Nuottalautalla otetuissa viidessä siikanäytteessä jokaisessa sisällä haukimato
Posiolainen ammattikalastaja Seppo Ruokamo apulaistensa Tapio Soudunsaaren ja Outi Juntusen kanssa pitää taukoa nuottalautalla. Kolmikko on juuri vetaissut (viime perjantaina iltapäivällä) nuottaa Lehtiperässä Ala-Suolijärvellä Posiolla. Pyydyksessä on yli tuhat kiloa roskakalaa.
Käynnissä on heinäkuulla alkanut Ala-Suolijärvien hoitokalastus-projekti. Vesistön säännöstelijä PVO-Vesivoima on muuttanut velvoiteohjelmaansa ja lopettanut väliaikaisesti kalanistutuksen Ala-Suolijärvelle. Istutuksiin varaamansa 32 000 euroa PVO-Vesivoima käyttää vähempiarvoisen kalan poistamiseen.
– Nuotassa on noin 1 500 kiloa kalaa. Alaset on ummessa parisataa metriä, niin kiisketkin saatiin ylös. Roskakalaa lähes koko apaja, vain muutama kilo muikkua, kalastaja Seppo Ruokamo toteaa.
Hoitokalastuksen etenemistä nuottalautalle seuraamaan saapuneet toiminnanjohtaja Eero Liekonen Lapin kalatalouskeskuksesta, Suolijärvien kalastusalueen puheenjohtaja Pauli Ruokamo ja Jumiskon kalastuskunnan esimies Raimo Vehkaperä arvioivat hoitokalastus-projektista Ala-Suolijärvillä tulevan vuosia kestävän savotan.
Toiminnanjohtaja Eero Liekonen kyykistyy nuottalautalla, ottaa roskakala-apajasta viisi siikaa ja aukaisee ne puukolla.
– Kaikissa on haukimato. Tämä on todistettu ja tunnettu ongelma täällä Ala-Suolijärvellä, Liekonen toteaa.
Liekosen testi todisti saman kuin viime vuonna otetut siikanäytteet. Viime vuonna kerättyjen siikanäytteiden perusteella Ala-Suolijärvien alueella peräti 47 prosenttia tutkituista siioista sairasti haukimatoa kun vastaavasti Yli-Suolijärvien alueella haukimatoa esiintyi vain 2,5 prosentissa näyteaineistossa.
Hoitokalastuksella on tarkoitus tervehdyttää vesialue niin, että siika ja muikku pystyisivät järvessä elämään normaalisti.
– Tämä on laaja vesialue. Vaikea sanoa, miten kauan tätä hoitokalastusta on jatkettava, että järvi saadaan kuntoon. Se riippuu hankkeen edistymisestä ja kalastuskuntien sitoutumisesta järven tervehdyttämiseen, Seppo Ruokamo sanoo.
Hoitokalastuksella järvestä nostetaan muun muassa särkeä, haukia, kiiskeä, seipiä ja ahventa. Roskakala menee kemijärveläiselle kettutarhalle. Myös haukimadon vaivaamat siiat menevät ketuille. Osa kaloista myös kompostoidaan maahan.
– Tässä hommassa on leipä lujassa, vaikka hoitokalastamisesta korvataan yksi euro kilolta. Tästä kun otetaan verot ja kaikki kulut pois, niin muutakin pitää saada, muuten tulee lähtö järveltä, Ruokamo sanoo ja jatkaa, että hommaa on kenelläkään turha kadehtia.
Lapin elinkeino,-liikenne ja ympäristökeskus on tehnyt Ala-Suolijärviä koskevan hoitokalastuksen suunnitelman kahdeksi vuodeksi.
– Tälle hommalle pitää saada jatkuvuutta, jotta uskaltaa investoida kalustoon, Ruokamo sanoo.
Osakaskunnat antoivat hoitokalastuksen kahden ammattikalastajan tehtäväksi. Roskakalaa on vetänyt pyydyksillään Seppo Ruokamon lisäksi myös Urpo Karjalainen.
– Osakaskunnat tekevät ensi vuonna uuden päätöksen, miten hoitokalastusta jatketaa, Pauli Ruokamo sanoo.
Ala-Suolijärvien hoitoprojektilla luodaan tulevaisuutta alueen ammatti,- kotitarve- ja virkistyskalastukselle.
– Tulokset hoitokalastuksesta näkyvät vasta pitkällä viiveellä, Liekonen sanoo.
– Järven tervehdyttäminen on kaikkien yhteinen etu. Nyt on otettava pois kaikki kala, sillä tavalla päästään parhaaseen lopputulokseen, Raimo Vehkaperä sanoo.
Hoitokalastus-projekti vaatii työtä ja yhteisymmärrystä ja osakaskuntien sitoutumista. Vesivoiman velvoiteohjelmaa on mahdollisuus muuttaa pitemmäksikin aikaa väliaikaisesti niin, että istutukseen käytettävät varat muutetaan hoitorahaksi. Siitä on sitten mahdollisuus palata takaisin istutukseen.