Kuusamon keskustassa sijaitsevan Kone Pajulan parkkipaikkaa on tänään koristanut surullinen näky, kun kuollut kyy on maannut asvaltilla. Miten yleensäkin tärinää kavahtava matelija on päätynyt keskellä pinnoitettua keskusta-aluetta, jossa liikkuu runsaasti autoja?
Suomen herpetologisen yhdistyksen puheenjohtaja Johanna Raulion mukaan kyyn äkkinäiselle kaupungistumiselle on kaksi todennäköisintä vaihtoehtoa.
– Se on joko tullut paistattelemaan aurinkoon tai sitten sen on voinut pudottaa petolintu tai esimerkiksi kettu, Raulio kertoo.
– Petolinnun kynsissä kyy voi kiemurrella hyvinkin nopeasti ja voimakkaasti, jolloin se voi pudota maahan.
Herpetologia on eläintieteen ala, joka tutkii matelijoita ja sammakkoeläimiä.
Kyy viihtyy Raulion mukaan yleisesti kivikkoisessa ja puoliavoimessa paikassa. Vaihtolämpöisenä matelijana se on riippuvainen ympäristön lämmöstä ja hakeutuu näin esimerkiksi lämpimille kiville ja asvaltille.
– Varsinkin nyt pohjoisemmassa asvaltti on älyttömän tehokas paistattelupaikka. Pohjoisemmalle populaatiolle lämpö on niin tärkeää, että kyyt voivat hakeutua maanteillekin, missä ne jäävät auton alle.
Kuolleen kyyn takia ei ole syytä menettää yöuniaan. Raulio ei usko, että naapurustossa olisi kyyn pesää.
– Ihmisten ei tämän takia tarvitse pelätä, Raulio kertoo.
Kyy ei välttämättä ole aina reviirillään, vaan se saattaa liikkua esimerkiksi talvipesältään reviirilleen. Siksi sen voi kohdata vaikka kaupungissa, kun se on matkalla kohti määränpäätään.
Kyykäärme on aikuisena 60-80 senttimetrin pituinen ja sen tunnusmerkki on selän sahalaitakuvio. Kyy on Suomen ainoa myrkyllinen käärmelaji. Se on levinnyt koko Suomeen pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.
Pureman sattuessa käynti lääkärissä on paikallaan, sillä myrkky voi aiheuttaa oksentamisen ja ripuloinnin lisäksi tajunnan menetystä. Ensiapuna yleisesti käytettyä, joskin teholtaan kiisteltyä kyypakkausta ei suositella pureman saaneelle koiralle.
