Pääkirjoitus
Maahanmuutto voi auttaa merkittävästi ikääntyvää Suomea, arvioi työeläkeyhtiö Ilmarisen talousjohtaja Jaakko Kiander Ylen haastattelussa. Jotta työikäisen väestön määrä ei Suomessa supistuisi, tarvitaan maahan 100 000 työikäistä lisää.
Sadan tuhannen työikäisen muutto Suomeen ratkaisisi niin sanotun kestävyysvajeen. Edellytyksenä on, että maahanmuuttajien työllisyysaste nousee 15 vuodessa kantaväestön tasolle. Kestävyysvajeella tarkoitetaan julkisten menojen ja tulojen epäsuhtaa pitkällä aikavälillä.
Koillismaa kulkee ikääntymisessä muuta Suomea edellä. Posiolla kestävyysvaje on tullut kouriintuntuvaksi. Työikäisten määrä on laskenut yhtä soittoa vähintään kymmenkunta vuotta ja samalla vanhusväestön määrä on kasvanut voimakkaasti.
Ikäihmiset ovat aiempia terveempiä. He elävät pidempää, mikä ei poista sitä tosiseikkaa, että ihmisen viimeiset elinvuodet ovat yhteiskunnalle ne kalleimmat. Mitä vähemmän on työikäisiä maksajia, sitä suurempi taakka on yhdellä työtätekevällä.
Vaikka nykypäivän vanhukset ovat virkeitä ja yhteiskunnallisesti aktiivisia, ani harva eläkeläinen suunnittelee uuden yrityksen perustamista. Nuorilla ihmisillä palo on eteenpäin.
Maahanmuuttajat tulevat tyypillisesti Suomen työmarkkinoille tiettyjen ”sisääntuloammattien” kautta. Heitä on siivoojina ja palveluammateissa. Siis samoissa töissä kuin mitä työmarkkinoille tulevat kantasuomalaiset nuoret tekevät ensityönään.
Jotta maahanmuuttajat saadaan mahdollisimman pian työelämään, on kotoutumiseen ja koulutukseen kiinnitettävä erityinen huomio. Myös lainsäädäntöä on tarkasteltava, ja esimerkiksi toisessa maassa suoritetun lääkärintutkinnon olisi kelvattava Suomessa nykyistä joustavammin.
Työmarkkinat eivät ole nollasummapeliä, kuten usein kuvitellaan. Saksan ja Ruotsin työllisyysaste on Suomea parempi, vaikka maat ottavat maahanmuuttajia paljon Suomea runsaammin. Kreikassa ja Italiassa tilanne on hankalampi.
Suomi voi valita joko hitaan näivettymisen tien. Tai sitten avata ovensa rohkeasti maailmalle.