Pääkirjoitus
Kuusamossa on viime vuosina rakennettu keskustaajamassa enemmän kuin vuosiin. Kerros- ja rivitaloja on noussut ja parhaillaan rakenteilla kaupungin parhaille paikoille: aivan ydinkeskustaan, Nilojokivarteen, Torankijärven rantaan.
Rakentaminen on sikäli vilkasta, että on ehditty jo epäillä, onko kaikelle uustuotannolle kysyntää. Yksi vastaus vilkkaaseen asuntokauppaan on väestön ikääntyminen. Monessa kuusamolaisperheessä on saavutettu elämäntilanne, jossa lapset ovat lentäneet maailmalle. Omakotitalo on käynyt liian suureksi ja liian työlääksi asua. Moni iäkkäämpi pariskunta haluaa vaihtaa omakotitalosta helpompaan asumiseen.
Rivi- ja kerrostalossa ei ole lumitöitä, eikä lämmityksestä huolehtimista. Puuhailun tarve täyttyy esimerkiksi mökillä, jollaisen moni omistaa maalla, ja jossa voi asua osan vuodesta.
Ikärakenteen muutoksesta johtuva asumisen muutos on muuttoliikkeeseen yhdistettynä aiheuttanut sen, että Kuusamossa on tarjolla harvinaisen paljon omakotitaloja. (KS 17.10). Taloja on myynnissä kymmeniä, joten ostajilla on valinnanvaraa.
Ostajan silmissä vahvoilla ovat uudehkot talot, jotka sijaitsevat lähellä palveluja. Jos asumiskustannukset ovat korkeat tai remonttitarve on suuri, myyntiajat pitenevät.
Kuusamon väkiluku on laskenut hiljalleen. Kaupungin väkimäärän arvioidaan vähenevän noin neljä prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Muutos ei ole yhtä raju kuin monessa muussa itä- tai pohjoissuomalaisessa kunnassa, mutta etumerkki on joka tapauksessa väärä.
Näissä(-kin) kuntavaaleissa palvelut ovat nousseet pääteemaksi. Yhtä tärkeää on puhua elinkeinojen kehittämisestä, sillä yritysmaailma ja sen työpaikat ratkaisevat, millaisiin palveluihin meillä on varaa.
Käsillä olevat murroksen vuodet ratkaisevat, pystytäänkö muuttovirta kääntämään. Avainasemassa on uusien työpaikkojen luominen. Jos tässä onnistutaan, paukkuvat vasarat Kuusamossa jatkossakin.