Ei enää yhtään lah­ti­va­jaa – mutta moneen muuhun maa­seu­dun ra­hois­ta vielä riit­täi­si

Taivalkoskelle, Kuusamoon ja Posiolle jaetaan noin 400 000 euroa vuoden 2020 loppuun mennessä. Maaseudun kehittämiseen rahoitusta myöntävän Koillismaan Leaderin loppusuoralla parhaiten kirivät kehittämishankkeet, kun yleishyödyllisiä investointeja, kuten kotarakennuksia, ja yrityshankkeita on jo rahoitettu monia.

Jos aikoo toteuttaa jonkun hankkeen parin vuoden sisällä, kannattaa toimia nyt eikä jäädä odottamaan uutta rahoituskautta, sanoo Koillismaan Leaderin toiminnanjohtaja Pirjo Jaakkonen. Kauden vaihtuminen tuo katkoksia rahoitukseen.

– Kun tämä kausi alkoi, rahoitusta ei pystynyt hakemaan yli vuoteen. 1.1.2021 alkava kausi käynnistyy todennäköisesti jonkun mittaisella katkoksella, eli nyt mielessä oleva hanke voi siirtyä jopa 3-4 vuotta.

Se on varmaa, että maaseudun kehittämisrahoitus jatkuu, mutta millaisilla summilla, se on auki.

– Nyt on ollut käytössä hyvin rahoitusta, mutta esimerkiksi se miten brexit ja perusmaatalouden vaikea tilannenäkyvät leader-ohjelmassa jää nähtäväksi.

Auki on sekin jääkö rahoituksesta 20 prosentin osuus kunnille, siirtyykö maakunnille vai miten.

Lahtivaja on tällä hetkellä kutakuinkin ainoa kohde, jolle on turha hakea rahoitusta. Niitä on jo rakennettu paljon.

– Kaiken kaikkiaan rahoituskohteita on ollut tosi monipuolisesti kokoontumispaikaksi rakennetuista kotarakennuksista kylätaloihin ja kaarihallin katon uusimiseen.

Investointihankkeiden kokonaiskustannusten keskiarvo on 20 000 euron tienoilla, mutta monin verroin isompiakin hankkeita on rahoitettu. Esimerkiksi Taivalkaaren katto- ja seinä remontin kokonaiskustannus oli noin 38 000 euroa. Leader-rahoituksen osuus investointeihin on 65 prosenttia kokonaiskustannuksista. Talkootyöllä on tärkeä rooli.

Investointeja on tehty aika paljon, mutta kehittämispuolelle toivottaisiin uusia hankkeita, sanoo Jaakkonen.

– Kehittämispuolellakin on esimerkkejä hyvistä hankkeista muun muassa jo toteutunut Kallioniemen mobiiliopastus ja vireillä oleva perinnetiedon keruu ja digitaalinen tallentaminen Posiolla.

Yleishyödyllisiä hankkeita voivat hakea kaikki rekisteröityneet yhdistykset, säätiöt, seurat, kunnat ja seurakunnat.

– Kunnat eivät perinteisesti ole määrällisesti isoja hakijoita, koska käytössä on paljon muitakin rahoituskanavia. Tällä kaudella on ollut muutamia kuntien hankkeita, esimerkiksi Vanhassa vara parempi- hanke senioripuolella.