Pääkirjoitus
Koillismaalta osallistuu varmuudella kolme henkeä kevään 2015 eduskuntavaaleihin. Ehdolle lähtevät Ulla Parviainen ja Niilo Keränen keskustan riveistä sekä Mika Flöjt vihreistä.
Perussuomalaisten Joukamo Kortesalmelta on puolue kysynyt suostumusta, mutta Kortesalmi ei ole vielä antanut vastaustaan. Kokoomuksen, demareiden ja vasemmistoliiton ehdokasasettelu on Koillismaalla edelleen auki. Puolueet ovat perinteisesti asettaneet omat ehdokkaansa ja paine siihen on tälläkin kertaa kova. Puolueet haluavat näkyä vahvasti myös Koillismaalla.
Vuoden 2011 vaalit jäivät historiaan jytkyvaalina, joka nosti perussuomalaiset yhdeksi neljästä keskikokoisesta puolueesta. Mielipidemittauksissa keskusta on toipunut rökäletappiostaan ja on kokoomuksen kanssa taistelemassa suurimman puolueen asemasta. Puolueet olivat lähes tasoissa Ylen ja Iltalehden tekemissä viimeksi julkaistuissa kyselyissä.
Kolmantena on perussuomalaiset ennen demareita, jotka näyttävät selvinneen pahimmasta kannatuskuopastaan.
Keskustan tappio vuonna 2011 näkyi dramaattisesti Koillismaalla, kun seudulta ei noussut eduskuntaan kansanedustajaa ensimmäisen kerran vuosikymmeniin. Kahden kauden kansanedustaja Tuomo Hänninen tippui ja aiemmin kansanedustajana ollut Niilo Keränen jäi varasijalle.
Koillismaalaisen ehdokkaan tie Arkadianmäelle ei tule olemaan helppo. Väki on vähentynyt neljässä vuodessa, mikä tarkoittaa, että kuusamolaisen tai taivalkoskisen ehdokkaan on saatava suhteessa enemmän ääniä muualta vaalipiiristä, käytännössä Oulun seudulta.
Keskusta lähtee Koillismaalta kahdella kärjellä, mikä pahimmassa tapauksessa syö mahdollisuudet sekä Keräseltä että Parviaiselta. Toisaalta puheenjohtaja Juha Sipilän ehdokkuus tuo puolueelle nostetta. Paljon on kiinni siitä, miten muiden Oulun alueen keskustalaisten äänet jakautuvat.
Vihreiden ainoa kansanedustaja Satu Haapanen luopuu paikastaan vapaaehtoisesti, mikä tuo puolueen äänet jakoon. On mielenkiintoista nähdä Flöjtin vaalimenestys.