallistui paljon väkeä liikkumisen ilosta, osa myös käveli reitin läpi.

Kaarlon juoksun yhteydessä lauantai-iltana Maaninkavaaran entisellä koululla järjestetyssä entisten jokkereiden tapaamisessa Anssi Kukkonen muisteli selostajamatkojaan.

Kukkosella on takanaan peräti yksitoista talvi- ja kahdeksan kesäkisaa, joista ensimmäiset olivat Helsingin olympialaiset 1952.

Kukkonen on selostanut kaikkiaan 38 suomalaista olympiavoittoa. Se on lajissaan Suomen ennätys, jota tuskin kukaan toinen selostaja voi rikkoa.

– Minulla on käynyt valtava tuuri, Kukkonen toteaa.

Anssi Kukkonen selosti esimerkiksi vuoden 1972 Münchenin olympialaisissa Lasse Virénin ja Pekka Vasalan kultamitalijuoksut.

– Ensiksi Lasse Virén toi kultaa 5000 metriltä, ja alle puolituntia siitä Pekka Vasala voitti 1500 metriä.

–Kaksi kultamitalia Suomelle alle puolen tunnin sisään. Se oli jotain uskomatonta.

Kukkonen selosti myös seuraavat kesäolympialaiset Montrealissa 1976, jossa Lasse Virén uusi neljän vuoden takaisen temppunsa voittamalla 5000 ja 10000 metriä.

Selostanut 19. olympialaiset

Anssi Kukkosella on takanaan yksitoista talvi- ja kahdeksan kesäkisaa, joista ensimmäiset olivat Helsingin olympialaiset 1952.

Kukkonen on selostanut kaikkiaan 38 suomalaista olympiavoittoa. Se on lajissaan Suomen ennätys, jota tuskin kukaan toinen selostaja voi rikkoa.

Toimittaja, urheiluselostaja Anssi Kukkonen on syntynyt 30. huhtikuuta 1934.

Opiskeltuaan ylioppilasmerkonomiksi Kukkonen aloitti toimittajanuransa vuonna 1955 Helsingin Sanomissa, mistä siirtyi Ilta-Sanomien urheilutoimituksen esimieheksi 1957.

Suomen ensimmäinen vakituinen television urheilutoimittaja hänestä tuli, kun hän aloitti vuonna 1961 Yleisradiossa, jonka TV-urheilutoimituksen päällikkönä hän toimi vuodet 1967-1976.

On tehnyt selostuksia myös muille televisio- ja radioyhtiöille.

Asuu kesäisin Helsingissä ja talvisin Rukalla Kuusamossa.

Kukkosen isä on toimittaja Retu Kukkonen, joka näytteli kahvilanpitäjää elokuvassa On lautalla pienoinen kahvila. Hänen vävynsä on ilmavoimien komentaja Lauri Puranen.

Lähde: Wikipedia
Ilmoita asiavirheestä