Paikallislehtien päätoimittajayhdistys (PPY) älähti puheenjohtajansa Jari Niemen suulla asiasta, joka on hiertänyt paikallislehtiä jo pitkään.
Rikos- ja riita-asioiden uutisointi on vaikeutunut merkittävästi sen jälkeen, kun käräjäoikeuksien alueita yhdistettiin vuoden 2010 alussa.
Käräjäuutisoinnin kannalta hankaluutena on, että toimittajat saavat käteensä koko valtavan maantieteellisen alueen juttulistat, joissa ei ole erittelyä paikkakunnista. Sekä käräjäoikeuksissa että lehtien toimituksissa joudutaan käyttämään kohtuuttomasti aikaa, kun juttuja läträtään läpi yksi kerrallaan.
Kuusamossa tilanne on toistaiseksi parempi, sillä Ouluun yhdistymisessä Kuusamoon jäi määräajaksi oma kanslia, joka välittää Kuusamoa ja Taivalkoskea koskevat juttulistat. Posio on oma lukunsa, sillä se kuuluu Rovaniemellä toimivan Lapin käräjäoikeuden piiriin.
Työmäärää paljon suurempi ongelma on kuitenkin rikos- ja riita-asioiden julkisuuden toteutuminen.
Suomalainen oikeusjärjestelmä lähtee siitä ajatuksesta, että tuomiot ovat julkisia. Oikeudet istuvat juttuja suljetuin ovin vain hyvin poikkeuksellisissa rikoksia käsitellessään, esimerkiksi pedofiliajutuissa. Tällöin jutun tuomiolauselma on yleensä osittain tai kokonaan salattu, ja tarkoituksena on suojella uhria erittäin arkaluonteisessa asiassa.
Suomessa tuomiot ovat julkisia siksi, että julkisuus on tae oikeusturvan toteutumisesta. Vain diktatuureissa, joissa ei ole riippumatonta oikeuslaitosta, voidaan juttuja istua julkisuudelta piilossa.
Tiedonvälityksen pelisääntöjä laativan Julkisen sanan neuvoston ohjeissa painotetaan, että rikosjutut pitää seurata alusta loppuun saakka. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos rikosepäily uutisoidaan, lehdellä on velvollisuus seurata oikeuskäsittelyn kaikki vaiheet ja saattaa ne lukijoidensa tietoon.
Paikallislehtien rikos- ja riitauutisoinnilla on tärkeä merkitys, koska valtakunnallisten ja maakuntalehtien kiinnostus seurata ydinlevikkialueensa ulkopuolisia alueita ei ole kovinkaan suuri. Niiden uutiskynnys on korkea, koska levikkialue on laaja.
Myönteistä on, että oikeusministeriö reagoi pikaisesti PPY:n kirjelmään ja lupaa ottaa asian esille kevään aikana. Oikeusministeriön apulaisosastopäällikkö, hallitusneuvos Heikki Liljeroos lupaa, että keinoja epäkohtien poistamiseen etsitään (KS 28.2.).
Asiaan on varmasti saatavissa järkevä ratkaisu. Kyse on lopultakin byrokratian tuomasta esteestä, joka voidaan poistaa, kun tahtoa löytyy.
Oikeudenkäyntien julkisuus kuuluu demokratian kulmakivien joukkoon.