Seikkailun halu ja luonnon valokuvaaminen. Lisäksi haluamme esimerkillämme näyttää, että nuortenkin kannattaa mennä luontoon, eikä vain olla joka päivä tuijottamassa tietokoneen ruutua tai räpläämässä älykännykkää, Eetu Harjanti,15, ja Joonas Purola,16, vastaavat, mikä saa lähtemään viikoksi lumikenkäilemään ja asumaan askeettisiin olosuhteisiin autiotupiin.
Heidän tavoitteenaan on kävellä lumikengillä 82 kilometriä pitkä Karhunkierros seitsemässä päivässä. Poikien vaellus käynnistyi Hautajärveltä Sallasta viime lauantaina aamuyhdeksältä. Maalissa, Rukalla, heillä on tarkoitus olla ensi perjantaina.
Posion peruskoulua käyvät nuoret miehet keskustelivat liikunnanopettajansa kanssa lumikenkäilystä, ja esille nousi Karhunkierros.
– Opettaja sanoi meille, että hän kyllä nostaa hattua, jos Karhunkierroksen meinaatte viikossa kävellä läpi, Harjanti naurahtaa.
– Päivämatkat vaihtelevat, keskimäärin päivää kohti kävelyä tulee 12 kilometriä. Kävelemme autiotuvalta autiotuvalle. Jos autiotuvat sattuvat olemaan täynnä, siinä tapauksessa nukumme makuupussissa kuusenjuuressa, Purola puolestaan kertoi perjantaina, kun lähtöön oli aikaa 21 tuntia.
– Molemmat vedämme ahkiota, ja lisäksi meillä on rinkat. Niihin on pakattu retkivarusteemme ja ruuat viikoksi. Mukaan on pakattu muun muassa pussiruokaa 20 pussia, valmiiksi paistettua ja pakastettua jauhelihaa sekä puuroainekset aamuksi ja illaksi. Lisäksi lumesta sulatamme vettä.
Lumikenkäseikkailijoiden nuoresta iästä johtuen heidän vanhempansa haluavat tietää, miten vaellus pojilla etenee päivä päivältä. Eetu Harjantilla on puhelimessaan sovellus, jonka kautta hänen vanhempansa pystyvät seuraamaan omista puhelimistaan poikien etenemistä. Puhelinsovellus näyttää kartalta pisteenä poikien paikan Karhunkierroksen varrella.
– Meillä on mukana kaiken varalta varavirtapankki, josta saamme virtaa puhelimien lataamiseen. Lisäksi meillä on vanha nokialainen, jonka akku kestää pitkään.
– Sääennuste lupaa -10 asteen lämpötiloja päiväaikaan ja öiksi -20 asteen pakkasia.
– Varaudumme siihen, että joudumme kävelemään välistä myös umpihankea, sillä reitin koko lumipolku ei välttämättä ole auki. Se siitä tekeekin mielenkiintoisen, kun ei ole etukäteen tiedossa, että millainen maasto on edessä.
