Liikasenvaaran tien kunnostuksen yhteydessä kaivettiin maahan sähkön siirtolinja ja valokuitu Oulangan tutkimusasemalle. Sähkön siirtolinjan myötä uusittiin myös muuta tarvittavaa sähköinfraa.
– Näiden asennusten pitäisi olla toiminnassa vielä 2080-luvullakin, vaikka ennustaminen on vaikeaa, erityisesti tulevaisuuden, lausuu sähkönsiirtoyhtiö Carunan toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny vanhan teekkarivitsin.
Yli-Kyynyn mukaan Caruna on kaivanut vuodesta 2012 alkaen noin 100 miljoonan euron edestä sähköverkkoa maan alle pohjoisella alueellaan. Taivalkosken, Posion ja Kuusamon osuus on ollut noin 70 prosenttia investoinnista.
– Posion suunnalla kaivetaan juuri nyt todella kovasti. Lämsänkylän suunnalla on viimeiset projektit käynnissä vielä tänä vuonna, Olli Kujanperä sanoo.
Sähköinfraan kuuluu paljon muutakin kuin linjat. Esimerkiksi, kun Liikasenvaaran tien kaltainen 20 kilovoltin siirtolinja kaivetaan maahan, tulee muuntamoita noin kilometrin välein.
Liikasenvaaran tien varteen nousi 18 puistomuuntamoa.
Ensi vuonna yhtiö uusii Kuusamon kaksi sähköasemaa ja Taivalkosken aseman.
Yhteisrakentamiseen on Kuusamon kaupungin toimesta panostettu, jotta tietoliikenneinfraa saataisiin kohennettua.
– Matkailunkin takia (valo)kuitu on alueelle tärkeä. Meidän sähköverkon taas on pystyttävä sähköautojen lataukseen, esimerkiksi lentokentällä ja muilla alueilla, Carunan aluejohtaja Henrik Suomi sanoo.
Kuusamon kaupunginjohtaja Jouko Manninen kiittelee Carunan toimia yhteisrakentamisen aikaansaamiseksi.
– Kaupungille Caruna on erittäin arvokas yhteistyökumppani. On hyvä, että meillä toimii tällainen iso yhtiö, joka kykenee investoimaan ja laittamaan nämä paikat kuntoon, kiittelee Manninen.
Sähköverkkoinvestoinnit antavat kaupunginjohtajan mukaan vahvan viestin Kuusamon tulevaisuudesta.
– Se on viesti tänne muuttaville. Täällä on asuttu 4-5 000 vuotta ja asutaan jatkossakin!
Lue lisää Koillissanomien näköislehdestä, muun muassa leikkimielisestä sopimuksesta, joka voi vielä tuoda väriä Koillismaan ihmisten elämään.
Tasan vuosi sitten Kuusamossa vieraillessaan Tomi Yli-Kyyny kertoi, että yhtiö tähtää valokuidun tai edes tyhjän, myöhemmin puhallettavan, putken laittamiseen kaikkiin kaivamiinsa sähköverkon maakaapelointeihin Kuusamossa.
Kilpailulainsäädäntö kuitenkin tuottaa ongelmia monopoliyhtiölle, joka pyrkii yleishyödylliseen varautumiseen. Järkevää olisi kaivaa kuitua samalla, kun sitä kuitenkin tullaan tarvitsemaan myös 5G-asemille. Pahimmillaan monopoliyhtiön varautuminen tietoliikenteen rakentamiseen katsottaisiin liiketoiminnan laajentamiseksi monopolin turvin.
– Lupaus on pidetty, kun Rukajärven aluetta ei ole vielä tehty, veistelee Yli-Kyyny.
Tietoliikenneoperaattorit ovat olleet nihkeitä lähtemään yhteisrakentamiseen, elleivät ne ole ennakolta myyneet laajakaistaliittymiä.
– Aiemmin tehty suositus oli, että laitettaisiin hinta puoliksi, mutta meillä tietoliikenneyhtiön osuus on jo pienempi.
Aiemmin operaattorit ovat laskeneet hinnan puolittamisen niille kalliiksi, koska valokuidulle riittäisi 30 sentin kaivanto.
Rukajärven kaivuu-urakalle ei ole löydetty tietoliikenneoperaattoria. Koteihin asti vedettäviin kuituihin ei ole ollut halukkuutta tarpeeksi.
– Siihen pitäisi löytää operaattori. Taajamaan odotetaan saatavan. Liittykää nyt hyvät ihmiset, niin tehdään kuitu samalla!
Suomi on jäänyt jälkeen tietoverkkojen rakentamisessa – Kuusamo sekä Posio vielä muita enemmän. Taivalkoskella tieto liikkuu liukkaasti. Unionin tavoite on, että kaikilla kansalaisilla olisi vuoteen 2025 mennessä 100 megabitin yhteydet, jotka on mahdollista nostaa gigabittiin.
– 5g:llä ohjataan metsäkonetta, joka on kymmenen kilometrin päässä. Sen takia myös viive pitää poistaa, sanoo Kuusamon tietohallintojohtaja Pekka Kantola.