Pääkirjoitus

Ak­tii­vi­set elä­ke­läi­set kun­niaan

Aktiiviset eläkeläiset. Moni saa kokea hyvävoimaisena elämänvaiheen, jossa on vapaa tulemaan ja menemään oman halunsa mukaan.
Aktiiviset eläkeläiset. Moni saa kokea hyvävoimaisena elämänvaiheen, jossa on vapaa tulemaan ja menemään oman halunsa mukaan.
Kuva: VESA TYNI

Suomalaisten halu jäädä varhain eläkkeelle on vähentynyt. Asia selviää Eläketurvakeskuksen teettämästä tutkimuksesta. Sen mukaan joka kolmas vastaaja halusi vuonna 2008 jäädä eläkkeelle 63-vuotiaana, kun viittä vuotta aiemmin halukkaita oli joka toinen.

Halu työssä jatkamiseen on julkisella sektorilla aiempaa suurempi, kun taas yksityisellä puolella aiempaa pienempi.

Eläkkeelle työntäviä tekijöitä ovat muun muassa työn henkinen raskaus ja työssä koetut epävarmuustekijät. Näitä ovat esimerkiksi työttömyyden, lomautuksen ja irtisanomisen uhka. Yksityisellä sektorin eläkesuunnitelmien aikaistuminen selittynee koetulla taloustaantumalla. Eläkeputken houkutus on ollut suuri.

Kuusamon kaupungilla kehitys on kulkenut valtakunnallisen trendin mukaisesti. Vielä 2000-luvun alkupuolella kaupungin työntekijät hakeutuivat eläkkeelle keskimäärin 57-58-vuotiaana. Nyt töissä viihdytään yli kuusikymppisiksi.

Ollenkaan yllätys ei ole se seikka, että työssä viihtyminen saa ihmisen jatkamaan työssä pidempään. Tämä kuulostaa lähes itsestään selvyydeltä: kun työntekijällä on mielekäs työ ja työpaikalla kannustetaan jatkamaan yli eläkeminimin, niin ihminen sen myös mielellään tekee.

Sen sijaan hieman arvoitus on, miksi entistä vanhempina eläköitymistä harkitsevat myös huonoksi terveytensä kokevat, ja määräaikaisessa ja osa-aikaisessa työssä olevat. Tutkija puhuu sinnittelyilmapiiristä. Syynä on ehkä myös tulevan eläkkeen määrä, raha, jota pidemmällä työuralla tienaa enemmän.

Kun takavuosikymmeninä työtä tehtiin vuorotta hautaan saakka, niin nyt ihmiset siirtyvät eläkepäivien viettoon keskimäärin terveempinä kuin koskaan. Moni saa kokea hyvävoimaisena elämänvaiheen, jossa on vapaa tulemaan ja menemään oman halunsa mukaan. Kun lapset ovat jo maailmalla, aikaa on rutosti käytettävänä.

Hyväkuntoiset eläkeläiset ovat yhteiskuntamme voimavara. Heillä on kokemusta ja näkemystä, ja moni sen mielellään käyttää nuorempien hyväksi. Suomessa kannattaa panostaa siihen, että eläkeläiset ovat mahdollisimman pitkään aktiivisia yhteiskunnan jäseniä.

Koillismaalla on esimerkiksi ajoittaista hoitajapulaa paikattu niillä eläkeläisillä, jotka vielä haluavat silloin tällöin harjoittaa ammattiaan. Moni yhdistys kaatuisi jäsen- ja vetäjäpulaan, jollei mukana olisi aktiivisia eläkeläisiä.