Pääkirjoitus
Ympäri Suomea on meneillään suuria biotaloushankkeita, ja hallitus on asettanut tavoitteeksi jopa sadan tuhannen työpaikan luomisesta alalle. Kuusamo havittelee paikkakunnalle biojalostamoa, joka olisi 200 miljoonan euron investointi ja toisi työtä kaikkiaan 300 hengelle.
Viime kädessä Kuusamon biojalostamosta tekevät päätöksen investoinnin kannattavuutta parhaillaan laskevat yritykset. Yksi tärkeä osa menestyksen palapeliä on työvoiman saatavuus. Metsäalan tekijät, kuten metsäkoneen- ja puutavarakuljettajat, siirtyvät joukolla eläkkeelle seuraavan viiden vuoden kuluessa (KS 20.8.)
Työvoiman saatavuuteen voivat alueen kunnat vaikuttaa. Jos tulevat tekijät halutaan paikkakunnan omista nuorista, on koulutukseen alettava panostaa saman tien.
Biojalostamon saaminen on parhaassakin tapauksessa useamman vuoden hanke. Jalostamon tuloon on alettava valmistautua jo nyt, sillä ammattilaisten kouluttaminen vie vuosia. Katseet kääntyvät luontevasti kohti Taivalkosken metsäoppilaitosta.
Seudun korkea, yli 15 prosentin työttömyys, antaa teoriassa olettaa, ettei työvoiman saanti muodostu kynnyskysymykseksi. Käytännössä asia on usein toisin, ja puhutaan niin sanotusta rakenteellisesta työttömyydestä. Akateemisen korkeakoulutuksen saanut tai myyjä ei välttämättä koe omakseen metsäkoneen kuljettajan ammattia.
Haaste työvoiman riittävyydestä on valtakunnallinen, mikäli hallituksen sadan tuhannen työpaikan tavoite täyttyy lähimainkaan. Väestön ja samalla työvoiman pääosa asuu kaupungeissa. Kuinka heidät saadaan maaseudulle ja metsään töihin?
Ulkomaalaisten määrä kasvaa metsäalalla, jos työvoimaa ei löydy kotimaasta. Työperäinen maahanmuutto olisi siis hyödyksi.
Rakennusalalla Uudellamaalla lähes kolmasosa työvoimasta on ulkomaalaisia. Verohallinnon ylläpitämän rakennusalan veronumerorekisterin mukaan noin 97 prosenttia rekisteriin merkityistä ihmisistä maksaa veronsa Suomeen.