Kuusamo isännöi Brasilian maatalousbisneksen ja Greenpeacen kohtaamisen torstaina.
Amazonin tulipalot muuttivat elokuussa koko Brasilian poliittisen ilmaston, kertoo Rukalle saapunut Marcello Brito. Brito johtaa Brasilian maatalousbisnestä edustavaa järjestöä (Abag).
Maailman biotalousfoorumi järjestetään nyt Rukalla toistamiseen.
– Kun katsomme tulevaisuudessa taaksepäin, elokuu oli käännekohta. Vaikka metsää on palanut joka vuosi, niin elokuussa paloi 40 prosenttia enemmän.
Maailman huomio kääntyi.
Se sai Brazilian kansan pään kääntymään.
Myös maanraivauksen puolesta puhunut Brasilian presidentti Jair Bolsonaro joutui taipumaan. Brito kertoo 90 prosentin kansasta kääntyneen Amazonin pelastamisen kannalle.
– Tarvitsemme aivan uuden mallin Amazonille. Miksi joukkoja ei lähetetty sammuttamaan paloja aiemmin? Brito ihmettelee.
Briton vanha tuttu usein vastapuolella olevasta Greenpeace -järjestöstä nyökyttelee tämän vieressä. Grant Rosoman lensi Rukalle Uudesta Seelannista. Euroopassa järjestön edustajat eivät saa lentää.
Oikeastaan Rosoman on mies, joka on pannut Bolsonaroa polvilleen.
Greenpeacen Rosoman kertoo maalittavan nyt suuryrityksiä, jotka myyvät Amazonin alueella tuotettua lehmänlihaa.
– Tähtäämme nyt suuryrityksiä, jotka myyvät Amazonin naudan pihviä, kuten esimerkiksi McDonaldsia. Lisäksi luomme kuluttajien suuntaan painetta vähentää lihansyöntiä, kertoo Rosoman järjestönsä toimista ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi.
Nahka- ja vaateteollisuudesta on jo tullut ilmoituksia Amazonin alueen lehmäntaljojen boikotista, kuten esimerkiksi H&M:ltä ja Timberlandilta.
– Ruotsalainen H&M ei boikotoi koko Brasiliaa, vain ainoastaan Amazonilla tuotettuja nahkoja, täydentää Brito.
Brito ei pelkää valtiollisia pakotteita, niin paljon kuin pohjoisen pallonpuoliskon kansalaisten päätöstä olla ostamatta Brasilian naudanlihaa.
– Ihmisten ostopäätöksillä on paljon suurempi merkitys. On kuitenkin helppoa istua täällä Rukalla ja osoittaa sormella Indonesiaa ja Brasiliaa, että ette puutu ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä on oltava paljon toimia. Esimerkiksi Brasilia ei juuri polta hiiltä energiaksi. Mitä te teette itse Euroopassa? hän heittää palloa.
Ostoboikotit ovat jo pakottaneet toimiin.
– Lihan kysyntä kuitenkin merkitsee paljon. Ajat ovat muuttumassa. Myös Brasiliassa nuoret siirtyvät nyt sankoin joukoin kasvissyöntiin.
15 prosenttia brasilialaisista on jo miesten mukaan kasvissyöjiä, kun luku on Euroopassa 20.
– Naudanlihan tuotanto päästää ilmoille myös kasvihuonekaasu-metaania ja naudanliha onkin tuotantoeläimistä pahin kasvihuonekaasujen lähde. Kananlihaa voi tuottaa kuusi-seitsemän kiloa yhtä nautakiloa kohti, kertoo Rosoman.
Käytännössä brasilialaisten on toimittava taloudellisen paineen alla.
– Puun myynti tuottaa 400 dollaria hehtaarilta 25 vuoden välein. Soija tuo 100-200 vuodessa ja nautakarja 70-100 hehtaarilta, kertoo Brito.
Brito kertoo Brasilian lakiin kuuluvan merkittävän suojeluvelvoitteen.
Suojeltava on 20-80 prosenttia alueestaan, riippuen paikasta. Yksityismaista on suojeltu Briton mukaan 25 prosenttia.
– Minun, tai meidän yrityksemme, joutuu suojelemaan puolet, 65 000 hehtaaria, jotta myös teidän ilmastonne säilyy, Briton osoittaa sormellaan.
Lue lisää Koillissanomien näköislehdestä.
Perjantaina julkaisemme biotalousforumissa puhuvan europarlamentaarikko Nils Torvaldsin (rkp) haastattelun, jossa hän sanoo ilmastokinan mennevän aivan metsään, jos vain metsien hiilinieluihin takerrutaan.