Mitä dna-testit kertovat? Dna-testien avulla voidaan selvittää sukulaissuhteita maapallon eri ihmisten ja alueiden välillä. Testien pohjalta on laadittu tietokanta, joka kasvaa koko ajan ihmisten lähettäessä uusia näytteitä testattavaksi. Dna-testien tuloksena voidaan saada yllättävän kaukaisia mätsejä (osumia). Mies- ja naislinjassa varsin yleiset sukulaisyhteydet suomalaisille ja myös kuusamolaisille löytyvät Venäjältä, Ruotsista ja Norjasta. Varsinkin naislinjan osumia tulee myös Englannista ja Australiasta. Harvinaisempia osumia saattaa tulla Kaukasiasta ja jopa Arabian niemimaalta.
Äitilinjojen osumien löytyminen Tanskasta, Saksasta ja varsinkin Britanniasta kertoo sen, että äitien esiäidit ovat jossakin vaiheessa olleet näillä seuduilla tai että äitilinjan jokin haara on syystä tai toisesta muuttanut tai viety alueelle. Asetelman tekee yllättäväksi se, että mieslinjojen osumien pääpaino on idässä Venäjällä. Niin kuin Baabelin mäen tietäjä (kauppaneuvos) totesikin: ”Ei siinä mitään tutkimista ole, sillä ryssästä ollaan kotoisin.”. Näinhän tilanne on varmasti suurimman osan osalta Kuusamossakin, mutta se ei tarkoita sitä, että kaikki olisivat tulleet idästä Venäjän kautta Suomeen.
Suomalaisten sukulaissuhteiden löytyminen Venäjän keskiosista voi selittyä sillä, että esimerkiksi ison vihan aikaan suomalaisia vietiin orjiksi ja vangeiksi Venäjälle. Vain harvat palasivat. Historia tuntee 1700-luvun vaihteesta karmaisevia kertomuksia vankikuljetuksista Pohjanmaalta Venäjälle. Tuolloin arvioidaan Venäjälle vankeina kuljetetun 20 000-30 000 ihmistä. Osa heistä tiedetään myydyn Persiaan ja Keski-Aasiaan.
Sodan luonteeseen kuului valloitettujen alueiden ryöstely. Venäläiset sotilaat veivät mukanaan kaiken arvokkaan, minkä saivat käsiinsä. Arvotavaroiden etsintä meni niin pitkälle, että esim. Pohjanmaan asukkaita kiristettiin ja kidutettiin paljastamaan omaisuutensa ja viljakätkönsä. Varsin tehokas kidutuskeino oli jalat edellä uuniin työntäminen.
Esimerkiksi Viipurin valtauksen jälkeen venäläiset upseerit ja sotilaat ottivat kiinni kaduilla tapaamansa naiset ja lapset, pakottivat heitä palvelukseensa taloissaan ja muutamat upseerit lähettivät heitä Sisä-Venäjälle maakartanoihinsa. Kasakat kuljettivat lapsia ja naisia Pietariin, jossa he myivät heitä varsin halvalla hinnalla.
1700-luvun kirkonkirjat ovat karua luettavaa. Esimerkiksi Tervolan kirkonkirjoista käy ilmi, että asukkaista huomattava osa joutui vainouhreiksi. Näin kävi mm. nykyisen Kuusamon Palosaaren suvun kantaisien ja -äitien. Kuusamon ensimmäinen Palosaari pakeni Tervolasta Kuusamoon ilmeisestikin verilöylyihin kyllästyneenä ja säilyttääkseen henkensä.
Kuusamoa iso viha ei juurikaan koskettanut, sillä Kuusamo oli suljettu enklaavi kaukana Venäjän entisillä mailla. Kuusamolla oli Venäjän kanssa erityissopimus, ja sopimukseen kuuluin veronmaksu Kuolan danzigille, millä säilytettiin ns. rajarauha. Mutta esimerkiksi jo Kajaanin alue oli sota-aluetta, josta Kuusamoon pakeni vuonna 1713 mm. varapastori Olof Junelius, josta tulikin Boneliuksen jälkeen Kuusamon sielunpaimen.
