Pääkirjoitus
Posiolla ja Taivalkoskella on aseita lähes yhtä paljon kuin asukkaita. Jos aseet jaettaisiin tasan kaikkien kunnan asukkaiden kesken vauvasta vaariin, riittäisi niitä yhdeksälle kymmenestä. Kuusamossa aseita on hieman vähemmän, aseita riittäisi kuudelle kymmenestä asukkaasta.
Koillismaan kolmessa kunnassa on yhteensä 16 436 luvallista asetta, selviää Ylen kokoamasta tilastosta. Suurin osa aseista on haulikkoja (7 208) tai kiväärejä (6 185). Kolmanneksi suurin ryhmä on pienoiskiväärit (1 893). Nämä kolme suurinta ryhmää muodostavat 93 prosenttia Koillismaan asekannasta. Kun mukaan lasketaan yhdistelmäaseet, joista yleisin on rihlakko (luoti- ja haulipiippu), koossa on yli 96 prosenttia Koillismaan aseista.
Aseiden paljous kertoo metsästyskulttuurin voimallisuudesta Koillismaalla. Harrastajilla on useita aseita eri käyttötarkoitukseen. Pienriistaa metsästetään haulikolla. Hirvenmetsästystä varten tarvitaan järeäkaliiberinen kivääri.
Useissa koillismaalaisessa kylissä metsästysseura, erityisesti hirviporukka, on viimeinen elävä kyläseura ja sosiaalisen kanssakäymisen muoto. Metsästyksellä on maaseutu-Suomessa suuri merkitys kansanterveydelle. Harrastus pitää sisällään paitsi liikuntaa, myös sosiaalista kanssakäymistä. Metsästys yhdistää eri sosiaaliluokkia: erätulilla istuvat herrat ja duunarit tasavertaisina. Nuotion äärellä kohtaavat kyläläiset ja jo seudulta poismuuttaneet. Löytyykö vastaavaa, yhtä laajoja kansankerroksia kokoavaa harrastusta?
Jos hirvikantaa ei säädeltäisi metsästyksellä, olisivat seuraukset monessa suhteessa kielteiset.
Koska aseella voi tappaa, niitä myös käytetään väärin. Suomessa on ETA-alueen korkein ampuma-asekuolemien määrä. Ampuma-aseen laukaukseen kuoli 177 ihmistä vuonna 2013. Itsemurhia tapauksista oli 160. Koulusurmien jälkeen aselakeja aiheellisesti kiristettiin.
Suuren asemäärän riskit on tiedostettava, mutta metsästysaseita on saatava hankkia jatkossakin. Todennäköisesti aseiden määrä hiipuu pikku hiljaa kaupungistumisen edetessä.