Pistävä lantamainen tuoksu tunkeutuu nenään Isolla Helilammella. Helilammen alapuolella oleva pieni avo-oja on läpeensä vihreä ja levän peitossa. Vieressä meijerin ohijuoksutusputki juoksuttaa puhdistettua lauhdevettä. Nämä vedet yhtyvät ja päätyvät alemmas, jossa samea vesi sekoittuu Matkajokeen. Seudulla mökkeilevä Kullervo Myllymäki ja lähialueella asuva Paavo Määttä ovat olleet tilanteesta jo pitkään huolissaan.
– Isossa Helilammessa on vuosien ajalta meijerin herapitoiset jätevedet. Siellä on selvästi käynnissä jonkinlainen prosessi, jonka seurauksena lampi on alkanut käymään ja synnyttänyt runsaan sinileväkasvuston, Määttä uskoo.
Kun kulkee Helilammen laskeutusaltaan ja Matkajoen risteytyskohtaan, voi havaita että Oivangista tuleva Matkajoen vesi on kirkasta, kun taas Helilammelta päin tuleva vesi on ruskeaa ja sameista.
–Ei tässä ole enää paljon syvän joen näkyvyyttä, toteaa Määttä harmissaan.
Risteytyskohdan pohjalla on näkyvissä pitkää vihreää pohjakasvustoa.
Helilammen happitilannetta on yritetty parantaa ohijuoksutusojalla sekä ilmastointilaitteilla, jotka parantavat lammen happipitoisuutta. Tämä taas parantaa kalojen elinolosuhteita. Määtän mielestä ilmastointilaitteiden ja putken yhteisvaikutus ei ole riittävä.
Vilho Haataja Kuusamon kirkonkylän kalastuskunnasta oli itse ajamassa kymmenen vuotta sitten ilmastointilaitteita Isoon Helilampeen ja ohitusputkea meijerin lauhdevesille. Hänen mukaansa niiden vaikutus on ollut positiivinen.
– Toimenpiteillä on ollut hyvä vaikutus vesistöön ja tavoitteemme oli, että Helilammen tila ei ainakaan huonontuisi. Myös Haataja myöntää, että lammessa on käynnissä hapettuminen vanhojen meijerivesien vuoksi.
– Meidän kantamme on ollut, että kuka vedet sotkee, häneltä on löydyttävä myös resurssit tilanteen korjaamiseksi.
Haataja tuumii, että lammen palauttaminen alkuperäiseen kuntoon on lähes mahdotonta. Se vaatisi ruoppausta ja maksaisi miljoonia.
– Jos ely, kaupunki ja meijeri löytävät rahoituksen, niin tuemme sitä. Olisihan se hienoa, jos meillä olisi puhdas, kankaiden sisällä oleva vesialue.
Ylitarkastaja Jaana Rintala Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksesta kertoo, että Ison Helilammen runsaisiin sinileväkukintoihin voi löytyä useampikin syy.
– Vuosien mittaan muun muassa meijeriltä tulleet, lammen pohjaan kerääntyneet ravinteet ovat voineet vaikuttaa suureen sinilevämäärään, kun ravinteet ovat sopivissa olosuhteissa vapautuneet pohjasta. Kuitenkin myös luonnon omat prosessit, muu ihmisten toiminta sekä lämmin sää vaikuttavat leväkukintoihin.
Rintala kertoo, että Matkajoen tila on näytteiden mukaan hyvä ja Helilammelta tulevan veden vaikutukset laimenevat virtaavassa Matkajoessa.
– Meijerin putken alapuolella olevasta purkuojasta kohti Matkajokea laskevien vesien kokonaistyppi- ja fosforipitoisuudet eivät ole suuria eivätkä heikennä Matkajoen veden laatua.
– Iso Helilampi ei tietenkään ole esteettisesti kovin kaunis, ja siitä tulee hajuhaittoja. Itsekseen se ei parane. Lampi kuormittaa hieman myös Matkajokea, vaikka suoranaista uhkaa ei olekaan, Rintala sanoo.
Rintalan mukaan lammen tilaa voitaisiin yrittää parantaa esimerkiksi ruoppaushankkeilla, johon tarvitaan aluehallintoviraston lupa.
Paavo Määtän mielestä Ison Helilammen tilanne tulisi ottaa uudestaan pohdintaan.
– Olisiko ratkaisu lammen patoaminen ja ohijuoksutusojan jatkaminen Matkajokeen asti, Määttä esittää.
Ratkaisuna on väläytetty myös maisemoittamista, jossa lammen alueen maamassoja ajettaisiin laskeutusaltaisiin. Tällöin altaista muodostuisi tavallista maa-aluetta. Kaupunki ja kalastuskunta ovat näyttäneet hankkeelle vihreää valoa.
Lue lisää keskiviikon Koillissanomista!