Kun alkoholia kuluu paljon ja ”asiakas on aina oikeassa”, on työ ravintola- ja matkailualalla erityisen riskialtis häirinnälle. Jopa puolet alan työntekijöistä on kokenut työssään seksuaalista häirintää.
Night & Bar Quplan omistaja Laura Paloniemi kuulee asiakkailta alentavia kommentteja viikoittain.
– Usein tulee sellaisia heittoja, että ”Avaa vähän enemmän paidankaulusta niin saat enemmän tippiä”. Viikonloppuna kommentteja voi tulla muutamakin illassa.
Yleensä häirintä on sanallista, kuten asiattomia tapaamispyyntöjä tai seksuaalisia kommentteja ulkonäöstä tai vaatetuksesta. Se voi myös olla sanatonta häirintää kuten seksuaalisia eleitä. Myös fyysistä häirintää ilmenee. Tiedot perustuvat PAM:n tilastoihin.
Lähes kymmenen vuotta matkailu- ja ravintola-alalla työskennellyt Paloniemi on osin tottunut epäasialliseen kommentointiin. Paloniemi uskoo, että #Metoo-keskustelu on herkistänyt ihmisiä huomauttamaan epäasiallisesta kohtelusta.
– Kommentit eivät yleensä tunnu ahdistavilta. Kaikkea ei silti tarvitse sietää. Asiakkaille sanotaan usein takaisin, sillä asiakaspalvelutilanne ei anna oikeutta käyttäytyä törkeästi.
Rukakeskuksen työsuojelupäällikkö Tarja Mourujärven mukaan työterveyskyselyjen perusteella Rukakeskuksen työntekijät eivät juurikaan kohtaa häirintää. Työntekijöillä on mahdollisuus raportoida kokemuksistaan nimettömänä.
– Muutama vuosi sitten oli yksi tapaus, jossa eräs henkilöstön kouluttaja meni liian lähelle nuoria tyttöjä. Tämän jälkeen emme käyttäneet kyseistä kouluttajaa enää, Mourujärvi sanoo.
Scandic Rukahovin työsuojeluasiamies Jenni Vähä ei ole tietoinen työntekijöiden välisestä häirinnästä.
– Joskus asiakkaiden ollessa humalassa he saattavat nimitellä ronskimmin naistarjoilijoita, mutta tietojeni mukaan se ei ole kauhean yleistä. Ravintolatyöntekijät tiedostavat työn tämän puolen eivätkä ylläty kommenteista, joten niistä raportoidaan harvemmin, Vähä lisää.
PAM:n toimitsija Marketta Tuiskun korviin häirintätapauksia Koillismaalta ei ole kantautunut. Tilanne ei kentällä silti välttämättä ole hyvä.
– Häirintä ei välttämättä tule meille asti. Asia tulee meille yleensä vasta siinä vaiheessa, kun on muitakin ongelmia, kuten palkkaongelmia, Tuisku kertoo.
Tuiskun mukaan liittoon ei välttämättä uskalleta ottaa yhteyttä, koska pelätään työpaikan menettämistä tai hankalaksi työntekijäksi leimautumista.
Lue koko artikkeli Koillissanomista.
Puolet kokenut häirintää
Palvelualojen ammattiliiton (PAM) mukaan noin 50 prosenttia kaikista matkailualan työntekijöistä oli kokenut seksuaalista häirintää asiakkaiden taholta. Yleisimmin häirintää olivat kokeneet nuoret työntekijät ja tarjoilijat, naiset selvästi useammin kuin miehet. Suulliset kommentit ja eleet olivat yleisin muoto, mutta yli 40 prosenttia oli kokenut ei-toivottua tai epäsopivaa koskettelua. Kysely tehtiin vuonna 2015. THL:n tilastojen mukaan luku on hieman pienempi.
Alle puolet uhreista ilmoitti seksuaalisesta häirinnästä esimiehelleen, koska suurin osa ei pitänyt sitä loukkaavana.
Kaikilla työpaikoilla tulisi olla nollatoleranssi häirintään. Viime kädessä vastuu on työnantajalla, jonka tulee ennaltaehkäistä kaikenlaista häirintää ja taata työntekijöilleen turvallinen työympäristö sekä huolehtia heidän terveydestään ja turvallisuudestaan.