– Syysloma on tosi tärkeä, ei koulua jaksaisi ilman lomaa jouluun asti, Hilla Lämsä sanoo.
Hän nauttii kyllä koulustakin, erityisesti liikunnasta ja matematiikasta, mutta yhtämittainen läksyjen lukeminen ottaa joskus koville. Onneksi syyslomalla kouluarjen voi hyvillä mielin unohtaa.
Oiva tilaisuus siihen tarjoutui eilen Porontiman Kartanolla, jossa vietettiin lasten eläintenhoitopäivää.
– Tulin tänne eniten hevosten takia. Ne ovat suosikkieläimiäni ja näistä suosikkini on Peppi, Lämsä osoittaa kartanon tallin käytävällä seisovaa mustaa ponia.
Hevosten lisäksi Porontiman eläintenhoitopäivänä tutustuttiin muun muassa kanoihin. Lasten ensimmäisenä tehtävänä oli edellisenä yönä putkahtaneiden munien kerääminen.
Taskulampun valossa tutkittiin, onko kuoren sisällä tipu.
– Täällä on, tummempi alue näkyy tuossa ihan selvästi, Emmi Virkkula osoittaa vaaleanruskean munan pohjaa.
Lampaiden ja vuohien kanssa tuttavuutta tehtiin heinien ja leipien avulla. Martti-vuohi innostuu ruoasta niin, että kerjää sitä sorkallaan ikään kuin koira.
– Sehän potkaisi minua, Eetu Virkkula ällistelee.
Porontiman syyslomaviikon ohjelmassa on yhteensä kaksi eläintenhoitopäivää. Toinen niistä järjestetään lauantaina.
Lue lisää syysloman vietosta perjantain Koillissanomista!
Perunannostoloman peruja
Perusopetuslaissa on säädetty, että peruskoulussa on kesäloma ja vähintään kymmenen päivän joululoma.
Syys- tai talvilomaa ei ole määritetty lainsäädännössä, vaan periaatteessa kunnat voivat päättää niistä itsenäisesti.
Käytännössä loma-ajoista päätetään usein seutukunnittain tai laajemmin alueellisesti.
Talviloma vakiintui kouluvuoteen 1930-luvulla, syysloma 1940-luvulla.
Maaseutukunnissa syyslukukauden lomaa kutsuttiin 1970-luvulle asti perunannostolomaksi.
Perunannostoloma kesti 2–10 päivää ja oli yleensä syyskuun lopussa tai lokakuussa.