Pohjan sodalla oli kuitenkin se vaikutus, että Ruotsi-Suomen lyödyt sotajoukot pakenivat Ruotsiin tai Suomen selkosille. Armfeldtin armeijan tapettujen sotilaiden naiset pakenivat venäläisten raivoa, jolloin osa hakeutui myös Koillismaalle. Kuusamoonkin näyttää tullen aika paljon irtolaisnaisia, jotka olivat Armfelttin perääntyvien sotilaiden vaimoja, leskiä ja tyttäriä. Korpiseudulla naiset sekaantuivat monenlaisiin siveellisyysrikkeisiin. Toisaalta naisista oli puutetta ja he toivot tarpeellisen geenivaihdon sisäsiittoisten kuusamolaisten sukuihin.
Näistä naisista voi löytyä kuusamolaisten sukujen kantaäitejä. Tuohon aikaan oli tavallista, että sotilaiden vaimot ja perheet kulkivat sotajoukkojen mukana.
Suomalaisia joutui jo aikaisemminkin venäläisten ryöstelyn ja orjaksi oton kohteeksi. Keskiajalla idän sotapäälliköt tekivät ryöstöretkiä orjien perässä. Suomalaiset kuljetettiin silloisia kauppareittejä pitkin ensin Novgorodin orjamarkkinoille, mistä heidät kuljetettiin edelleen Mustanmeren ja Kaspianmeren valtaville ihmismarkkinoille. Täältä tiet johtivat Keski-Aasiaan, Välimeren maihin ja osmannien hallitsemille alueille.
Korpelan tutkimusten mukaan ryöstäjinä olivat Novgorodia hallinneet sotapäälliköt. He hyökkäsivät Suomeen säännöllisin väliajoin vuosien 1300 ja 1500 välillä. Kronikoiden mukaan ryöstöretkillä otettiin vangiksi suuri määrä ihmisiä.
Suomalaisia ei viety vain yksinkertaisiin maatöihin, vaikkakin osa joutuikin maaorjan asemaan. Korpelan mukaan suomalaisissa oli kaupalliselta kannalta erityisetuja, mikä teki meistä kiinnostavaa kauppatavaraa. Suomalaiset elivät vielä tuohon aikaan pakanuudessa, jolloin heitä voitiin myydä sekä islaminuskoisiin että kristittyihin maihin. Suomalaisten vaalea tukka ja siniset silmät kiehtoivat etelän maiden ihmisiä. Vaaleat suomalaiset tytöt kuuluivat orjamarkkinoilla ylempään hintaluokkaan, joten heitä kannatti metsästää hyvinkin kaukaa Karjalan metsistä.
Keskiajan tapoihin kuului, että sukulaiset saivat ostaa saaliinsa takaisin. Marokko oli keskiajalla kuuluisa merirosvoista, jotka kaappasivat ihmisiä rannikoilta ja veivät orjiksi. Oli kehitetty erilaisia lunnaidenmaksujärjestelmiä, joilla omaisensa sai ostaa vapaaksi, jos oli varaa.
Miesorjat joutuivat usein kaleeriorjiksi tai raskaisiin töihin. Vaaleat ja sinisilmäiset pojat saatettiin kuohita saraseenien hovien ja haaremien eunukeiksi. Tutkimusten mukaan orjien osuus väestöstä lienee vaihdellut hyvin paljon. Norjan viikinkiyhteisöissä ja samoin Englannissa 1000-luvulla orjien osuus saattoi olla 25 prosenttia väestöstä. Suurin osa kaupunkiorjista oli naisia, jotka työskentelivät perheissä. Vaaleaihoiset ostettiin kaupunkeihin palvelijoiksi ja rakastajattariksi. Miesorjat joutuivat merille tai maaorjiksi.
Olisiko niin, että viikinkiajat selittäisivät osittain suomalaisten naislinjojen vahvat siteet Englantiin, Tanskaan, Norjaan ja Ranskaan. Sukulaisia päätyi sen ajan kauppakeskuksiin, jossa he sitten jatkoivat äitilinjaansa siirtäen dna:nsa tähän päivään. Tulokset näkyvät naislinjojen osumina dna-tietokannoissa. On olemassa kaksi mahdollisuutta: naiset vietiin länteen tai suomalaiset hakivat naisensa lännestä.