”As­tuim­me korven kät­köis­tä kansan pariin” – Rajan sa­ta­vuo­ti­ses­ta tai­pa­lees­ta Kuu­sa­mos­sa näyt­te­ly Kuu­sa­mo­ta­los­sa

Näyttelyn urheilunurkkauksessa kerrotaan Kainuun rajavartioston menestyksekkäästä urheiluhistoriasta. Ennen kilpailut olivat tärkeä osa toimintaa.

Kuva: Mikko Halvari

Enää ei Kurvisen vartion päivystäjä hae päivittäistä maitoannosta Kujalan tilalta, eikä vartiomiesten tarvitse nukkua tuvassa, jossa nurkka on pakkasen puolella katonrajan hipoessa hellerajaa.

Nämä ajankuvat käyvät ilmi tänään aukeavasta Rajavartiolaitos 100 vuotta -näyttelystä Kuusamotalon Kaamosgalleriassa.

Näyttelyyn on koottu kymmeniä henkilöihin painottuvia valokuvia ja irtaimistoa puolustusvoimien arkistosta Kajaanista koskien nimenomaan rajavalvontaa Kuusamossa.

– Henkilökuviin on selitys. Tällä näyttelyllä haluamme kunnioittaa niitä ihmisiä, jotka ovat antaneet panoksensa rajavalvontaan Kuusamossa sadan vuoden ajan, Petteri Määttä Kuusamon rajavartioasemalta kertoo.

Vanhimmat valokuvat ovat 1920 -luvulta ja uusimmat digimuotoa tältä päivältä. Miltei jokaisessa on toimintaa. Loukutettua karhua kannetaan, päivän tapahtumia kirjataan kaasulampun valossa tuvassa, tervehditään tasavallan presidentti Urho Kekkosta tämän vierailulla Kortesalmen rajavartioasemalla.

Kuvista näkyy selvästi, miten työolosuhteet ovat sadassa vuodessa muuttuneet radikaalisti ja onneksi parempaan suuntaan. Enää työmatkoja ei hiihdetä, ne kuljetaan kelkalla.

Maastossa vietetään tunteja, kun ennen sinne lähdettiin päiviksi, jopa viikoksi.

– Ennen ei rajavalvontatornejakaan ollut kuten tänä päivänä. Kiipesin itsekin alkuvuosinani metallisia tappeja pitkin puun latvaan tähystämään, Kainuun rajavartioston killan Kuusamon osaston puheenjohtaja Timo Pirttijärvi muistelee.

– Nyt tehdään paljon viranomaisyhteistyötä ja näymme katukuvassa. Tämä muuttui viimeistään 90-luvulla, kun astuttiin korven kätköistä kansan pariin.

Mysteeriäkin näyttelystä löytyy. Sen kaksi suurinta mustavalkoista valokuvaa ovat poikkeuksia koko näyttelyssä, sillä niissä ei ole henkilö- tai kuvatietoja. Ensimmäisessä kuvassa kolme naista poseeraavat kuvaajalle sotilasteltan edessä mantteleihin pukeutuneena. Toinen kuva on ryhmäkuva. Kuvat on löydetty puolustusvoimien kuvakeskuksen ylläpitämästä SA-kuva-arkistosta.

– Tämä ensimmäinen on varmasti sota-ajalta, koska naisilla on nämä mantteli päällä. Tässä toisessa näkyy Oulun suojeluskunnan käsinauha, Petteri Määttä toteaa tutkiessaan kuvia.

Näyttelyn pystyttäjille ei ollut tarkoituksenaan tuoda kuvia erikseen tunnistettavaksi, mutta innostuvat mahdollisuudesta, jossa näyttelyssäkävijä bongaisi kuvista tuttuja.

– Olisihan se hienoa, jos joku tunnistaisi näistä tuttuja ihmisiä. Paikallisia ihmisiä näissä todennäköisesti on, Määttä kertoo.

Ennen näyttelyn virallista avautumista se esitellään Kuusamon jo palveluksesta eläköityneille Rajan henkilöille. Määttä ja Pirttijärvi uskovat tapaamisesta tulevan muistelu- ja tarinapainotteinen.

– Kutsu on lähtenyt jokaiselle elossa olevalle palveluksessa olleelle. Joillekin tämä tilaisuus voi olla ensimmäinen kerta kahteenkymmeneen vuoteen, kun he tapaavat työtovereitaan. Se on iso asia, sillä ennen vanhaan rajavartioasemat olivat melko suljettuja yhteisöjä. Se loi omanlaista toverihenkeä, Pirttijärvi kertoo.