Koillismaan kunnista Kuusamo ja Taivalkoski ovat lyöneet lukkoon ensi vuoden talousarvionsa. Posion vuoro on tänään. Posiolla on odotettavissa räiskyvä kokous, sillä asialistalla on tunteita herättävä jäähallin rakentaminen.
Kuusamossa ja Taivalkoskella budjetti lyötiin lukkoon tasaisissa, voisi sanoa jopa odottavissa tunnelmissa. Mitä eduskuntavaalien jälkeinen hallitus tekee kuntasektorin suhteen? Mihin suuntaan maan ja kuntien talous kehittyy?
Kunnallista päätöksentekojärjestelmää on moitittu kankeudesta, kalleudesta ja tehottomuudesta. Osin aiheesta. On selvää, että päätöksenteon näköpiirin ei pitäisi pysähtyä oman kunnan rajalle. Tämä korostuu pääkaupunkiseudulla, jossa kuntarajat eivät perustu muuhun kuin kartoille piirrettyihin viivoihin. Yksi hyvä mittari on tarkastella Suomea talous- ja työssäkäyntialueiden muodostamina kokonaisuuksina.
Aluepolitiikan soisi nousevan ensi kevään eduskuntavaalien yhdeksi pääteemoista. Mikä on maaseudun Suomen ja kaupunkien Suomen välinen suhde? Maalla haasteena on väen väheneminen ja huoltosuhteen heikkeneminen. Aluepolitiikan kaupunkimuoto on metropolipolitiikka, jolla vastataan suurten kaupunkien ongelmiin: huono-osaisuuden kasaantumiseen alueellisesti sekä asumisen tolkuttomaan kalleuteen.
Tähän mennessä äänekkäimmin on keskusteltu maahanmuutosta. Aihe on tunteita herättävä. Maahanmuuttoa pitää tarkastella yhtenä osana hyvinvointivaltion kokonaisuutta: miten Suomi selviää tilanteessa, jossa työikäisen väestön määrä suhteessa huollettaviin vähenee ratkaisevasti nykyisestä.
Valtionvarainministeriö varoitti velkaantumisen riskeistä jälleen eilen. Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa, mutta pitkän aikavälin ongelmat väijyvät yhä: sekä julkinen että yksityinen velkaantuminen kasvavat. Suomen valtionvelka on kohtuullinen, mutta kasvaa vauhdilla.
Aluepolitiikan paras tae ovat vahvat kunnat. Silloin ihmisiä koskevat päätökset tehdään lähellä. Niin kuin nyt Posiolla: rakennetaanko paikkakunnalle jäähalli vai ei.
Aluepolitiikassa on jatkossakin kyse siitä, miten otetaan huomioon Suomen eri alueiden erilainen taloudellinen kantokyky järjestää palveluja. Tasaus tehdään pääasiassa valtion kunnille maksamilla valtionosuuksilla. Hyvä mittari ovat kuntien veroprosentit. Kireimmin ja hellimmin verottavien kuntien välinen erotus ei saa kasvaa tolkuttoman suureksi.