Alkoholilain osalta keskustelu kiihtyy samaan aikaan kun sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöä odotellaan. Uudistusta ovat voimakkaasti lobanneet niin panimoteollisuus ja kauppa omien taloudellisten intressiensä perusteella, maalaillen alkoholin työllistävillä vaikutuksilla.
Kysymystä on mielenkiintoista tarkastella suomalaisen maatalouden ja maaseudun kannalta, joka on alkoholilain uudistuksen yhteydessä usein nostettu esiin. On perusteltu, että vahvemmat oluet auttaisivat pieniä kyläkauppoja. Onko vahva olut todellakin se päivittäistavara, joka pitää kyläkaupan pystyssä?
Toinen merkittävä näkökulma koskee viljelijöitä. Kansainväliset panimojätit eivät työllistä suomalaista ohranviljelijää tuodessaan bulkkioluensa kauppoihin. Näin on vaarana, että viljelijät maksavat raskaan hinnan alkoholipoliittisista päätöksistä, jos vahvemmat oluet tulevat kauppojen hyllylle.
Toinen kiinnostava näkökulma on pienpanimot ja niiden näkemykset alkoholilain uudistuksesta. Pienpanimoiden mielestä alkoholilain uudistuksesta hyötyvät eniten kaupan ala, suurteollisuus ja ulkomaiset yritykset. Näin kerrottiin Kantar TNS:n pienpanimoille tekemässä kyselyssä lokakuussa.
Yhdeksän kymmenestä pienpanimosta uskoo, että alkoholilain uudistus helpottaisi ulkomaisten alkoholialan yritysten pääsemistä markkinoille. Jotkut vastaajista kokivat, että juuri prosenttirajan nosto tuo esimerkiksi ulkomaisten panimoiden halvat oluet suomalaismarkettien hyllyille.
Suuret ulkomaiset panimojätit näyttävät siis kaikin puolin voittajilta, jos vahvemmat oluet tulevat kauppoihin, kioskeihin ja huoltoasemille.