Erillinen 16. pataljoona talvisodassa 1939-40 Alassalmella 6.12. 1939.
FT Matti Kyllönen on kustantanut ja kirjoittanut kirjan ”Kova kovaa vastaan. Erillinen pataljoona 16. talvisodassa 1939-40”.
Suosittelen kirjaa kaikille, joiden isät ja esi-isät pistivät ryssät kylmiksi Alassalmella 6.12. 1939 ja sen jälkeen 13.3. 1940 mennessä, Alassalmi-Juntusranta -taisteluissa.
Muutamia yksityiskohtia. Alassalmi 6.12. 1939 oli pataljoonan toisen komppanian (Erosen) urotyö, yksinään Posion pojilla. Ensimmäinen pataljoona (Avela) odotti ryssiä Sänkelä-Tuohela -alueella Kuusamossa. Komppanianpäällikkö Avelasta tuli sittemmin jatkosodan jälkeen kenraali ja rajavartiolaitoksen päällikkö.
Keräsen 3:s komppania nukkui 6.12. 1939, kun oli tiedustellut uupumukseensa saakka ryssiä turhaan Alassalmen eteläpuolella 4.-5. 12. 1939.
Isäni Antti Vilhelm Riekki (s.1911) taisteli I komppanian toisessa joukkueessa. Joukkueen johtaja oli vänrikki Rasi, sittemmin kansakouluntarkastaja Kuusamossa. I komppania (Avela) tuli Alassalmen taisteluihin Tuohelasta 11.12. 1939.
Isäni Antti kertoi pari vuotta ennen kuolemaansa (6.4. 2004), 93-vuotiaana, miten 6.12. 1939 kunnia kuuluu Erosen toiselle komppanialle ja pääosin Posion miehille itsenäisyyspäivänä 1939 Alassalmen taistelussa. Viimeiset sanat isältäni 6.4. 2004 ”onko nyt taas talvisota”.
Alassalmen muistokiven teksti on tietysti virheellinen edustaen kuitenkin kunniakkaasti Alassalmen voittoa. Virheen on aikaansaanut nyt jo edesmennyt ruotukaverini Leo Karttimo, joka ehti saada arvokasta dokumenttia aikaan Kainuun talvisodasta Raatteen museoon.
Alassalmen muistokiven teksti on oikaistava, ehdottomasti.
Erillisen pataljoonan 16. taisteluihin osallistui paitsi miehistön kautta myös siviiliorganisaatio. Kaikki miehistöjen kuljetukset, huolto- ja osaksi sairaanhoito ja kaatuneiden huolenpito toteutettiin pääosin Taivalkosken kunnan organisoimana ja avustuksella.
Seuraavaksi odottaisin Matti Kyllöseltä kirjaa, miten JR 53 kulki Kiestinki-Uhtua 1941-44 vaiheen jälkeen Kuuterselästä 10.6. 1944 rauhan rantaan Uksua-Vuosalmi -linjalle ja Lapin sodassa Kittilään saakka.
Jalkaväkirykmentti (JR 53) on osaltaan Koillismaan rykmentti, joka pääsi partioineen kuuluisalle Muurmannin radalle elokuussa 1941. Saavutuksen hinta oli Kiestingin motti, everstiluutnantti Turtolan itsemurhapartio ja kenraali Siilasvuon kunnia Taivalkosken Maijanlammella haaremeineen ja lammasfarmeineen.