Pääkirjoitus
Kuusamon tuoreen kaupunginjohtajan Jouko Mannisen ajatukselle biojalostamon rakentamisesta paikkakunnalle on poliittista tilausta. Työ- ja elinkeinoministeriön biotalousstrategiassa on asetettu tavoitteeksi luoda satatuhatta uutta työpaikkaa. Vaalikampanjassaan pääministeri Juha Sipilä puhui vastaavasta luvusta.
Hallitus on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan panostamassa biotalouteen ja niin sanottuihin puhtaisiin teknologioihin 350 miljoonaa seuraavan kolmen vuoden aikana. Biotalous on yksi hallituksen kärkihankkeista.
Kuusamon on tarttuva tilaisuuteen nyt, sillä voi olla, ettei se toistu.
Useat asiantuntijat pitivät sadantuhannen työpaikan tavoitetta kovana ja vaikeana saavuttaa (HS 11.8.). Mutta samaan hengenvetoon he toteavat, että biotalous on joka tapauksessa ala, johon kannattaa panostaa.
Kuusamoon mahdollisesti rakennettavan 200 miljoonan biojalostamon on arvioitu luovan 300 uutta työpaikkaa. Suomeen tarvittaisiin 330 vastaavan kokoista hanketta, jotta tavoite voisi toteutua. Eli laskennallisesti melkein jokaiseen kuntaan omansa. Toki biotalous tarkoittaa paljon muutakin kuin biojalostamoja.
Laskelma osoittaa, että nopeat syövät hitaat ja Kuusamon pitää olla tilaisuuden tullen eturivissä. Mannisen mukaan biojalostamon ympäristönvaikutusten arviointia (yva) on parhaassa tapauksessa mahdollista päästä tekemään jo vuoden vaihteessa (KS 12.8.). Siihen saakka hanketta ympäröi salaisuuden verho, koska neuvottelut ovat kesken.
Biojalostamon onnistumisen mahdollisuus on sitä suurempi, mitä useamman toimijan ketju on erilaisia tuotteita jalostamassa. Tämä käy ilmi Tauno Korpelan aiheesta laatimassa selvityksessä.
Metsänomistajalle jalostusasteen nosto on hyvä uutinen, sillä se parantaa puusta saatavaa hintaa. Biojalostamossa on mahdollista tehdä esimerkiksi biopolttoaineita ja erilaisia muovin korvaavia tuotteita.