Taivalkoskelainen Antti Soronen valmistui keskiviikkona kaivosmieheksi ja on tyytyväinen, kun 2,5 vuoden urakka on takana.
– Ammatin valinta kohdallani on ollut aivan selvä jo pienestä pitäen, Soronen kertoo.
Opiskelu on tapahtunut koko ajan Taivalkoskella mukaan lukien muutama työharjoittelujakso.
Opinnot ovat käsittäneet Oulun seudun ammattiopiston Taivalkosken yksikössä teoriana matematiikkaa, ruotsia ja englantia.
– Käytännössä on opeteltu muun muassa kaivinkoneen käsittelyä, murskaimen toimintaa ja pyörökoneella ajoa.
Kaivosmiehen pitää pystyä porata, panostaa, räjäyttää ja louhia kalliota. Opinnoissa on perehdytty työmenetelmiin, koneisiin sekä asiakaspalvelutaitoihin.
Soronen kertoo pitäneensä opiskeluajasta paljon yhdessä viiden muun opiskelijan kera.
Valmistumisen jälkeen hän uskoo löytävänsä töitä ennen kun armeijan harmaat kutsuvat ensi vuoden heinäkuussa.
– Tällä hetkellä harkitsen vakavasti Kiirunaan lähtemistä. Sukulaismies on siellä töissä ja tykkää kovasti. Hänen kertomansa mukaan siellä on kova pula osaavista käsistä.
Maarakennuskuljettajaksi taivalkoskelainen Risto Moilanen valmistui jo maaliskuussa, mutta keskiviikkona hän kävi noutamassa päästötodistuksen OSAO:n kevätjuhlassa.
Koulu kesti kaikkiaan 2,5 vuotta ja hän on tyytyväinen käytännönläheiseen opetukseen Taivalkoskella.
– Käytäntö on hyvien opettajien kanssa paras opettaja.
Risto sai töitä heti valmistumisen jälkeen ja on tosi tyytyväinen työhönsä. On se kiva, kun pystyy itsensä elättämään ja saa päättää omista asioistaan.
– Maarakennuskuljettajien työtilanne on hyvä ja tulevaisuudennäkymätkin ovat oikein mukavat.
Asevelvollisuus kutsuu Moilasta ensi vuoden tammikuussa, jolloin hän aloittaa Sodankylässä.
Toistaiseksi hän jatkaa kuitenkin työn ohella opintojaan Taivalkosken oppilaitoksessa tähtäimenään myös kuljetusalan ammattitutkinto. Sen suoritettuaan hän on metsäteollisuuden osaamisalueen ammattilainen ja puutavara-auton kuljettaja.
– Pitkä talvi on paras talvi, kommentoivat ammattinsa parhaita olosuhteita metsäkoneenkuljettajaksi valmistuneet Eemil Karjalainen, Joonas Arola ja Arttu Käsmä.
He saivat keskiviikkona päätökseen kolme vuotta kestäneet opintonsa ja tulevaisuus näyttää toiveikkaalta. Kaikki nuoret miehet ovat jo työelämässä ja heidän mielestään koulutuksessa onkin erityisen hyvää ollut käytännönläheisyys.
He myöntävät, että välillä metsäkoneenkuljettajan työ on aika yksinäistä, mutta oma hohtonsa siinä kuitenkin on.
Opinto-ohjaaja Liisa Turvanen oli tyytyväinen, kun kevätjuhla Jokijärventien liikuntasalissa onnistui ja valmistuneiden läheisiä oli saapunut juhlaan.
Nupulla olleet pihlajankukat ja hennot koivut koristelivat keväistä juhlatilaa ja mieliala oli korkealla. Juhlan sinetoi onneksi tuttuun tapaan laulettu Suvivirsi.
Turvanen kertoo, että Taivalkoskella tehdään lujasti töitä ja tulevaisuuteen katsotaan valoisasti.
– Hakijoita on ollut kivasti ja meillehän tullaan opiskelemaan ympäri Pohjois-Pohjanmaata.
OSAO Taivalkosken yksikkö, valmistuneet ja stipendin saajat
Kaivosalan perustutkinto, kaivosmies: Heikkilä Ville, Kumpumäki Ville, Soronen Antti, Turpeinen Harri, Vanhala Kari.
Metsäalan perustutkinto, metsäkoneenkuljettaja: Airisniemi Juuso, Arola Joonas, Halonen Severi, Hintsala Joakim, Huttu Harri, Juurikka Aleksi, Karjalainen Eemil, Kiminkinen Jani, Kylmäluoma Vesa, Käsmä Arttu, Luoto Ilari, Palosaari Juho, Pesonen Paavo, Pyhtinen Tommi, Soronen Konsta, Tauriainen Miika, Ylitalo Tuomas, Ylitalo Väinö.
Rakennusalan perustutkinto, maarakennuskoneenkuljettaja: Järvenpää Jari, Karasti Niko, Kauppi Roni, Moilanen Kalle, Moilanen Risto, Suoraniemi Arttu.
Stipendin saajat:
Einari Vidgren säätiö: Arola Joonas ja Käsmä Arttu.
Metsämiesten Säätiö ja Lions Club Taivalkoski: Ylitalo Tuomas.
Pohjois-Ruotsissa sijaitsevan Kiirunan kaupungin keskusta siirretään kolmen kilometrin päähän nykyiseltä paikaltaan, koska maanalaisen kaivoksen laajentamisen pelätään aiheuttava sortumavaaran kaupungissa.
23 000 asukkaan kaupungista runsas 6 000 ihmistä joutuu muuttamaan kaivoksen tieltä.
Kaupungin siirtämiselle vaihtoehtoa ei ole. Toinen vaihtoehto olisi kaivoksen sulkeminen. Se tietäisi 23 000 asukkaan kaupungin loppua. Kaivos työllistää 2 500 työntekijää.
Kiirunan kaupunki kasvoi kaivosvuorten välissä sijaitsevan Haukivaaran rinteille, josta on komeat näkymät vaaroja ympäröivälle tunturikoivikolle ja kauempana siintäville tuntureille.
LKAB:n Kiirunan kaivos on maailman suurin maanalainen rautamalmikaivos. Se tuottaa 80 prosenttia kaikesta rautamalmista Euroopan unionin alueella.
Kaivoksen omistama LKAB on Ruotsin valtion omistuksessa. LKAB maksaa kaikki kulut korkoineen, mikä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi alueella asuvat ihmiset saavat päättää, haluavatko uuden samankokoisen asunnon uudesta keskuksesta vaiko asunnon arvioidun hinnan puhtaana käteen.
Tämän lisäksi yhteistyössä kulttuuritoiminnan kanssa arvokkaat vanhat rakennukset pyritään siirtämään uudelle alueelle niitä tuhoamatta. Näistä lienee tärkein Kiirunan kaunis kirkko.