Pääkirjoitus
Mikäpä tämän idyllisempää: veden äärelle rakennettu mökki, jonka käyttämä sähkö napataan taivaalta tai tempaistaan tuulesta. Ympäristöystävällistä ja edullistakin.
Aurinkosähkön käyttö yleistyy pikkuhiljaa Koillismaalla, vaikka vielä kyse on marginaalisesta ilmiöstä (KS 25.3). Sama koskee tuulienergian pienkäyttöä. Kiinnostusta tuntuu olevan, mutta läpimurtoa ei ole vielä saavutettu.
Aurinkosähkön ja tuulienergian suosion voi ennakoida nousevan sähkönhinnan myötä. Eikä kyse ole pelkästään loma-asuntojen käyttösähköstä, vaan aurinkoenergiaa käytetään myös kerrostalossa. Kuusamon Vuokratalojen vasta valmistuneessa ekokerrostaloissa aurinkoenergian osuus on merkittävä. Yhtiön kaksi ekotaloa lämpenevät samalla energiamäärällä kuin mikä kuluu yhden perinteisen kerrostalon lämmittämiseen.
Hajautettu energiantuotanto käy entistä kiinnostavammaksi, jos ja kun pientuottaja pystyy myymään itseltään ylijäävän sähkön valtakunnan verkkoon. Asiassa ollaan esimerkiksi Saksassa paljon Suomea pidemmällä. Fortumin edustajan arvion mukaan suurin hyöty kuluttajalle tulee aurinkosähkön osalta edelleen siitä, että sillä voi korvata ostosähköä.
Määrällisesti ylivoimaisesti tärkein uusiutuvan energian muoto Suomessa ja erityisesti Koillismaalla on puusta saatava bioenergia. Kuusamon kaukolämmöstä 93 prosenttia tuotetaan kuusamolaisella purulla, puunkuorella, hakkeella ja turpeella.
Puun laajamittainen käyttö (yhdistetty lämmön- ja sähköntuotanto) vaatii polttotekniikoista johtuen seurakseen turpeen, mikä tahtoo unohtua turpeen käyttöä kritisoivilla. Turvetuotannon jatkuvuus on turvattava tuotannon haitat minimoiden. Huonoin on nykyinen tilanne, jossa turvepulan vuoksi turvetta on korvataan kivihiilellä kiihtyvällä tahdilla.
Suomen pitää pyrkiä pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Tätä puoltavat ympäristösyyt, huoltovarmuus ja kansantaloudelliset seikat. Tilalle tarvitaan uusiutuvia mukaan lukien vesivoima sekä ydinvoimaa tyydyttämään teollisuuden energiantarve.