– Askare on työ. Kotiaskare on kotityö, se työ, jota teette kotona, opettaa Margarita Peussa.
Kuusamotalossa meneillään on suomen kielen tunti maahanmuuttajille. Kaksitoista opiskelijaa eri puolilta maapalloa keskittyy tarkkaan. Heitä on saapunut Kuusamoon Kongosta, Somaliasta, Venäjältä, Filippiineiltä, Turkista, Nigeriasta ja yksi Skotlannistakin.
Peussa kiertää läppärin kanssa luokkaa ja näyttää millainen soitin on kannel. Ollaan syvästi suomalaisten asioiden äärellä.
– Suomen kieli on vaikeaa ja raskasta. Mutta nämä ovat ahkeria opiskelijoita. Kurssi alkoi toukokuussa ja loppuu ensi vuoden elokuussa. Silloin heillä on määrä osata B-tasolla suomea ja läpäistä kielitutkinto. Sen jälkeen edessä on ammattiin opiskelu ja toivon mukaan he löytävät töitä, Peussa sanoo.
Eturivissä istuu yksi monelle kuusamolaiselle vuoden aikana tutuksi tullut nuorimies, Manya Mashengo. Hän oli ensimmäisten Kuusamoon saapuneiden pakolaisten joukossa. He tulivat vuosikymmeniä kestäneen sisällissodan riepottelemasta Kongosta.
– Olen onnellinen. Täällä saan elää vapaasti ja rauhassa. Ei kukaan halua kuulla aseiden pauketta ja nähdä jatkuvasti ihmisten kuolevan. En ole seurannut kotimaani tilannetta tänne tultuani. Aion olla Suomessa lopun elämääni, Mashengo sanoo.
Hän puhuu englantia ja jonkin verran suomea. Kysymykset hän ymmärtää suomeksi.
– Sanoisin, että nyt ymmärrän puheesta 60 prosenttia ja osaan puhua 20-prosenttisesti, hän arvioi.
Mashengon päivät kuluvat kielikoulussa ja harrastusten parissa.
– Käyn salilla melkein joka päivä ja teen musiikkia, M-Double taiteilijanimellä räppäävä Mashengo sanoo.
Kuusamoon kotoutumisessa todellista shokkihoitoa tarjosi talvi, joka yllätti tietysti kongolaiset.
– Voi luoja... Onneksi nyt talveen osaa jo varautua. Laitan paljon vaatetta päälle, hän nauraa.
Kuusamossa pohdittiin kahden vuoden ajan 25:n kiintiöpakolaisen ottamista. Juuri kun päätös oli tehty ja ensimmäiset kongolaiset saapuneet Kuusamoon pakolaisleiriltä Malawista, tuli uutinen vastaanottokeskuksen perustamisesta rajan kiinteistöön. Vielä ennen vuodenvaihdetta kerrottiin kahden muunkin keskuksen tulosta.
Koko Eurooppaa ravistelleen pakolaiskriisin laineet löivät Koillismaalle asti. Yhtäkkiä ulkomaalaisia oli lähemmäs 400 ja se on näkynyt selvästi Kuusamon katukuvassa. Mitään suurempia ongelmia Kuusamossa ei ole asian suhteen tullut eteen.
Nyt kaksi vastaanottokeskusta on jo ehditty sulkea. Turvapaikanhakijoiden määrä on selvästi vähentynyt. Turvapaikan saaneista lähes kukaan ei ole jäänyt Kuusamoon. Jäljellä on SPR:n ylläpitämä rajan vastaanottokeskus ja kongolaiset, jotka tulivat kiintiöpakolaisina.