Kuntalaisaloite on keino saada esille kuntalaisten toivomia uudistuksia. Esimerkiksi Taivalkoskella on toivottu koirapuistoa, karting-rataa, varastorakennusta Taivalvaaraan hiihtokilpailujen voitelutilaksi ja tuulimyllyn kunnostusta. Kaikkiaan aloitteita kunnan byrokratian käsiteltävänä on seitsemän kappaletta.
Osa Taivalkosken aloitteista on etenemässä. Koirapuisto ja karting-rata lähetetään jo toistamiseen teknisen lautakunnan käsittelyyn. Osa aloitteista saa tylymmän kohtalon.
Onko aloitejärjestelmä kuitenkin aito kuntalaisten vaikuttamiskanava vai onko se vain pelkkien toiveiden ja kehitysehdotusten välittämistä. Näin kysyy muun muassa Oulussa yhteiskuntakriitikko Henri Löthman Kalevassa.
Ongelma on se, että aloitteet jäävät usein kunnan viranhaltijoiden, lautakuntien ja kunnanhallituksen pöydälle. Tosin valtuuston on saatava tieto aloitteista ja niiden käsittelystä kerran vuodessa. Koirapuisto ja karting-ratakin ovat kiertäneet Taivalkosken kunnan päätöksentekorattaassa pitkään.
Kuntalaisaloitteen ei tarvitse merkitä investointia. Suomessa on mahdollisuus vaatia kansanäänestystä mikäli asian takana on viisi prosenttia väestöstä. Käytännössä tällöinkin valtuustolla on mahdollisuus päättää järjestetäänkö kansanäänestys vai ei.
Monissa maissa vaalien yhteydessä kysytään kansalaisilta mielipidettä erilaisiin asioihin. Suomessa vastaava tapa ei ole ollut käytössä. Kansanäänestystä on käytetty hyvin säästeliäästi, kunnallisesti tuskin juuri milloinkaan. Kansanäänestys kaivoksesta, kuntaliitoksesta tai kouluista aloitteiden pohjalta johtaisi ainakin kuntalaisista, ei hallinnosta, lähtöisin olevan keskustelun syntymiseen.
Aloite on kuntalaisille oivallinen tapa tuoda havaitsemiaan epäkohtia esille. Vaikka se usein koskettaakin pieniä asioita, juuri ne ovat arkielämän kannalta tärkeitä. Kunnan on kuunneltava näitä esityksiä ja tehtävä jo niiden esittäminen mahdollisimman helpoksi. Internetin sähköinen aloitemahdollisuus on tietysti nykyaikainen, mutta ei perinteisempiäkään viestinnän keinoja, paperia ja kynää, saa unohtaa.
Suurin osa kunnille tehdyistä aloitteista ei johda mihinkään toimenpiteisiin. Osa aloitteista kuuluu selkeästi jo jollekin toiselle toimijalle, osan taas kuntalaiset voisivat toteuttaa itsekin. Osa aloitteista on kuitenkin toteuttamis- tai jatkokehittämiskelpoisia. Parhaimmillaan aloitteet ovat kunnalle ideasampo, josta ammentaa eväitä jopa elinkeinojen kehittämiseen. Kuntalaisille avautuisi myös mahdollisuus vaikuttaa kunnallisvaalien välilläkin.
Aloitteentekijän on aina saatava perusteltu vastaus aloitteeseensa mahdollisimman pian. Tärkeintä on avoimeen ja aloitteita suosivaan kulttuuriin kannustaminen.