Suomen naiset ovat Euroopasta ja miehet Burjatiasta.
Nykyisen näkemyksen mukaan suomalaisten esi-isät vaelsivat jääkauden jäljessä etelästä Espanjasta ja idästä Ukrainasta. Nämä kaksi reittiä näkyvät erilaisina periminä rannikkosuomalaisten ja metsäsuomalaisten dna:ssa.
Suomalaisuus syntyi varsin myöhään niiden eri heimojen ja klaanien muodostamasta kokonaisuudesta, jotka asustelivat näillä mailla. Etnisiä ryhmiä on saapunut eri aikoina ja eri ilmansuunnista. Historia tuntee saamelaiset, lappalaiset, hämäläiset ja savolaiset. Perimällä ja kielellä ei ole juurikaan yhteyttä, sillä kieli kehittyi ja kulkeutui ihmisten mukana heimosta riippumatta. Kielen avulla ei sukulaisuutta voida löytää nykynäkemyksen mukaan.
Olosuhteet vaikuttavat aina pitkällä aikavälillä kehitykseen. Lappalaisten ja saamelaisten poronhoito oli ilmasto-olosuhteisiin sopiva ratkaisu elossa pysymisen takaamiseksi, ja sen omaksuivat myös muut kuin aidot pohjolan ihmiset. Ihmiset liikkuvat ja sopeutuvat uusiin olosuhteisiin omaksuen tapoja pysyä hengissä. Tosin ei käy innovaatioidenkaan leviämisen kieltäminen. Tuskinpa siis Koillismaan nykyiset poromiehet kantavat perimässään lappalaisten geenejä muita enempää saamelaisista puhumattakaan. Hailuoto on ollut aikoinaan poronhoitoaluetta, vaikka siellä ei ole asunut yhtään lappalaista. Kuusamolaiset käyttivät Lapin lappalaisia poronhoitajina, mutta yhteistyö loppui, koska lantalaisten mielestä lappalaiset joivat poron maidon. Tiedot lappalaisten sisään- ja ulosmuutoista löytyvät kirkonkirjoista.
Suomalaisten yksi geeniperimä voidaan jäljittää Espanjan ja Ranskan rajamaille. Saamelaiset, jotka lähtivät ilmeisesti Iberian niemimaalta, saapuivat pitkin Norjan rannikkoa nykyisille asuinalueilleen. Baskien ja saamelaisten yhteyttä on arvuuteltu, mutta varmaa näyttöä tämän todisteeksi ei ole. Saamelaisilla ja metsälappalaisilla ei ole ilmeisestikään geneettistä yhteyttä. Metsälappalaisten arvellaan olevan kotoisin Laatokan rannoilta.
Markku Niskasen (Oulun yliopisto) mukaan me pohjoiseurooppalaiset jakaudumme kaikki oikeastaan kahteen populaatioon. Nämä kaksi populaatiota olivat asettuneet Etelä-Euroopan lämpimiin taskuihin, (refugioihin), joissa elinolot olivat siedettävät.
Suomalaisten perimäjakauma viittaa siihen, että Itä- ja Länsi-Suomi ovat saaneet asukkaansa eri reittejä pitkin. Yksi ryhmä koukkasi Kiinan kautta ja toinen oikaisi Kaukasuksen paikkeilta. Lähtökotina kaikilla oli Afrikka.
Suomalaisten dna-osumia löytyy hyvin runsaasti myöhempien muuttoliikkeiden seurauksena Ruotsi-Norjan suomalaismetsistä ja Yhdysvalloista. Rautalammin suurpitäjästä siirtyi suomalaisia tuhansittain 1500- ja1600-luvuilla Ruotsin ja Norjan metsäseuduille (Finnskogen).
Osa näistä metsäsuomalaisista lähettiin siirtolaisiksi Amerikan Penssylvaniaan (Nya Sverige siirtokunta vuosi 1638), jossa näkyy näiden hankasalmelaisten (Rautalampi) dna-yhteys nykyisillä amerikkalaisilla (mm. Mullikka).
Artikkelin kirjoittaja on perehtynyt sukututkimukseen lähinnä Veteläisten, Riekin ja Palosaarien sukujen osalta. Mainituista suvuista on kirjoitettu kirjat sukujen alkuajoista nykypäivään. Facebookissa on avattu kuusamolaisille sukututkijoille omat sivut (Kuusamo sukututkimus).
