Musiikkiopiston repertoaariin on tullut cembalon lisäksi myös luuttu. Jenna Veteläisen luuttusoolona kuultiin 1500-luvun alun luuttutabulatuureihin kirjoitettu sovitus englantilaisesta Greensleeves -melodiasta. Jennan soitto oli todella kaunista ja eleganttia kuultavaa ja täytyy ihmetellä kuinka nopeasti hän on päässyt sinuiksi instrumentinsa kanssa. Hienoa musiikin koristelua saatiin puolestaan kuulla Anni Pulkkasen Petzoldin Menuetin cembalosoolossa. Molemmilta upeaa soittoa! Hovisäveltäjän rooli lankesi sitten Aino Hietalalle, jonka oma sävellys ”Yksisarvisen kesäloma” oli huikea saavutus 9 -vuotiaalta nuorelta oppilaalta. Uljaat intervallihypyt saattelivat kesäloman villiä meininkiä ja sävellys kulki eteenpäin kokonaisuudessaan riemastuttavissa ja hyvin sommitelluissa merkeissä - todella luovaa ja mielikuvituksellista sävellystyöskentelyä!
Pienten viulistien esitykset olivat myös huikeaa kuultavaa. Aino Luukkonen, Petriina ja Marina Määttä saivat viulut soimaan sisäistyneen kauniisti ja puhtaasti. Ea Kallungin tulkinta Laszlo Rossan ”Hämähäkki-sovituksesta” oli pieneltä viulistilta aivan maaginen. Teknisesti briljanttia soittoa pohjusti vielä hieno artikulointi ja muodonnan selkeys. Viulistien hienoa iltaa täydensivät Sonja Rimpiläinen ja Selina Sippolan esitykset. Opistoon on nousemassa erinomainen joukko nuoria viulisteja!
Pianistien nelikätiset tulivat tällä kertaa opettajan saattelemana. Ellen Turpeinen ja Joni Heikkala olivat opettajansa (Katri Holma) kanssa hyvässä vireessä. Sara Räisäsen Griegin Melodia soi paikoin kauniilla soinnilla ja Eleonoora Turpeisen tulkitsema Kasken Yö meren rannalla soi hyvällä pianistisella otteella.
Kamuset (Anna Jaakkonen, sello; Eevi Jaakkonen ja Vilma Luukkonen, viulu sekä Maija Meriläinen että Emilia Leivo, harmonikka) saivat ”Let it Go” - teokseen sykettä ja hyvää meininkiä. Joonas Leskelän Muron Käki kukkui hyvällä kitaristisella artikuloinnilla ja Fanni Polojärvi sai italialaisen Mauro Giulianin Händel -variaatioihin tyylin mukaista wieniläisklassista otetta. Fannin soitto on huikeassa vireessä ja Giulianin virtoosiset sävelkulut kulkivat kuin ajatus.
Loppu olikin sitten huilistien esiinmarssia. Henna Kylmäluoma ja Jenni Ronkainen vakuuttivat omilla sooloillaan ja Pirita Loukusa sai Ibertin ”Pienen valkoisen aasin” erinäiset karaktäärit upeasti esiin. Parhaimmillaan sointi oli jälleen hienoa kuultavaa! Quantzin triosonaatti soi Milla Rontin ja Susanna Törmäsen (alttohuilu) esityksenä huikeissa sfääreissä ja Millan soolona kuultu Händelin e-molli sonaatti valloitti kuulijan mielen fantastisella barokin tyylinmukaisella esityksellä. Millan tulkinta huokui rauhaa ja rakkautta itse musiikkiin ja fraseeraus toimi alusta loppuun. Trio Adagion (Wilma Heiskanen, Milla Rontti ja Susanna Törmänen, alttohuilu) tulkinta Bachin fuugasta (BWV 956) vei kuulijan keskelle polyfonian henkeäsalpaavaa avaruudellista sävelharmoniaa. Kaunista ja korvia hivelevää musisointia, jota kuunteli suurella pieteetillä!